• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
  • Artikkelit
    • Asuminen
    • Huolto
    • Korjaaminen
    • Rakentaminen
    • Hallinto
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Lakipostia
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark
    • RakennusFakta
    • SIR
    • Smart
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Viisi prosenttia korjausrahoista kosteusvauriokorjaamiseen

29.9.2016

Kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain 400 miljoonaa euroa, mikä on 5 prosenttia koko korjausrakentamisesta.
Rakennuksia pitäisi kokonaisuudessaan korjata vuosittain 9,4 miljardilla eurolla 2016 ja 2025 välisellä aikajänteellä. Korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun.
Trendinä nähdään sekin, että korjaustarve vain kasvaa seuraavalla kymmenvuotiskaudella, jolloin se vuosina 2026–2035 yltää 11,3 miljardiin euroon. Kasvun nähdään johtuvan 1980-luvun rakennusten korjaustarpeen kasvusta.
Tällaisia tietoja kosteusvaurioiden korjaamisesta ja asuinrakennusten tulevista korjaustarpeista löytyy Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n tutkimusraportista. Tutkimuksessa selvitettiin asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuutta osana Suomen asuinrakennuksen korjaustarve -tutkimusta.

Putkirikko ja vuotavat liitokset syntipukkeina

Putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset aiheuttavat lukumääräisesti eniten kosteusvaurioita.
Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines.
Tutkimuksessa selvitettiin 431 kosteusvauriotapausta, joista omakotitaloja oli 293, rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96. Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla.
Mediaanikustannukset ovat lähes riippumattomia talotyypistä, joten kosteusvauriot näyttäisivät olevan enemmän asunto- kuin rakennuskohtaisia.

Huolenpito kannattaa
Kosteusvaurio ei ole pelkästään tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään.
Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia.
Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen.
Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten.
Äkillisiä laite- tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on yleensä mahdoton estää.
Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu, ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksella ja viestinnällä. Näiltä osin uusien, vakavien ja rakenteellisten kosteusvaurioiden syntyminen vähenee.

Korjaamisen tarve 9,4 miljardin euron suuruusluokassa
Tulevien vuosikymmenten korjaustarpeiden arvioimisessa käytettiin ASKO-mallia, minkä mukaan asuinrakennuksia pitäisi korjata vuosittain 9,4 miljardilla eurolla (vuoden 2015 hintatasolla laskettuna).
Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia.
Korjauksista 23 prosenttia on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita.
Loput 7 prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen; esimerkiksi tavoitteena on rakentaa 500 hissiä vuosittain.
Mukaan on luettu vain tekninen korjaustarve, ei ehjien rakenteiden uusimista, jota tehdään sisutuksen uusimisen yhteydessä.
Korjaustarvelaskelmassa on lisäksi oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve lähivuosina noin 11 miljardiin euroon.

Ympäristöministeriön rahoittama VTT:n ja TAMK:n yhteishanke käynnistyi syyskuussa 2015, ja loppuraportti valmistui 2016 syyskuussa.

Kategoriassa: Uutiset Avainsanoilla: asuinrakennukset, korjaaminen, korjausrakentaminen, korjaustarve, Kosteusvauriot, kosteusvauriotapaukset, liitokset, putkirikot, riskirakennus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, vedeneristys

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

Lue uusin lehti tai aiempia lehtiä.

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

Kumppaniblogi

Vahanen-yhtiöt: Energiaremontissa on otettava huomioon kokonaisuus

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Pipelife Halovolt® asennusputket 9.4.2021
  • Miten valita vedenmittausjärjestelmä? 9.4.2021
  • Uudet huuhtelu- ja täyttöventtiilit IDOn suosittuihin wc-malleihin 9.4.2021
  • Bender L- ja T-tuki päätyponteilla 9.4.2021

Suosittua sivustolla

  • HSY: Hiekoitushiekka Sortti-asemalle tai uudelleenkäyttöön
  • Latauspisteiden sijoittelussa muistettava akkupalojen riski
  • ARA: Energia-avustus on vauhdittanut asuntojen korjaamista erittäin energiatehokkaiksi
  • Sipoon Söderkullaan A-Kruunun puukerrostaloja
  • Secto Design: Valaisin Victo Small 4251

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2021 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy