Vuokra-asuntojonoissa ei ole turvapaikanhakijoita

Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät Kuntaliiton mukaan kuormita kuntien vuokrataloyhtiöiden asuntojen jakoa, vaan he löytävät asuntonsa muita reittejä. Oleskeluluvan saaneilla henkilöillä on oikeus muuttaa ja valita itse asuinpaikkansa.

Humanitaarisin perustein Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kotouttamisessa asuminen on ensimmäinen toimenpide, joka lähestulkoon aina toteutetaan kunnan kanssa.
– Kunta järjestää heille ensimmäisen asunnon, erityisesti kiintiöpakolaisina tulleille, minkä jälkeen he ovat asuntomarkkinoilla kuin kuka tahansa muu ihminen, erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen Kuntaliitosta sanoo.
Maahanmuuttovirasto päättää oleskeluluvista. Tavoitteena on, että oleskeluluvan saaneet siirtyvät kuntiin, jotka ovat tarjonneet niin sanotun kuntapaikan. Vastaanottokeskus valmistelee siirtymistä ELY-keskuksen ja kuntien kanssa.
Käytännössä tilanne on ollut Wikman-Immosen mukaan hieman toisenlainen.
– Hyvin useassa tapauksessa oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttavat kuntiin niin, ettei siellä ole kunnan tarjoamaa kuntapaikkaa, vaan he muuttavat vastaanottokeskuksen avustamana. Ja kun asunto on löytynyt, silloin vastaanottokeskus ilmoittaa tiedot kuntaan, hän kertoo.
Oleskeluluvan saaneista osa muuttaa kuntiin itsenäisesti, ilman vastaanottokeskuksen apua.
– Silloin saatetaan muuttaa ehkä ystävän sohvalle tai sukulaisten luokse. Kotoutumisen ja kuntien kannalta tilanne on hankalin, ellei tiedetä, kuka muuttaa ja minne muuttaa. Ei se ole kestävää asumistakaan, jos asutaan pitkään ystävän luona, vaihdetaan usein asumisen paikkaa tai ajaudutaan kenties asunnottomiksi, Anu Wikman-Immonen toteaa.
Avustettu ja itsenäinen muutto yleistyvät Wikman-Immosen mukaan osaksi siksi, että kunnilla ei resursseja tarjota riittävästi kuntapaikkoja.
– Kotoutumisen alun vuoksi olisi tärkeää, että muutto tapahtuisi tarjotulle kuntapaikalle. Toisaalta oleskeluluvan saaneilla henkilöillä on oikeus muuttaa ja valita itse asuinpaikkansa, Wikman-Immonen sanoo.
– Jos vastaanottokeskus avustaa asunnon hankkimisessa, tapahtuu muuttaminen yleensä yhtä hallitusti kuin kuntapaikallekin muuttaminen. Vastaanottokeskukset tekevätkin paljon töitä sen eteen, että asiakkaat pääsisivät tätä kautta hyvin kotouttamisen alkuun. Se kuitenkin tiedetään, että noin 30 prosenttia oleskeluluvan saaneista muuttaa itsenäisesti eli ilman vastaanottokeskuksen apua, maahanmuuttoviraston vastaanottokeskusyksikön ylitarkastaja Tiina Järvinen toteaa.

Vuokra-asuntojonoihin ei ole siirrytty
Oleskeluluvan saaneet eivät ole kuormittaneet jonoja suurten ja keskisuurten kaupunkien ja kuntien vuokrataloyhtiöihin.
Tilanne on yllättänyt kaupungit ja kunnat, koska turvapaikanhakijoiden määrä oli syksyllä 2015 suuri ja oletettiin, että monet hakijoista saisivat oleskeluluvan. Silloin tavoitteeksi asetettiin, että oleskeluluvan saaneet asettuisivat ELY-alueille, missä vastaanottokeskukset ja ryhmäkodit sijaitsevat, mutta erityisesti muualle kuin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.
Toisin kuitenkin näyttää käyneen.
Suuret kaupungit ja kasvukeskukset, etenkin pääkaupunkiseutu ja Helsinki vetävät tulijoita puoleensa.
– Vaikka heille olisi tarjolla asunto lähellä nykyistä oleskelupaikkaansa, pääkaupunkiseudulle kuitenkin halutaan tulla. Toki onhan täällä eniten maahanmuuttajiakin, Wikman-Immonen mainitsee.
Tiina Järvinen sanoo, että nyt myös muut isommat kunnat ovat alkaneet kiinnostaa oleskeluluvan saaneita; heitä on jäänyt esimerkiksi Lahden, Porin ja Rauman seuduille.
Hyvä tilanne vapailla vuokra-asuntomarkkinoilla selittää sitä, miksi oleskeluluvan saaneet ovat asuntoetsinnässään kulkeneet omia polkujaan.
– Meillä ei ikiaikoihin ole rakennettu niin paljon vuokra-asuntoja kuin niitä on nyt vapailla vuokra-asuntomarkkinoilla. Olisin ihmetellyt, ellei tämä markkina olisi heitä myös houkutellut, Kuntaliiton asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi toteaa.
Joiltain oleskeluluvan saaneilta on yritetty saada kiskurivuokria. Tiina Järvisen mukaan tilanne vaikuttaa rauhoittuneen.
– Siinä vaiheessa, kun kantautui tietoa hämäräperäisistä vuokra-asunnon välittäjistä ja oleskeluluvan saaneiden tilanteen hyväksikäytöistä, maahanmuuttovirasto käännätti useammille kielille tiedotteen. Sen tarkoituksena oli kehottaa oleskeluluvan saaneita olemaan varovaisia ja kiinnittämään huomiota esimerkiksi asunnon vuokraan, ettei se ylitä Kelan määrittämiä rajoja, Järvinen kertoo.

Kuntapaikkoja tarvitaan edelleen
Kunta päättää, kuinka paljon ne ottavat vastaan kansainvälistä suojelua saavia.
Ottopäätöksellään kunta sitoutuu järjestämään oleskeluluvan saaneelle muuttajalle asunnon, johon ELY-keskus tulijan ohjaa.
Kuntapaikkatavoite asetettiin 10 000 paikaksi, josta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli 2819 paikkaa.
– Viime vuoden lopussa Uudellamaalla kuntapaikkoja lopulta toteutui 976. Paikan saaneista 306 oli kiintiöpakolaisia, 307 turvapaikkaprosessin kautta tulleita ja 362 ilman huoltajaa saapunutta alaikäistä, maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio ELY-keskuksesta kertoo.
Kaikkiaan Uudenmaan kuntiin siirtyi viime vuonna vastaanottokeskusten avustamana tai itsenäisesti tai perheiden yhdistämisen kautta vajaat 3500 ihmistä.
– Toki kuntapaikkoja tarvitaan tällekin vuodelle, vaikka määrä on huomattavasti pienempi kuin viime vuonna arvioimme ja mihin varauduttiin, Suokonautio toteaa.
Kunnissa kannetaan tällä hetkellä suurta huolta niistä turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet kielteisen oleskelulupapäätöksen kaikkien valitusprosessienkin jälkeen.
– Mitä palveluita heille kunnissa voidaan siinä tilanteessa antaa, tämä on kunnissa erityisen iso asia, Jaana Suokonautio sanoo.

Kuntaliitossa on seurattu, siirtyvätkö oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kuntien vuokra-asuntojonoihin. Laura Hassin (vas.) ja Anu Wikman-Immosen mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan suurin osa oleskeluluvan saaneista on löytänyt asuntonsa vastaanottokeskuksen avustamana tai itsenäisesti.


Teksti ja kuva Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2017