Viilennystä kerrostaloon, mutta miten

Ilmalämpöpumppujen suosio niiden jäähdytysominaisuuksien vuoksi on kasvanut kerrostaloasunnoissa. Laitteiston asentamiseen vaaditaan lupa taloyhtiön hallitukselta, joka joutuu puntaroimaan tukun kysymyksiä ennen luvan myöntämistä. Turkulaisen asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Charles Stengårdin mukaan on hankala saada tietoa esimerkiksi ilmalämpöpumppujen mahdollisista tärinä- ja meluhaitoista.

Ajatus ilmalämpöpumppujen asentamisesta syntyi taloyhtiössä viime vuoden hellekesän jälkimainingeissa.
– Lämpötila asunnoissa nousee kuumina päivinä 25 asteeseen, jopa lähelle 30 astetta. Ikkunoitakaan ei voi pitää määräänsä enempää avoinna pölyn ja melun vuoksi, joten on haettava muita keinoja asuntojen viilentämiseen. Kyse on asumismukavuudesta, Charles Stengård sanoo.
– Kun asukkailta yhtiökokouksessa kysyttiin halukkuudesta asentaa ilmalämpöpumppu, oli ainakin puolet siitä kiinnostunut. Tästä heräsi kysymys, mitä tapahtuu, jos kaikkiin asuntoihin asennetaan ilmalämpöpumput. Osakkaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi on varauduttava myös siihen, että joskus tämäkin tilanne voi olla edessä.
Stengårdin edustamassa asunto-osakeyhtiössä on 45 asuntoa, jotka ovat kahdessa kiinteistössä. Kymmenen vuotta sitten valmistuneet talot ovat viisi- ja kuusikerroksisia. Parvekkeet sijoittuvat pääsääntöisesti kolme rinnakkain ja ne ovat päällekkäin.

– Miten käy, jos ilmalämpöpumppu neljässä huoneistossa ei aiheuta häiriötä, mutta viides on jo liikaa. Kuka purkaa siinä tapauksessa laitteet, joiden asentamiseen taloyhtiö on antanut luvan? Myös ilmalämpöpumppujen vaikutus sähkönsyöttöön askarruttaa, riittääkö talossa tarpeeksi virtaa helleaallon ollessa päällä ja koneiden pyöriessä täysillä, Charles Stengård pohtii esille nousseita kysymyksiä.

Melu- ja tärinähaittoihin ja energia-asioihin hän on yrittänyt saada vastausta monelta eri taholta siinä kuitenkaan onnistumatta. Stengård tuumaakin, että tässä olisi jollekin insinööri-opiskelijalle hyvä tutkimuskohde.

Ilmalämpöpumpuista paljon kyselyjä

Sitä mukaa kun kiinnostus ilmalämpöpumppuja kohtaan on lisääntynyt, on myös tiedon tarve kasvanut.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen saa viikoittain isännöitsijöiltä, taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajilta ja asukkailta yhteydenottoja, joissa kysytään muun muassa ilmalämpöpumpun sijoittamisesta, siihen liittyvistä luvista sekä laitteiston mahdollisesti aiheuttamista haitoista.
Hirvonen korostaa asennustyön teettämistä ammattilaisilla, jotta häiriöiltä vältyttäisiin.

– Kentältä ei ole kantautunut viestejä siitä, että ilmalämpöpumpuista aiheutuisi esimerkiksi melu- tai tärinäongelmia. Yksikön asennuksessa käytetään kumivaimentimia, jotta siitä ei synny runkotärinää. Melutasosta voi todeta, että asianmukaisesti asennettu laiteesta ei juuri ääntä kuulu. Nämä ovat kuitenkin sellaisia asioita, joista ei ole tutkittua tietoa, jos kerrostalossa on toiminnassa useampi yksikkö. Mutta monet taloyhtiöt kuitenkin sitä tutkimustietoa kaipaisivat päätöksensä tueksi, Hirvonen toteaa.

Niin ikään sähkön riittävyydestä saattaa olla epätietoisuutta varsinkin, jos taloyhtiössä useampi osakas asentaa huoneistoonsa ilmalämpöpumpun.
– Ilmalämpöpumppu ottaa enimmillään tehoa saman verran kuin lieden yksi levy eli on noin yhden kilowatin. Näin ollen sähkön kanssa ei pitäisi olla ongelmia. Enimmillään sähköä kuluu yhtä paljon kuin jokaisessa huoneistossa olisi keittolevy päällä, Hirvonen vertaa.
Miten eri kaupungeissa ja kunnissa suhtaudutaan ilmalämpöpumpun asentamiseen, vaihtelee.
– Kaupungin keskustoissa ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä ja putkistoa koskevat julkisivumääräykset. Muutamissa kunnissa aiemmin vaadittiin toimenpidelupa, mutta nyt siitä on tietääkseni luovuttu. Ilmeisesti se koettiin turhaksi ja aikaa vieväksi byrokratiaksi. Kunnan kanta ilmalämpöpumpun asentamiseen on kuitenkin aina syytä tarkistaa, Jussi Hirvonen opastaa.
Ilmalämpöpumpun vaikutus talon julkisivuun on hänen mukaansa vähäinen. Kerrostalossa yksikön voi sijoittaa parvekkeelle lähelle lattiatasoa niin, ettei se näy ulospäin. Putkistot koteloidaan talon julkisivuun sopivaksi.
Suomessa asennetaan vuosittain noin 45 000 ilmalämpöpumppua, joista vajaat 10 prosenttia on jäähdytyskäyttöön. SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi, että suosio ei ole hiipumassa – päinvastoin.

Teksti:Irene Murtomäki
Artikkeli kokonaisuudessaan on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 7/2015.

Kuvassa Helsingin Energian kaukojäähdytysverkon rakentamista. Kaukolämpöyrityksillä on tarjota kaukojäähdytystä Helsingin lisäksi Tampereella, Turussa, Lahdessa, Heinolassa (Vierumäki), Lempäälässä, Espoossa ja Porissa.