• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Uutiset / Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Helsingin haaste

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Helsingin haaste

12.6.2014

Helsingin metropolialueen kehittämiseksi tutkijat ehdottavat metropolitason päätöksentekoa, täydennysrakentamisen tehostamista ja monikeskuksisuuden tukemista. Tämä näkemys perustuu Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jossa selvitettiin yhdyskuntarakenteen kehittymistä Helsingin ja Tukholman metropolialueilla.

Helsingin seudun kasvu on painottunut 2000-luvulla Tukholmaa enemmän kehysalueille ja autovyöhykkeille. Tukholmassa suurin osa kasvusta on kohdistunut keskustan lähialueille.

Tukholmassa ydinkaupungin kehittäminen Helsinkiä edellä

Mainos

Väestö ja työpaikat painottuvat Tukholmassa voimakkaammin keskustan tuntumaan kuin Helsingissä. Tukholmassa 40 prosenttia 2000-luvun väestönkasvusta sijoittui 8 kilometrin säteelle keskustasta. Helsingin seudulla vastaavalle alueelle sijoittui vain 15 prosenttia kasvusta.

–  Molempien kaupunkien ydinalueilla on nähtävissä samantyyppinen kehitys, jossa satama- ja teollisuustoiminnan väistyessä rantoja hyödynnetään entistä aktiivisemmin asumisen, työn ja vapaa-ajan alueina, tutkija Panu Söderström kertoo.

–  Tukholmassa uudisalueiden toteutuksessa ollaan kuitenkin oltu selvästi Helsinkiä edellä.

Kehysalueilla voimakasta kasvua

Pääkaupunkiseudulla voimakkain kasvu on suuntautunut yli 8 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Vielä voimakkaampaa Helsingin seudun väestönkasvu on ollut pääkaupunkiseutua ympäröivillä kehysalueilla. Niiden kasvusta suuri osa on sijoittunut harvarakenteisiin taajamiin, joissa liikkuminen perustuu henkilöauton käyttöön. Tukholman seudulla kehysalueiden kasvu on painottunut raideliikenteen yhteyksien tuntumaan.

Monipuolisia alakeskuksia, joissa asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat toisiinsa, paikantuu pääkaupunkiseudulta 11 ja Tukholman seudun ydinalueilta 10 kappaletta.

Kaupunkiseutujen suurimmat alakeskukset, kuten Helsingin Pasila sekä Tukholman Sundbyberg-Solna ja IT-keskittymä Kista, ovat nykyisin useiden kymmenien tuhansien työpaikkojen keskittymiä, joilla on huomattava rooli seutujen monikeskuksisessa rakenteessa.

2000-luvulla pääkaupunkiseudun alakeskuksista on kuitenkin työpaikka-alueena kasvanut merkittävästi vain Leppävaara, ja toisin kuin Tukholmassa, useiden alakeskusten työpaikkamäärät ovat olleet jopa laskussa. Samaan aikaan asukasmäärät monissa alakeskuksissa ovat silti kasvaneet.

Pääkaupunkiseudun esikaupunkialueilla uudet työpaikat ovat sijoittuneet pääosin keskusten ulkopuolisiin työpaikkojen tihentymiin, kuten Espoon Keilaniemen-Otaniemen ja Karamalmin alueille sekä Vantaalle lentokentän ja Kehä III:n tuntumaan.

Perinteisten alakeskusten ohelle esikaupunkialueelle on muodostunut uudenlaisia toimintojen keskittymiä, joihin erityisesti kauppa ja työpaikat ovat hakeutuneet. Näiden keskittymien mittakaava ja saavutettavuus ovat erilaisia kuin perinteisissä keskustoissa, ja ne ovat rakentuneet pitkälti autoliikenteen ehdoilla.

Monikeskuksisuus ratkaisuksi

Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan monikeskuksisuuden kehittäminen on yksi ratkaisu työmatkojen pidentymisen hillitsemiseksi.

Helsingissä monikeskuksisuus on tähän mennessä voimistunut asutuksen osalta, mutta työpaikkojen osalta vastaavaa kehitystä ei ole vielä tapahtunut.

– Tarvitaan yhteinen näkemys alakeskusten verkostosta sekä eri keskuksia yhdistävästä tehokkaasta joukkoliikenneverkosta. Lisäksi tarvitaan useiden eri ohjausjärjestelmien, erityisesti taloudellisten ohjausjärjestelmien, uudelleensuuntamista ja uusien rahoitusinstrumenttien kehittämistä ja käyttöönottoa rahoittamaan tulevaa kasvua, erikoistutkija Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskuksesta luettelee.

Metropolitason päätöksiä tarvitaan

Suurilla kaupunkiseuduilla maankäyttöä, liikennettä, asumista ja yleistä elinkeinopolitiikkaa koskevat kysymykset ovat suureksi osaksi seudullisia, minkä vuoksi niiden ratkaisemiseksi tarvitaan toimivaa ylikunnallista päätöksentekoa.

– Päätöksenteko metropolitason yhdyskuntarakenteen ohjauksesta on ollut Helsingin seudulla hidasta ja epäselvää, mikä vaikeuttaa alueen kehityksen ennakoitavuutta. Tutkimuksen tulosten perusteella myöskään yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä ei ole saatu seudulla pysäytettyä, professori Harry Schulman Helsingin yliopistosta arvioi.

__________________________________________________________________________________

Helsingin ja Tukholman yhdyskuntarakenteen vertailututkimus on toteutettu Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen sekä Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön ja alueidenkäytön tutkimuksen yhteistyönä.

Hanke on osa Metropolialueen kaupunkitutkimuksen yhteistyöohjelmaa (KatuMetro). Tutkimusraportti on julkaistu SYKEn julkaisuja -sarjassa.

Samanaikaisesti Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisessä Urban Zone – yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet -hankkeessa on toteutettu Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen erillisraportti. Se on julkaistu SYKEn raportteja -sarjassa.

 Julkaisut

Pohjoiset suurkaupungit: Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla. SYKEn julkaisuja 2. Sähköinen versio: http://hdl.handle.net/10138/135229

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – alakeskukset ja liikkuminen. SYKEn raportteja 18/2014. Sähköinen versio: http://hdl.handle.net/10138/135230

Kategoriassa: Uutiset Avainsanoilla: Helsinki, täydennysrakentaminen, tiivistäminen, Tukholma, yhdyskuntarakenne

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Fibolla nyt antibakteeriset pinnat 3.2.2023
  • KWC Nordics Oy. Tutut tuotteet – uusi brändi. 3.2.2023
  • Venttiiliteknologian uusi sukupolvi 3.2.2023
  • Pohjoismainen luksusrakennus erikoisvalmisteisella hiilineutraalilla Dekton-julkisivulla 3.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy