• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Yhteistoimintamallilla ryhmäkorjaushankkeisiin

Yhteistoimintamallilla ryhmäkorjaushankkeisiin

12.10.2016

Allianssi-yhteistoimintamalli antaisi erinomaiset eväät ryhmäkorjaushankkeiden toteuttamiselle. Toimintamallia voitaisiin räätälöidä hankkeessa mukana olevien taloyhtiöiden tarpeiden mukaan. Kaikissa hankkeessa mukana olevissa taloyhtiöissä ei tarvitsisi tehdä samanlaisia korjauksia. Yhteistoimintamalliin sopisi hyvin sekin, että korjaushankkeita ei toteuta vain yksi omistaja, vaan useampi asunto-osakeyhtiö eli omistajatahot yhdessä.

Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja ja isännöitsijä Marjatta Roth pohdiskeli kesällä sitä, miten hyvin allianssimalli sopisikaan ryhmäkorjaushankkeisiin.
Turussa sijaitsevan noin 1 300 asukkaan kerrostaloalueella on toteutettu yhteistoimintamallia nyt vajaan kahden vuoden ajan.
Jyrkkälänpolun jättihankkeessa 17 kerrostalon julkisivut korjataan, mutta taloihin tehdään samalla paljon muitakin perusparannuksia ja uudistuksia talotekniikkaan ja yhteiskäyttö- ja palvelutiloihin.
Tavoitteena on, että kustannustehokkaasti, nopeasti, laadukkaasti ja asukkaiden kanssa yhteistyössä saadaan aikaan kylämäinen lähiö, joka on vetovoimainen ja rakennukset arvossaan.
”Jyrkkälän korjaushankkeen pelikirja” on laadittu lisäämään ymmärrystä siitä, mitä Allianssitoimintatapa tarkoittaa käytännössä. Sen on tarkoitus kulua kaikkien työntekijöiden, yritysten, materiaalitoimittajien, yhteistyökumppaneiden ja kaikkien muidenkin hankkeessa mukana olevien käsissä.
Pelikirja kertoo, mitä tehdään, mihin maaliin pyritään, minkälaisin pelisäännöin pelataan, ketkä muodostavat joukkueen, mikä on kenenkin rooli, mikä on hankkeen lähtökohta ja tavoitteet, miten työskennellään ja yhteystiedot.
Viestinnällisesti ilmaistuna yhteistoimintamalli tarkoittaa toimimista jalkapallojoukkueena, jolle korjaushanke merkitsee käytännössä neljän vuoden mittaista jalkapalloturnausta.

Suunnittelua ja toteuttamista yhtä aikaa
Kun Jyrkkälänpolun toimitusjohtajan ja isännöitsijän Marjatta Rothin kanssa hahmottelemme, mikä on yhteistoimintamallissa erilaista kuin perinteisessä kokonaisurakkamallisessa korjaamisessa, ensimmäisenä nousee esiin suunnittelun ja toteuttamisen samanaikaisuus.
– Koska koko ajan on tehty samanaikaisesti suunnittelua ja toteuttamista, se vaatii sitä, että voimme joustavasti muuttaa organisaatiota, toimintatapaa ja roolitustakin tarpeen mukaan. Nyt muodostamme pienempiä tiimejä, jotka palvelevat työmaan ja suunnittelun integroitumista mahdollisimman tehokkaasti, Marjatta Roth kuvasi tilannetta kesäkuussa.
Suunnittelemisen ja toteuttamisen limittyminen on mahdollistanut senkin, että suunnittelijat voivat käyttää työhönsä enemmän aikaa ja sitoutuvat siihen paremmin kuin vain ”piipahtamalla” työmaalla tarpeen mukaan.
– Lisäksi iloitsen suuresti siitä, että pystymme nollavirheluovutuksiin, Roth mainitsee tavasta, minkä mukaan ensin havaitut virheet ja puutteet korjataan ja vasta sitten on luovutuksen aika.

Mainos

Tilaajakaan ei voi sooloilla
Tilaajan ei haluta osallistuvan toteuttamiseen, se tuntuu olevan Rothin mukaan yleinen suhtautumistapa perinteisissä korjaushankkeissa.
Allianssissa tilaaja osallistuu kaikkiin vaiheisiin ja kaikkeen päätöksentekoon. Se on rakennettu toimintamallin sisään.

– Tilaaja ei voi vaatia kohtuuttomuuksia, eikä tilaaja, mutta ei kukaan muukaan voi sooloilla esimerkiksi päätöksenteossa, Roth selittää.

– Tässä hankkeessa ei voi myöskään tehdä muita kuin yksimielisiä päätöksiä. Moni sanoi etukäteen, että tämä tulee olemaan hankkeen vaikein asia. Ei ole ollut. Totta kai tilaajalla, arkkitehdillä, konsultilla ja urakoitsijalla on mielipiteensä, mutta emme me asioista jää kinaamaan, vaan päätöksenteko on hyvin kompromissihakuista. Realiteetit kun tiedetään, ei tule kinaakaan, hän jatkaa.
Tällainen toimintatapa turvaa Rothin mielestä hyvin myös laadunvarmistuksen.
– Pyrimme siihen, että asiat tehdään kerralla oikein ja saamme sitä, mitä tarvitsemme ja haluamme.

Kustannusraami kaikkien yhteinen
Laadunvarmistusta, mutta myös tilaajan tahtotilaa tukee sekin, että kaikkeen päätöksentekoon, materiaalivalintoihin, toteuttamiseen ynnä muuhun kytkeytyy samanaikaisesti kustannusseuranta.
Hankesuunnitteluvaiheessa hankkeen kustannusarvio tarkentui 28 miljoonaan euroon.
– Se raami on lyöty lukkoon ja siinä on pysyttävä. Minkälainen ”sisältö” lopulta toteutuu, se voi kuitenkin näissä raameissa elää. Kun keksimme vieläkin kustannustehokkaampia ratkaisuja, sitä enemmän meillä on pelivaraa toteuttaa joitakin asioita laajemmin. Kokonaisraamin on kuitenkin pysyttävä kasassa. Se on allianssitoimintamallin idea ja olemme kaikki taloudellisessakin mielessä samassa veneessä, Roth selittää.
Yhtiön taloussuunnittelussa on lähdetty siitä, että hankerahoitus ei vaadi vuokrien korotusta. Mahdolliset vuosittaiset korotukset perustuvat kuten aiemminkin yleiseen kustannustason nousuun.

Tiedämme, mitä tehdään vuoteen 2070 mennessä
Kun perinteisessä hankesuunnitelmassa hahmotetaan, mikä on lähtökohta ja mitä remontilla tavoitellaan, yhteistoimintamallin ansiosta Jyrkkälänpolulla on jo nyt olemassa vuoteen 2070 ulottuva pitkän tähtäyksen suunnitelma.
Se syntyi samalla, kun tilaajan esittämiin ongelmiin ja tavoitteisiin etsittiin ratkaisuja, mitä korjataan, miten korjataan, mikä on ratkaisun elinkaari ja mitä se maksaa.
– Siinä otettiin jo nyt kantaa, kuinka pitkä elinkaari milläkin valitulla ratkaisulla saadaan, mutta myös siihen, missä vaiheessa todennäköisesti joudutaan päättämään uudestaan, korjataanko jokin rakenneosa vai uusitaanko se, Roth selittää yksityiskohtaisesta, rakenneosittain ”rakennetusta” suunnitelmasta.
– Hankesuunnittelulla saimme hyvän analyysin koko asuntokantamme nykyisestä kunnosta, mutta myös arvion tulevien vuosikymmenien päähän ulottuvista mahdollisista korjaustarpeista, Roth vielä iloitsee.
– Ja mikä tärkeintä – suunnitelmaa teki huippuammattilaisten joukko ja sen ansiosta meillä ei ole vain yhden ihmisen arvio tulevista korjaustarpeista. Elämä jatkuu näissäkin taloissa korjaamisen jälkeenkin, hän vielä muistuttaa.

