Viisailla vempaimilla säästyy vettä ja energiaa

Älykkäällä talotekniikalla on mahdollista hillitä huoneistokohtaista veden, lämmön ja sähkön kulutusta, todettiin Ilmastokatu-hankkeen kokeilussa. Energiasäästön lisäksi myös asumismukavuus parani.

Vähähiilistä yhteiskuntaa kehittävässä Ilmastokatu-hankkeessa on mukana kymmenkunta asunto-osakeyhtiötä ja muutama liikekiinteistö Helsingin Iso Roobertinkadulta.
– Ilmastokadun asukkaat testasivat syksyn ja talven aikana erilaisia energiaa ja sähköä säästäviä laitteita. Testaajien kokemukset älylaitteista olivat pääosin myönteisiä. Erityisesti veden ja lämmön kulutusta pystyttiin pienentämään, hankkeen projektipäällikkö Lilli Linkola Green Building Councilista kertoo.
Älykkäällä suihkuhanalla onnistuttiin vähentämään merkittävästi veden kulutusta. Suihkuhana ohjeistaa värivaloin optimaalisesta suihkuajasta. Jos hanan sammuttaa alle kahdessa minuutissa, välkähtää vihreä valo, ja jos viihtyy suihkussa yli neljä minuuttia, vedentulo lakkaa.
– Älykästä suihkuhanaa käyttäneen testiperheen arvioitu viikoittainen suihkuaika väheni 95,5 minuutista 45,5 minuuttiin, joten vettä säästyi 600 litraa. Vuositasolla tämä tekisi 31 kuutiota, jolloin myös veden lämmitykseen kuluvaa energiaa säästyisi 1205 kilowattituntia, Linkola sanoo.
Veden säästöön vaikutti myös veden virtaaman pienentäminen 0,18 litrasta 0,15 litraan sekunnissa.
Älykkään suihkuhanan kokeilu kiinnitti koko taloyhtiön huomion vedenkulutukseen ja etenkin asukkaiden mahdollisuuteen säästää veden lämmityskuluissa lyhentämällä suihkussa vietettyä aikaa.

Sähkönkulutuksen mittaus herätti energiapiikkeihin
Sähkönkulutuksen hallintaan tähtääviä mittareita on tullut viime vuosina markkinoille runsaasti. Niiden avulla voi seurata kodin sähkönkulutusta reaaliaikaisesti. Ilmastokadun viisaiden vempaimien kokeilussa sähkönkulutusmittaria testattiin kahdessa asunnossa.
– Testaukseen osallistuneista koekäyttäjistä kumpikaan ei ollut erityisen yllättänyt tuloksista. Heistä toinen oli hankkinut lähes kaikkiin valaisimiin led-lamput, mutta pitänyt muutamassa hehkulampun. Energiamittarin avulla hänelle todentui, että lamppujen sähkönkulutuksessa on huima ero, Lilli Linkola kertoo.
– Sähkönkulutusmittarin toinen testaaja teki kodinkoneiden käyttöön liittyvän huomion. Koneiden ollessa lähes samaan aikaan päällä ympäri maata syntyy energiapiikki. Hän totesi tulleensa tästä tietoisemmaksi ja pyrkivänsä tasoittamaan perheensä sähkönkulutusta.
Testaajilla oli kokemusta myös oman sähköyhtiönsä energiamittarista. Siihen verrattuna testattava laite oli parempi, koska tieto sähkönkulutuksesta välittyy reaaliajassa eikä päivän viiveellä. Näin on helpompi tarttua saman tien omaan sähkönkulutukseensa.

Lämpötilan optimointi lopetti hikoilun ja palelun

Lämpötilan optimointia kokeiltiin huoneistossa, jossa on yhdeksän lämpöpatteria. Asunnon pattereissa ei ollut termostaatteja, vaan niitä on säädetty manuaalisesti skaalalla yhdestä neljään.
Kokeilussa pattereihin asennettiin termostaatit, jotka ovat lähettimen kautta yhteydessä pilvipalveluun. Asukas voi nettipalvelun kautta asettaa huonekohtaisesti tavoitelämpötilan. Termostaattilaite pyrkii pitämään tämän tavoitteen suhteuttamalla lämmityksen senhetkiseen huonelämpötilaan.
Huomattavinta testikaudella oli, että asumismukavuus lisääntyi selvästi. Lämpötila oli tasainen ja aiempaa viileämpi, mitä asukas piti hyvänä asiana. Lisäksi hän iloitsi saavutetusta energiansäästöstä asunnossa.
Laskelmien mukaan lämpöenergian käyttö vähentyi 5–20 prosenttia.
Testijakson jälkeen taloyhtiössä on mietitty, josko kaikkiin asuntoihin asennettaisiin lämpötilan optimointipalveluun liitettävät patteritermostaatit. Laitteiston takaisinmaksuajaksi on laskettu 10 vuotta.

