Yhteistyö taloyhtiöiden tärkein voimavara

Taloyhtiöiden hallituksissa ei tosiasiassa istu maallikoita, vaan useimmiten erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa työskenteleviä tai työskennelleitä ammattilaisia ja asiantuntijoita. Heidän koulutustasonsa saattaa olla korkeampi kuin isännöitsijän, jota kuitenkin yleensä pidetään asunto-osakeyhtiössä ammattilaisena.

Espoolaisen Tapiolan Taloyhtiöforum ry:n (TTf) vetäjä Olavi Merikanto muistuttaa tästä näkökulmasta, koska käytännössä korjausrakentamisen haasteet ja hallintotyöskentelyn vaatimukset edellyttävät niin isännöitsijöiltä kuin hallituksen puheenjohtajilta ja jäseniltä kouluttautumista ja paneutumista asioihin.

– Julkisivukorjauksiin ja linjasaneerauksiin menee taloyhtiöiltä julmetun isoja rahamääriä. Siksi hallituksen pitää perehtyä korjaushankkeisiin ja ottaa niistä vastuuta, Olavi Merikanto sanoo.

Korjaamisen haasteet

– Korjaushankkeiden kilpailutuksessa yritykset saattavat – varsinkin tiukassa markkina- ja kilpailutilanteissa – antaa tarjouksissaan ihan ”päättömiä” hintoja. Jos hinnoissa onkin paljon ns. löysää, siksi väittäisin, ettei kalleinkaan aina se paras ole.

Hintaakin tärkeämpää olisi Merikannon mielestä paneutua tarjousten sisältöön ja arvioida siltä pohjalta, mikä on oman taloyhtiön kannalta parasta.

– Ostajan pitäisi ensisijaisesti arvioida, mitä korjaamista on järkevä tehdä, missä järjestyksessä, millä hinnalla ja mitä tuotteita käyttäen, Merikanto vielä korostaa.

Yritykset eivät Merikannon mielestä riittävästi tiedosta, kuka taloyhtiössä päätöksiä tekee ja rahaa käyttää.

Yritysten myynti- ja markkinointienergiasta menee paljon hukkaan siinä, että viestit kohdistetaan pelkästään isännöitsijälle. Tuosta viestinnästä menee 90 prosenttia roskakoriin, koska isännöitsijöillä ei ole aikaa. Se johtuu myös siitä, että he eivät ole edes päättäjiä, eivätkä maksajia. Älkää unohtako taloyhtiöiden puheenjohtajia ja hallituksia, sillä nehän ainakin yksityisissä asunto-osakeyhtiöissä lopulta päättävät, mitä ostetaan, Merikanto painottaa.

Palkkioita ja hyvää taloudenpitoa tarvitaan

Jotta hallituksen jäsenillä ja erityisesti puheenjohtajilla olisi mielenkiintoa ja he olisivat motivoituneita työskentelemään taloyhtiön asioiden eteen, pitäisi heille ehdottomasti maksaa kokouspalkkioita.

Minusta on typerintä vielä ylpeillä sillä, ettei korvauksia makseta. Puheenjohtajalle pitäisi maksaa erillinen vuosi- tai kuukausikorvaus riippuen taloyhtiön tilasta, korjaamisen määrästä ja niin edelleen, Merikanto painottaa.

Yhteistyöllä paras lopputulos

– Ei taloyhtiöillä ole mitään tarvetta olla kenenkään silmissä kuninkaita, vaan isännöintiyhtiön ja taloyhtiön hallituksen työskentelyn pitää olla ammattimaista, kollegiaalista työtä. Normaali ja järkevä yhteistyö on sitä, että molemmin puolin pyritään tekemään asioita taloyhtiön ja osakkaiden parhaaksi, Merikanto sanoo.

Isännöintisopimusten sisällön ja palveluiden hinnoittelun Merikanto toivoisi olevan avoimempaa kuin se nykyisin on.

Taloyhtiön intressissä tietenkin on, että isännöitsijän tehtävänä on hoitaa taloyhtiön juoksevia asioita toimitusjohtajan ominaisuudessa. Sehän jo sanoo, mitä tehtäviä siihen työhön kuuluu. Minun mielestäni ei tarvita erillisiä tehtäväluetteloita, hän pohtii.

Sen sijaan Merikannon mielestä kannattaisi kehittää ja edistää yritysmaailmassa käytettyä toimintatapaa vuosittaisista kehityskeskusteluista. Kerran vuodessa vähintään hallitus ja isännöitsijä, ehkä joillakin muilla isännöitsijätoimiston henkilöillä täydennetyllä kokoonpanolla katsottaisiin, miten asiat on tullut hoidettu, missä mennyt vikaan ja missä voidaan parantaa.

 Puheenjohtajayhteistyö kiinnostaa

Asunto-osakeyhtiölaki ei mielestäni ole johtanut siihen, että puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet ovat aktivoituneet toimimaan esimerkiksi Tapiola Taloyhtiöforum ry:ssä. Suurempana tekijänä näen sen, että koska korjaukset eivät ole enää mitään ”nippeleitä”, vaan suuria rahallisia investointeja, vaaditaan taloyhtiöiltä paljon enemmän tietoa ja pääsyä erilaisille tietolähteille. Jos puheenjohtajilla on samanlaisia ongelmia, niin miksi he eivät voisi keskustella keskenään ja ratkoa asioita, Merikanto jatkaa.

TTf:n toimintamalliin perustuvia puheenjohtajaklubeja on TTf:n jälkeen perustettu Helsingin Oulunkylään Ogeli-Klubin nimellä ja Turkuun Puheenjohtajien Klubin nimellä. Ogeli-Klubia vetää Pentti Vähäkuopus ja Turun klubia Mika Artesola.

Viimeaikoina yhteydenottoja on tullut mm. Rovaniemeltä, Oulusta, Jyväskylästä, Kuopiosta ja Lahdesta, joissa on selvästi vireillä tai jo toteutettu vastaavanlaisia hankkeita.

Lue Olavi Merikannon koko haastattelu huhtikuussa ilmestyneestä Kiinteistöpostista 3/2013.