Korjausrakentamisen erikoistapahtuma kokosi alan toimijat Helsingin Messukeskukseen 29. tammikuuta. Tilaisuudessa julkistettiin myös Vuoden 2018 putkiremontti -kisan tulokset: voitto meni uudenaikaisesti tehdylle perinteiselle putkiremontille.
Korjausrakentaminen 2019 -tapahtumassa vieraili noin tuhat kävijää. Joukossa oli korjaushankkeiden suunnittelijoita, urakoitsijoita, taloyhtiöiden päättäjiä ja isännöitsijöitä. Alan yrityksiä oli paikalla viitisenkymmentä, ja alan järjestöistä esittäytyivät Rakentamisen laatu RALA, Julkisivuyhdistys, Suomen LVI-liitto SuLVI, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sisäilmayhdistys.
Päivän aikana kuultiin parikymmentä ajankohtaista puheenvuoroa muun muassa radonista, uusimmista energiaratkaisuista, putkiremonttien vaihtoehtoisista toteuttamistavoista sekä taloyhtiön remonttien rahoituksesta ja remonttien yhteistoiminnallisista urakkamuodoista.
Aina oppii jotain
Korjausrakentaminen 2019 -päivään osallistuivat myös isännöitsijä IAT Miia Luukkainen Hattula-Kiinteistöt Oy:stä, joka kunnan tytäryhtiönä hallinnoi Hattulan vuokra-asuntoja, sekä tekninen isännöitsijä Arto Nuuttila Hollolan Tilapalvelut Oy:stä.
Luukkainen oli mukana Korjausrakentaminen-tapahtumassa toista kertaa.
– Täällä on paljon tuttua asiaa, mutta aina tarttuu mukaan jotain uuttakin, Luukkainen toteaa.
Hattula-Kiinteistöillä on kerros- ja rivitaloja, suurin osa 1970- ja 1980-luvuilta. Kiinteistöissä on toistaiseksi keskitytty pääasiassa huoneistojen kunnostuksiin, ja korjausvelkaa on Luukkaisen mukaan päässyt syntymään.
– Nyt ollaan siirrytty rakennusten ulkopuolisiin korjauksiin, salaojituksista alkaen. Tavoitteena on rakennusten teknisen kunnon saaminen ylläpitotasolle, Luukkainen kertoo.
Arto Nuuttila etsi tapahtumasta vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa korjaushankkeita.
– Tilaajallakin pitää olla näkemys niistä, hän toteaa.
Tapahtumassa esitellyistä tuoteuutuuksista Nuuttilaa kiinnosti uusi, patentoitu kiinteistön kuivatus- ja kuivanapitojärjestelmä, jonka sanotaan takaavan kuivumisen ja kuivana pysymisen koko kiinteistön käyttöiän ajan. Järjestelmä perustuu kuivatuskanaviston sisällä kiertävään ilmaan, jonka keräämä kosteus poistetaan kuivatusyksikössä.
Nuuttilan korjauskohteet Hollolassa ovat olleet pääasiassa kouluja, päiväkoteja ja virastorakennuksia, joissa on ollut sisäilmaongelmia haihtuvine orgaanisine yhdisteineen eli VOC-päästöineen. Nuuttilan mukaan yksi toimivaksi havaittu ratkaisu on ollut lattiaan asennettava kuivapuristelaatta ja samalla rakennuksen rakenteiden tiivistäminen.
– Kuivapuristelaatta on jalan alla kova mutta se on kestävä, eikä siinä juuri ole kemikaaleja, Nuuttila sanoo. Kuivapuristelaattoja on kokeiltu Hollolassa, kun sisäilmaongelmainen päiväkoti muutettiin toimistoksi, ja Nuuttilan mukaan nyt tiloissa pärjäävät sisäilman epäpuhtauksille aiemmin herkistyneetkin käyttäjät.
Hollolassa sisäilmaongelmiin suhtaudutaan vakavasti.
– Meillä on moniammatillinen sisäilmaryhmä, jossa minä edustan talotekniikkaosaamista, Nuuttila kertoo.
Vuoden paras putkiremontti Roihuvuoressa
Korjausrakentamisen teemapäivä huipentui Vuoden Putkiremontti 2018 -kilpailun voittajan julkistukseen ja palkintojen jakoon. Kisan järjestävät Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA, Suomen LVI-liitto SuLVI, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU, Rakennusteollisuus RT ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL. Kilpailuun sai ilmoittaa putkiremonttikohteita, jotka olivat valmistuneet 1.1.2017–15.10.2018.
– Tuomaristo käsitteli kisaan lähetyt hakemukset, ja niistä valittiin kohteita tarkempiin haastatteluihin, joiden pohjalta päätös palkittavista tehtiin, kisan tuomaristoon kuulunut SuLVI:n toiminnanjohtaja Tiina Strand kertoo.
Vuoden Putkiremontti 2018 -kilpailun voittajaksi julistettiin uudenaikaisesti tehty perinteinen putkiremontti Asunto Oy Untuvaisentie 2:ssa Helsingin Roihuvuoressa. Kokonaisvaltaisessa putkiremontissa uusittiin märkätilat, vesi- ja viemärijärjestelmät kaikkine kalusteineen, sähkö- ja tietoliikennetekniikkaa sekä ilmanvaihtojärjestelmä. Lisäksi taloyhtiö rakennutti uuden kerhotilan kattoterasseineen ja pesutuvan. Hankkeen laajuudesta huolimatta hankkeen hinta alitti budjetoidun hinnan yli 10 prosentilla, ja se oli vertailukelpoisten putkiremonttien hintahaarukan alalaidassa.