Räätälöidysti hyvään lopputulokseen
Vajaan kahden vuoden ”allianssikokemuksella” Marjatta Roth näkee tosiasiana, että perinteinen korjaustapa ja urakointi ei olisi mahdollistanut koko alueen kokonaisvaltaista korjaamista yhdellä kertaa. Niin valtavasta hankkeesta on kysymys.
Ilman joustavuutta, muuntautumiskykyä tilanteiden mukaan, yhteistä vastuunkantoa, tiukkaa taloudellista raamitusta ja kustannusten seurantaa Rothin mielestä ei yksinkertaisesti olisi pystytty toteuttamaan myöskään kokonaisen asuntoalueen kannalta katsovan tilaajan tavoitteita.
Perinteisessä toimintatavassa suurimpia ongelmia tulee nimenomaan siitä, että kilpailutettaessa suunnittelua tai urakointia painopiste on halvassa hankintahinnassa laadun, kustannustehokkuuden ja tavoitteiden toteutumisen jäädessä taka-alalle.
Ei ole sattuma, että Marjatta Roth nostaa allianssin toimivuuden suurimmaksi kulmakiveksi yhteistyön.

– Me suomalaiset emme perinteisesti ole joukkuepelaajia, mutta täällä yhteishenki on muodostunut yllättävänkin helposti. Lisäksi ihmisten ryhmätyöskentelyvalmius on yllättänyt. Moni on sanonut etukäteen, ettei sekään tule onnistumaan, mutta kyllä se on toisin tässä mennyt.

Se on tietysti tosiasia, että allianssi ei sovellu kaikenlaisiin hankkeisiin. Marjatta Roth kuitenkin kannustaa rohkeuteen ja muistuttaa siitä, että allianssia voi räätälöidä omien tarpeiden mukaan.
– Ei meidänkään toimintamallimme valmis ole. Koko ajan opitaan uutta ja kehitetään asioita. Tässä hankkeessa mukana olleet ihmiset tietävät allianssista jo paljon enemmän kuin muut.
– Allianssi on suuri mahdollisuus, mutta samalla haaste, koska se vaatii enemmän yhteistyökykyä kuin perinteinen toimintatapa. Kun yhteistyö sujuu, niin toimintamalli istuu kuin oikean kokoiset kengät jalassa ja tuottaa tulosta, Marjatta Roth vielä korostaa.

Teksti ja kuva: Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2016

Lue myös aikaisemmin Jyrkkälänpolun hankkeesta ja allianssitoimintamallista julkaistut artikkelit:
Artikkeli KOy Jyrkkälänpolku osallisena suuressa seikkailussa
Artikkeli Korjausrakentamista allianssimallilla
Artikkeli Isännöitsijät ”mustan aukon” taltuttajiksi ja uutta liiketoimintaa luomaan
Artikkeli Taloyhtiöiden korjausprosesseja kehitettävä perusteellisesti

 

 

Kategoriassa: Artikkelit Avainsanoilla: allianssi, allianssimalli, elinkaari, hankesuunnitelma, isännöitsijä Marjatta Roth, julkisivut, korjaaminen, KOy Jyrkkälänpolku, kustannukset, laadunvarmistus, päätöksenteko, perusparannus, ryhmäkorjaus, ryhmäkorjaushanke, talotekniikka, taloussuunnittelu, toimitusjohtaja, yhteistoimintamalli

Ensisijainen sivupalkki

Kiinteistöposti-lehtien arkisto

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Knauf UltraSlim | Lisää arvokasta lattia-alaa 5.4.2023
  • Maailman vastuullisinta kuvioitua ruostumatonta terästä Stalalta Lahdesta 29.3.2023
  • SELOY 4SG TPS-BU eristyslasit 29.3.2023
  • Työmaan rajaustuotteet samasta paikasta 29.3.2023

Suosittua sivustolla

  • FIGBC: Suomi päättää itse, miten energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset toteutetaan
  • Tukes selvittää Tikkurilan onnettomuusparvekkeen kaiderakennetta
  • Havis Amanda lähtee konservoitavaksi vapun jälkeen
  • HSY:n Sortti-keräysautot kiertävät huhti-kesäkuussa
  • Kuntarahoitus: Kuntatalouteen kulukuria ja ehkä veronkorotuksiakin

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy