Vuotovahingon havaitsemista parannettava

Rakenteelliset ja talotekniset järjestelmät sellaisiksi, että vesivuoto voidaan havaita välittömästi.
Käyttövesiputkisto on suunniteltava niin, että vesivuoto ohjautuu lattiakaivoon tai tulee joka tapauksessa mahdollisimman nopeasti havaituksi ja vedentulo kyetään katkaisemaan.
Vesivuodoista pitäisi saada mahdollisimman nopeasti hälytys.
Tällaisia näkemyksiä esittää Finanssialan Keskusliitto liittyen rakennusten koskeustekniseen toimivuuteen, josta ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa. Ympäristöministeriön on tarkoitus antaa erikseen asetus, joka koskee vesi- ja viemärilaitteistoja.
Lisäksi se esittää, että työmaalle nimetään kosteudenhallinnasta vastaava henkilö ja märkätilat varustetaan lattialämmityksellä.
Kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön nimeämisessä pitäisi Finanssialan Keskusliiton mukaan määritellä tarkemmin, mikä on riittävä laatu ja laajuus sekä milloin kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö on nimettävä.
Märkätilojen varustaminen lattialämmityksellä ei suosituksena ole Finanssialan Keskusliiton mukaan riittävä, vaan vaatimus pitäisi kirjata asetukseen.

Noin 145 miljoonaa vuotovahinkoihin
Viime vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat vuotovahinkoja noin 145 miljoonan euron edestä. Keskikorvaus oli noin 3 900 euroa.
Omaisuusvakuutuksista, kuten koti- ja kiinteistövakuutus, korvataan erilaisia vesi- ja viemärijärjestelmistä aiheutuneita vuotovahinkoja. Vakuutuksen kannalta vuotovahinko käsittää sekä vuotaneen putken korjauksen että aiheutuneen vesivahingon korjaamisen.
Hitaasti tapahtuvat kosteusvauriot eivät kuulu omaisuusvakuutuksen korvauspiiriin.
Koti- ja kiinteistövakuutus korvaa laaja-alaisesti erilaisia äkillisiä ja ennalta- arvaamattomia omaisuusvahinkoja. Näitä ovat tuotteen laajuuden mukaisesti palo-, murto-, vuoto- ja rikkovahingot.
Hitaasti tapahtuvat kosteus- ja homevauriot eivät ole vakuutusehtojen mukaisia korvattavia äkillisiä ja ennalta-arvaamattomia vuotovahinkoja, joten niiden kustannukset ovat rakennuksen omistajan vastuulla.
Kosteus- ja homevaurioiden kustannusten määrästä ei ole koottua tilastoa, mutta asiaa on tarkasteltu esimerkiksi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä 1/2013. Siinä on todettu, että kansanvarallisuudesta 6-13 prosenttiin kohdistuu merkittävä kosteus- ja homevaurio. Rahallisesti mitattuna puhutaan 13 —28 miljardin euron korjauksista.