Remontin aikana taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Jaakko Olli ja isännöitsijänä Aki-Pekka Hietanen Roihuvuoren Lämpö Oy:stä. Urakoitsijana oli Bravida Finland Oy, pääsuunnittelijana Jussi Jaakola Sweco Taloyhtiöpalveluista, projektijohtajana Kaisu Lindqvist Sweco Asiantuntijapalveluista ja asukasvastuuhenkilönä Janika Lehtinen Bravida Finlandista.
Vaikka Untuvaisentie 2:n remontti oli sen oma, remontin hankeselvitys ja kuntotutkimukset tehtiin yhdessä vieressä sijaisevien identtisten sisartalojen kanssa. Yhdessä toimiminen synnytti kustannussäästöjä.
Yhtiö kilpailutti ja valitsi urakoitsijan hankesuunnittelun perusteella, ja toteutussuunnittelu tehtiin yhteistyössä yhtiön, suunnittelijoiden ja urakoitsijan kesken. Kyseessä oli Swecon kehittämä Kumppanuus Varma -malli. Nimi viittaa yhteistoiminnalliseen hankintatapaan, jossa urakka on kiinteähintainen.
– Perusteellinen esisuunnittelu ja yhdessä urakoitsijan kanssa tehtävä lopullinen suunnittelu takaavat, että sopimus ja hinta ovat aidosti kiinteitä. Hankemuoto sopii hyvin suuriin ja rakennustyypiltään saman tyyppisiin kohteisiin, Kim Karves Swecolta kertoo. Sweco vastasi hankkeessa projektinjohdosta, suunnittelusta ja valvonnasta. Lisäksi Sweco nimitti hankkeelle henkilön, joka vastasi viestinnästä hankesuunnittelusta lähtien.
Kilpailun tuomariston mukaan Untuvaisentie 2:n remonttihankkeen johtaminen on ollut erityisen ammattitaitoista: remontin ajaksi laajennettu yhtiön hallitus osallistui aktiivisesti suunnitteluun, päätöksenteon valmisteluun ja osakastiedotukseen.
Vuoden putkiremontti -kisan voittaja sai kunnian lisäksi tuhat euroa käytettäväksi asukasviihtyvyyttä parantaviin hankintoihin.
Myös kunniamaininnat Helsinkiin
Voittajan lisäksi Vuoden putkiremontti -kisassa palkittiin kunniamaininnoilla ja 400 euron stipendeillä kaksi hyvin suunniteltua ja hallitusti toteutettua peruskorjausta.
Helsinkiläinen Asunto Oy Porvoonkatu 33 valitsi neuvottelumenettelyllä perinteisen LVIS-saneerauksen urakoitsijaksi Fira Oy:n, joka toteutti hankkeen tavoitehintaisena suunnittele ja toteuta -projektinjohtourakkana. Hankkeen onnistumisia olivat lyhyt asunto- ja putkilinjakohtainen asumishaitta, pitkälle viety työmaalogistiikka, työmaan johtaminen, päätöksenteko ja tiedottaminen.
Helsinkiläisen Asunto Oy Vuoren laajaan peruskorjaukseen kuului putkiremontin lisäksi painovoimaisten kiviaineisten poistoilmaormien korjaus ja yhtiön piharakennuksen vesikaton uusinta. Hanke käynnistyi kolme vuotta ennen urakoitsijavalintaa ja toteutussuunnittelun aloitusta. Yhtiökokousten lisäksi taloyhtiön osakkaat ja hallitus käsittelivät aktiivisesti hankkeen tavoitteita tiedotus- ja keskustelutapaamisissaan. Urakan toteutusta johdettiin ja valvottiin tiiviisti yhtiön hallituksen ja toteuttajan taajaan pitämillä työmaakokouksilla ja osakäyttöönottotarkastuksilla. Hankkeen urakoitsijana oli Peab Oy ja suunnittelijana Vahanen PRO.
talotekniikkaremonttien suunnittelussa. Uusia energiatehokkaita ratkaisuja tarvitaan, ja alan ammattilaiset pystyvät ideoimaan niitä, Strand sanoo.
– Toivotaan, että tieto näistä onnistuneista hankkeista leviää, kannustamme tekemään onnistuneita putkiremontteja, Suomen LVI-liitto SuLVI:n Tiina Strand sanoo. Hän muistuttaa, että onnistuminen ei tarkoita täydellistä, vaan vaativissa remonteissa on aina jotain, jonka olisi voinut tehdä toisin.
Strand kannustaa myös käyttämään ammattilaisia talotekniikkaremonttien suunnittelussa. Rakentamismääräyskokoelman sisäilmaston ja ilmanvaihdon suunnittelua koskeva uusi asetus antaa suunnittelijoille lisää vastuuta ja myös valtaa löytää parhaat ratkaisut.
– Uusia energiatehokkaita ratkaisuja tarvitaan, ja alan ammattilaiset pystyvät ideoimaan niitä uudella tavalla, Strand sanoo.
Hän korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita, että ruvetaan säästämään lämpötiloista asumisen mukavuuden kustannukselle.
– Hyvällä suunnittelulla otetaan löysät pois ja luodaan ihmisille mukavat ja energiatehokkaat olosuhteet. Ensin on kuitenkin selvitettävä taloyhtiön ja sen laitteiden kunto ja toimiminen. Sen jälkeen lähdetään harkitusti korjaamaan.
Teksti ja kuvat Jaana Ahti-Virtanen
