• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
  • Artikkelit
    • Asuminen
    • Huolto
    • Korjaaminen
    • Rakentaminen
    • Hallinto
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Lakipostia
    • Kolumnit
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark
    • RakennusFakta
    • SIR
    • Smart
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Vihreys levittäytyy katoille

Vihreys levittäytyy katoille

30.4.2015

Viherkattojen suosio kasvaa, eikä niiden rakentaminen ole enää yksittäisten ihmisten mielenkiinnon ja puuhastelun varassa. Helsingin Jätkäsaareen on suunnitteilla kokonainen kerrostalokortteli, jonka kiinteistöjen katoille levittäytyy vihreys. Meilahden liikuntahallin katolle perustetaan kesän mittaan jalkapallokentän kokoinen sammalkasvusto. Lisäksi työn alla on uusi RT-kortti, joka antaa neuvoja viherkaton suunnitteluun, kasvien valintaan ja rakentamiseen.

Viherkattoja ja niiden soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin tutkitaan monitieteisesti Viides ulottuvuus -hankkeessa. Sen vetäjänä toimii ympäristötieteiden dosentti Susanna Lehvävirta. Hän toteaa World Design Capital – vuoden 2012 toimineen ikään kuin lähtölaukauksena viherkattojen tulemiselle Suomeen.
– Yleinen viherkattotietoisuus on kasvanut. Viherkatot nähdään osana ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi yhtenä tärkeänä tekijänä kiinnostuksen kasvuun on viherympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.
– Viherkattojen rakentamista jarruttaa kuitenkin monien valmisratkaisujen hinta, mikä ei innosta investoimaan. Toivottavasti tilanne muuttuu, sillä esimerkiksi kalliina maana tunnetussa Sveitsissä viherkatto pystytään perustamaan puolella siitä rahasta kuin meillä.
Toki viherkattoja on rakennettu Suomessa jo pitkään, mutta se on ollut lähinnä pelle pelottomien kontolla.

– Inventoimme vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla 51 viherkattoa, mikä oli vain osa löytämistämme. Määrä yllätti iloisesti. Niitä oli siellä täällä kaikenlaisissa kiinteistöissä – kiitos omatoimisten ihmisten. Viherrystä löytyi niin saunan, koulun, päiväkodin kuin roskakatoksenkin katoilta. Yksi vanhimmista viherkatoista on Linnanmäen vesitornin katto, joka tarjoaa kasvualustan jopa pensaille ja puille, dosentti Susanna Lehvävirta kertoo.

Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa on vahva viherkattoperinne. Miksi Suomessa ei ole vastaavaa, Susanna Lehvävirta arvelee tämän johtuvan nuoresta kaupunki- ja puutarhakulttuuristamme.

Apua hulevesien hallintaan ja helteeseen
ViherkatoIsta puhuttaessa nousee esille niistä koituva hyöty hulevesien hallinnassa.
– Ilmastomuutoksen seurauksena rankkasateet yleistyvät, ja tulvien hallintaan pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kovilta pinnoilta vedet valuvat pikavauhtia viemäriverkostoon, jonka kapasiteetti ei rankkasadetilanteissa riitä. Kaikki vettä imeyttävä ja viivyttävä pinta on siten kullanarvoista.

– Viherkatot ovat yksi osa ratkaisua, koska tiiviisti rakennetuilla alueilla kattopinta-alan osuus saattaa olla jopa 30 prosenttia. Jos siellä on kasvillisuutta, veden virtaus hidastuu oleellisesti. Miten tehokkaasti viherkatto auttaa hulevesipiikin hallinnassa, siihen vaikuttaa katon kasvillisuus, kasvualusta, kaltevuus ja rakenteet. Jos ohutrakenteisella viherkatolla kasvaa vaikkapa maksaruohoa, se ei viivytä vettä niin tehokkaasti kuin esimerkiksi paksumman rakenteen vaativa pensaskasvillisuus.

Ilmastonmuutoksen myötä helleaaltojen on tutkittu voimistuvan.
– Viherkatot toimivat silloin viilentävänä elementtinä, mikä tekee urbaanista ilmastosta miellyttävämpää. Moni tietää kokemuksesta, että helteellä on mukavampi seistä pihanurmella kuin paahteisella asvaltoidulla parkkipaikalla, Susanna Lehvävirta vertaa.
Lisäksi viherkatot parantavat kaupunki-ilman laatua sitomalla ilman epäpuhtauksia ja tuottamalla happea. Ne myös vaimentavat melua sekä sisä- että ulkotiloissa.

Viherympäristö lisää hyvinvointia
– Viherympäristö lisää kiistatta ihmisen hyvinvointia. Sen myönteisistä vaikutuksista on tieteellistä näyttöä jo 80-luvulta lähtien. Yksi uusimmista tutkimuksista kertoo, että siellä, missä on runsaasti luonnon monimuotoisuutta, ilmenee vähemmän allergisia oireyhtymiä.
Yhteys luontoon on tullut vahvasti esille viherkattoon liittyvissä toiveissa, joita on kartoitettu ns. eläytymismenetelmällä, osana Viides ulottuvuus -hanketta.
– Korkealla sijaitseva viherkatto on urbaani kukkula, jossa ollaan lähellä luontoa ja taivasta. Viherkeitaille mennään pakoon kaupungin melua ja hälinää. Katoilla halutaan paitsi oleskella myös harrastaa muun muassa kaupunkiviljelyä.

Katon käyttöikä kasvaa
Viherkaton on havaittu voivan pidentää katon käyttöikää jopa kolminkertaisesti. Tosin tieteellistä näyttöä tästä ei vielä ole, koska se vaatisi runsaan määrän eri-ikäisiä, myös oikein vanhoja kattoja, tai erittäin pitkän tutkimusajan.
– Kasvusto tasoittaa kattoa rasittavia lämpötilaeroja ja suojaa sitä esimerkiksi voimakkaalta ultraviolettisäteilyltä. Suomen oloissa jäätynyt viherkatto suojaa kattopintaa talviaikaan lapioniskuilta, jos katolta joudutaan pudottamaan lunta.
Lisäksi viherkattoisessa rakennuksessa on katsottu syntyvän energiansäästöä katon eristävyyden ja viilentävän vaikutuksen ansiosta.

Viherkatoille tulossa uusi RT-kortti
Kasvava kiinnostus viherkattoja kohtaan, tekniikan kehittyminen ja tiedon karttuminen ovat luoneet tarpeen uudistaa RT-korttia. Nykyinen ohjekortti on vuodelta 1999.
Uuden kortin tekeminen aloitettiin vuonna 2014, ja se on tarkoitus saada julkaisuvalmiiksi tänä vuonna.

– Vuosikymmenten mittaan uutta tietoa on ehtinyt kertyä niin paljon, että kortin päivittämiseen ja selvitysten tekemiseen meni oletettua enemmän aikaa. Uusittu kortti lähtee lausunnolle kevään mittaan, työryhmässä mukana oleva Susanna Lehvävirta kertoo.

RT-kortissa annetaan ohjeita viherkattojen suunnitteluun, kasvien valintaan ja rakentamiseen. Ohjekortissa tarkastellaan muun muassa vedeneristystä, salaojitusta, vedenpoistoa ja kasvualustaa.
Vedeneriste, kantavuus ja juurisuoja kuntoon
Viherkattoa rakennettaessa on Susanna Lehvävirran mukaan kolme ohittamatonta asiaa.
– Ensimmäisenä on vedeneriste, jonka täytyy olla kunnossa. Jälkikäteen vuodon etsiminen kasvuston alta on vaikeaa.
– Toiseksi katolla pitää olla tarkat kantavuuslaskelmat. Niitä tehtäessä on huomioitava viherkaton kuorma täysin märkänä sekä sen päälle lumikuorma. Myös rakentamisen aikana syntyvä pistekuorma on laskettava.
– Kolmas on juurisuoja. Katolle ei kannata laittaa mitään ilman juurisuojaa.
Viherkaton vaatimasta katon kaltevuudesta Susanna Lehvävirta toteaa, että kallistusta on hyvä olla jonkin verran. Näin vesi ei jää seisomaan kasvustoon.
– Katon kaltevuuden ollessa kahden ja kymmenen asteen välille voidaan viherkatto perustaa ilman isoja tekniikoita. Jos on tasakatto tai liian kalteva katto, tarvitaan erityisratkaisuja esimerkiksi salaojitukseen ja kasvualustan liukumisen estämiseksi.
Vinkiksi viherkattokasvien valintaan Susanna Lehvävirta toteaa, että jos haluaa edullisen, hoitovapaan, itsekseen kasvavan ja kehittyvän kasvuston, kannattaa suosia suomalaisia ketokasveja.

Vihreistä vihrein kortteli Jätkäsaareen
Ketokasvillisuutta on suunniteltu viljeltäväksi myös Jätkäsaareen rakennettavan kerrostalon viherkatolle. Vihreistä vihreimmässä kerrostalokorttelissa kaikki kattopinnat tulevat olemaan viher- ja keittiöpuutarhakattoja.
Katoilla kokeillaan myös hedelmäpuiden ja marjapensaiden kasvattamista: pärjäävätkö ne kahdeksannen kerroksen korkeudessa alueen tuulisissa olosuhteissa. Lisäksi suunnitelmissa on pihakansi- ja seinäviherrystä. Talojen parvekkeilla on ajateltu kasvatettavan havuja ja köynnöksiä.
– Siitä tulee mielenkiintoinen koerakentamiskohde. Luvassa on haastava, innovatiivinen ja innostava projekti, dosentti Susanna Lehvävirta toteaa.

Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2015.

Kategoriassa: Artikkelit, Rakentaminen Avainsanoilla: dosentti Susanna Lehvävirta, hulevedet, ilmastonmuutos, viherkatot, viherympäristö, vihreys, Viides ulottuvuus -hanke

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

Lue uusin lehti tai aiempia lehtiä.

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

Kumppaniblogi

Vahanen-yhtiöt: Betonirakenteiden kuntotutkimus: Milloin, miksi ja miten?

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2021

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Yksilölliset vetokaapit Kavikalta 19.4.2021
  • Joutsenmerkityt suihkuseinät ovat ympäristöystävällisempi vaihtoehto kylpyhuoneeseen 19.4.2021
  • Schücon liukutaitto-ovet tuovat tilantuntua 19.4.2021
  • Bitumituotteet 19.4.2021

Suosittua sivustolla

  • 100 SATO-asuntoa Espoon Karakallioon
  • Oras: Käsisuihku Hydractiva Digital
  • Julkisivuremontti 2021 on käynnissä
  • Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta uudistetaan 40 miljoonalla
  • Kiinteistönvälittäjät: Rivakkaa kauppaa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2021 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy