Kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain 400 miljoonaa euroa, mikä on 5 prosenttia koko korjausrakentamisesta.
Rakennuksia pitäisi kokonaisuudessaan korjata vuosittain 9,4 miljardilla eurolla 2016 ja 2025 välisellä aikajänteellä. Korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun.
Trendinä nähdään sekin, että korjaustarve vain kasvaa seuraavalla kymmenvuotiskaudella, jolloin se vuosina 2026–2035 yltää 11,3 miljardiin euroon. Kasvun nähdään johtuvan 1980-luvun rakennusten korjaustarpeen kasvusta.
Tällaisia tietoja kosteusvaurioiden korjaamisesta ja asuinrakennusten tulevista korjaustarpeista löytyy Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n tutkimusraportista. Tutkimuksessa selvitettiin asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuutta osana Suomen asuinrakennuksen korjaustarve -tutkimusta.
Putkirikko ja vuotavat liitokset syntipukkeina
Putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset aiheuttavat lukumääräisesti eniten kosteusvaurioita.
Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines.
Tutkimuksessa selvitettiin 431 kosteusvauriotapausta, joista omakotitaloja oli 293, rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96. Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla.
Mediaanikustannukset ovat lähes riippumattomia talotyypistä, joten kosteusvauriot näyttäisivät olevan enemmän asunto- kuin rakennuskohtaisia.
Huolenpito kannattaa
Kosteusvaurio ei ole pelkästään tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään.
Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia.
Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen.
Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten.
Äkillisiä laite- tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on yleensä mahdoton estää.
Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu, ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksella ja viestinnällä. Näiltä osin uusien, vakavien ja rakenteellisten kosteusvaurioiden syntyminen vähenee.
Korjaamisen tarve 9,4 miljardin euron suuruusluokassa
Tulevien vuosikymmenten korjaustarpeiden arvioimisessa käytettiin ASKO-mallia, minkä mukaan asuinrakennuksia pitäisi korjata vuosittain 9,4 miljardilla eurolla (vuoden 2015 hintatasolla laskettuna).
Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia.
Korjauksista 23 prosenttia on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita.
Loput 7 prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen; esimerkiksi tavoitteena on rakentaa 500 hissiä vuosittain.
Mukaan on luettu vain tekninen korjaustarve, ei ehjien rakenteiden uusimista, jota tehdään sisutuksen uusimisen yhteydessä.
Korjaustarvelaskelmassa on lisäksi oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve lähivuosina noin 11 miljardiin euroon.
Ympäristöministeriön rahoittama VTT:n ja TAMK:n yhteishanke käynnistyi syyskuussa 2015, ja loppuraportti valmistui 2016 syyskuussa.