Ledit ja liiketunnistin säästivät sähköä
Valaistuksen energiankulutus mietittiin Ilmastokadulla uusiksi kuuden hengen kotitaloudessa. Suurimmat muutokset valaistukseen tehtiin kylpyhuoneessa ja pitkässä käytävätilassa.
Käytävässä ollut 20 spottivalon rivistö muutettiin ledeiksi. Samalla asennettiin langaton kytkin, jonka ansiosta puolet valoista voidaan pitää päällä toisen puolen ollessa pimeänä. Aikaisemmin jokainen lampun teho oli 35 wattia, kun nykyiset ovat 3,5 wattia.
Myös kylpyhuoneen lamput vaihdettiin ledeiksi ja tilaan asennettiin liiketunnistin.
– Led-valojen säästöpotentiaali on hurja: yleensä vaihto vanhoista hehku- tai halogeenilampuista ledeihin maksaa itsensä keskimäärin vuodessa takaisin, Lilli Linkola toteaa.
Testiperheen tapauksessa laskettiin, että lamppujen vaihdon säästöpotentiaali voi olla enimmillään 10 000 kilowattituntia vuodessa. Todennäköisesti säästö tulee olemaan noin 5000 kilowattituntia, jolloin sähkölasku pienenee 1000 eurolla vuodessa.

Langattomien laitteiden ohjaus samalla sovelluksella
Ilmastokadulla oli testissä myös kotiautomaatiotuote, joka yhdistää eri valmistajien langattomat laitteet kokonaisuudeksi. Kaikkia laitteita voi ohjata puhelinsovelluksella mistä ja milloin tahansa.
– Mahdollisten käyttötilanteiden lista on pitkä: voit asettaa aamuksi tiettyyn kellonaikaan musiikin soimaan, valot palamaan ja kahvinkeittimen käynnistymään sekä voit sammuttaa kaikki laitteet loman ajaksi, Lilli Linkola kertoo.
Laitteen toimivuutta käytännössä testattiin kahdessa asunnossa. Toisen testaajan kokemus tuotteen käytöstä ei ollut hyvä. Hän kertoi sovelluksen kanssa tulleen ongelmia.
Oletuksena oli, että valaistuksesta olisi syntynyt eniten säästöä, mutta hän ei onnistunut saamaan lamppujen liikkeentunnistinta toimimaan toivotulla tavalla.
– Toisessa testikohteessa tuotteen saama vastaanotto oli myönteisempi. Laitteelle oli asetettu toiveita energiansäästöstä, mutta testaaja koki etäohjauksen ennen kaikkea lisäävän turvallisuutta. Esimerkiksi varma tieto siitä, että keittimet ovat poissa päältä kotoa poissa ollessa, on huojentavaa. Lisäksi mahdollisuus sulkea kaikki automaatiojärjestelmään kytketyt kodin laitteet yhdestä nappulasta oli testaajan mukaan kätevää.
Molempien testaajien mielestä automaatiojärjestelmää ei välttämättä kannata ostaa energiansäästötarkoituksessa, vaan yleisen kodin ohjattavuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi.

Ilmastokadulla kohti kestävää kehitystä
Kaksivuotisen Ilmastokatu-hankkeen toteuttavat Helsingin ja Vantaan ympäristökeskukset yhdessä Green Building Councilin, HSY:n Ilmastoinfon ja Aalto-yliopiston kanssa.
Ilmastokatu saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja on osa Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun yhteistä kaupunkiyhteisöjä kehittävää 6Aika-strategiaa.
Ilmastokatu-hankkeessa ovat Iso Roobertinkadun lisäksi mukana Vantaan Asematie ja Tikkuraitti.
– Ilmastokatu-hankkeessa on kyse kannustamisesta ja ajatusten herättämisestä. Tavoitteena on, että Ilmastokadun henki jäisi elämään, vaikka hanke tulevana kesänä päättyykin. Erityisesti aurinkoenergian hyödyntäminen näyttää kiinnostavan, ja esimerkiksi Iso-Roballa on yhden taloyhtiön katolle paneelit jo asennettu, Lilli Linkola kertoo.
Green Building Council Finland on yhdistys, jonka tavoitteena on tuoda kestävän kehityksen näkökulma luonnolliseksi osaksi kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. Toiminnassa on mukana yli sata organisaatiota. Yhdistys järjestää muun muassa kestävään kehitykseen tähtääviä työpajoja, koulutusta ja projekteja.

Teksti: Irene Murtomäki
Kuva: Ilmastokatu-hanke
Artikkeli julkaistaan huhtikuussa ilmestyvässä Kiinteistöposti 3/2017.