Viherkattojen suosio kasvaa, eikä niiden rakentaminen ole enää yksittäisten ihmisten mielenkiinnon ja puuhastelun varassa. Helsingin Jätkäsaareen on suunnitteilla kokonainen kerrostalokortteli, jonka kiinteistöjen katoille levittäytyy vihreys. Meilahden liikuntahallin katolle perustetaan kesän mittaan jalkapallokentän kokoinen sammalkasvusto. Lisäksi työn alla on uusi RT-kortti, joka antaa neuvoja viherkaton suunnitteluun, kasvien valintaan ja rakentamiseen.
Viherkattoja ja niiden soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin tutkitaan monitieteisesti Viides ulottuvuus -hankkeessa. Sen vetäjänä toimii ympäristötieteiden dosentti Susanna Lehvävirta. Hän toteaa World Design Capital – vuoden 2012 toimineen ikään kuin lähtölaukauksena viherkattojen tulemiselle Suomeen.
– Yleinen viherkattotietoisuus on kasvanut. Viherkatot nähdään osana ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi yhtenä tärkeänä tekijänä kiinnostuksen kasvuun on viherympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.
– Viherkattojen rakentamista jarruttaa kuitenkin monien valmisratkaisujen hinta, mikä ei innosta investoimaan. Toivottavasti tilanne muuttuu, sillä esimerkiksi kalliina maana tunnetussa Sveitsissä viherkatto pystytään perustamaan puolella siitä rahasta kuin meillä.
Toki viherkattoja on rakennettu Suomessa jo pitkään, mutta se on ollut lähinnä pelle pelottomien kontolla.
– Inventoimme vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla 51 viherkattoa, mikä oli vain osa löytämistämme. Määrä yllätti iloisesti. Niitä oli siellä täällä kaikenlaisissa kiinteistöissä – kiitos omatoimisten ihmisten. Viherrystä löytyi niin saunan, koulun, päiväkodin kuin roskakatoksenkin katoilta. Yksi vanhimmista viherkatoista on Linnanmäen vesitornin katto, joka tarjoaa kasvualustan jopa pensaille ja puille, dosentti Susanna Lehvävirta kertoo.
Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa on vahva viherkattoperinne. Miksi Suomessa ei ole vastaavaa, Susanna Lehvävirta arvelee tämän johtuvan nuoresta kaupunki- ja puutarhakulttuuristamme.
Apua hulevesien hallintaan ja helteeseen
ViherkatoIsta puhuttaessa nousee esille niistä koituva hyöty hulevesien hallinnassa.
– Ilmastomuutoksen seurauksena rankkasateet yleistyvät, ja tulvien hallintaan pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kovilta pinnoilta vedet valuvat pikavauhtia viemäriverkostoon, jonka kapasiteetti ei rankkasadetilanteissa riitä. Kaikki vettä imeyttävä ja viivyttävä pinta on siten kullanarvoista.
– Viherkatot ovat yksi osa ratkaisua, koska tiiviisti rakennetuilla alueilla kattopinta-alan osuus saattaa olla jopa 30 prosenttia. Jos siellä on kasvillisuutta, veden virtaus hidastuu oleellisesti. Miten tehokkaasti viherkatto auttaa hulevesipiikin hallinnassa, siihen vaikuttaa katon kasvillisuus, kasvualusta, kaltevuus ja rakenteet. Jos ohutrakenteisella viherkatolla kasvaa vaikkapa maksaruohoa, se ei viivytä vettä niin tehokkaasti kuin esimerkiksi paksumman rakenteen vaativa pensaskasvillisuus.
Ilmastonmuutoksen myötä helleaaltojen on tutkittu voimistuvan.
– Viherkatot toimivat silloin viilentävänä elementtinä, mikä tekee urbaanista ilmastosta miellyttävämpää. Moni tietää kokemuksesta, että helteellä on mukavampi seistä pihanurmella kuin paahteisella asvaltoidulla parkkipaikalla, Susanna Lehvävirta vertaa.
Lisäksi viherkatot parantavat kaupunki-ilman laatua sitomalla ilman epäpuhtauksia ja tuottamalla happea. Ne myös vaimentavat melua sekä sisä- että ulkotiloissa.
Viherympäristö lisää hyvinvointia
– Viherympäristö lisää kiistatta ihmisen hyvinvointia. Sen myönteisistä vaikutuksista on tieteellistä näyttöä jo 80-luvulta lähtien. Yksi uusimmista tutkimuksista kertoo, että siellä, missä on runsaasti luonnon monimuotoisuutta, ilmenee vähemmän allergisia oireyhtymiä.
Yhteys luontoon on tullut vahvasti esille viherkattoon liittyvissä toiveissa, joita on kartoitettu ns. eläytymismenetelmällä, osana Viides ulottuvuus -hanketta.
– Korkealla sijaitseva viherkatto on urbaani kukkula, jossa ollaan lähellä luontoa ja taivasta. Viherkeitaille mennään pakoon kaupungin melua ja hälinää. Katoilla halutaan paitsi oleskella myös harrastaa muun muassa kaupunkiviljelyä.
Katon käyttöikä kasvaa
Viherkaton on havaittu voivan pidentää katon käyttöikää jopa kolminkertaisesti. Tosin tieteellistä näyttöä tästä ei vielä ole, koska se vaatisi runsaan määrän eri-ikäisiä, myös oikein vanhoja kattoja, tai erittäin pitkän tutkimusajan.
– Kasvusto tasoittaa kattoa rasittavia lämpötilaeroja ja suojaa sitä esimerkiksi voimakkaalta ultraviolettisäteilyltä. Suomen oloissa jäätynyt viherkatto suojaa kattopintaa talviaikaan lapioniskuilta, jos katolta joudutaan pudottamaan lunta.
Lisäksi viherkattoisessa rakennuksessa on katsottu syntyvän energiansäästöä katon eristävyyden ja viilentävän vaikutuksen ansiosta.
Viherkatoille tulossa uusi RT-kortti
Kasvava kiinnostus viherkattoja kohtaan, tekniikan kehittyminen ja tiedon karttuminen ovat luoneet tarpeen uudistaa RT-korttia. Nykyinen ohjekortti on vuodelta 1999.
Uuden kortin tekeminen aloitettiin vuonna 2014, ja se on tarkoitus saada julkaisuvalmiiksi tänä vuonna.
– Vuosikymmenten mittaan uutta tietoa on ehtinyt kertyä niin paljon, että kortin päivittämiseen ja selvitysten tekemiseen meni oletettua enemmän aikaa. Uusittu kortti lähtee lausunnolle kevään mittaan, työryhmässä mukana oleva Susanna Lehvävirta kertoo.
RT-kortissa annetaan ohjeita viherkattojen suunnitteluun, kasvien valintaan ja rakentamiseen. Ohjekortissa tarkastellaan muun muassa vedeneristystä, salaojitusta, vedenpoistoa ja kasvualustaa.
Vedeneriste, kantavuus ja juurisuoja kuntoon
Viherkattoa rakennettaessa on Susanna Lehvävirran mukaan kolme ohittamatonta asiaa.
– Ensimmäisenä on vedeneriste, jonka täytyy olla kunnossa. Jälkikäteen vuodon etsiminen kasvuston alta on vaikeaa.
– Toiseksi katolla pitää olla tarkat kantavuuslaskelmat. Niitä tehtäessä on huomioitava viherkaton kuorma täysin märkänä sekä sen päälle lumikuorma. Myös rakentamisen aikana syntyvä pistekuorma on laskettava.
– Kolmas on juurisuoja. Katolle ei kannata laittaa mitään ilman juurisuojaa.
Viherkaton vaatimasta katon kaltevuudesta Susanna Lehvävirta toteaa, että kallistusta on hyvä olla jonkin verran. Näin vesi ei jää seisomaan kasvustoon.
– Katon kaltevuuden ollessa kahden ja kymmenen asteen välille voidaan viherkatto perustaa ilman isoja tekniikoita. Jos on tasakatto tai liian kalteva katto, tarvitaan erityisratkaisuja esimerkiksi salaojitukseen ja kasvualustan liukumisen estämiseksi.
Vinkiksi viherkattokasvien valintaan Susanna Lehvävirta toteaa, että jos haluaa edullisen, hoitovapaan, itsekseen kasvavan ja kehittyvän kasvuston, kannattaa suosia suomalaisia ketokasveja.
Vihreistä vihrein kortteli Jätkäsaareen
Ketokasvillisuutta on suunniteltu viljeltäväksi myös Jätkäsaareen rakennettavan kerrostalon viherkatolle. Vihreistä vihreimmässä kerrostalokorttelissa kaikki kattopinnat tulevat olemaan viher- ja keittiöpuutarhakattoja.
Katoilla kokeillaan myös hedelmäpuiden ja marjapensaiden kasvattamista: pärjäävätkö ne kahdeksannen kerroksen korkeudessa alueen tuulisissa olosuhteissa. Lisäksi suunnitelmissa on pihakansi- ja seinäviherrystä. Talojen parvekkeilla on ajateltu kasvatettavan havuja ja köynnöksiä.
– Siitä tulee mielenkiintoinen koerakentamiskohde. Luvassa on haastava, innovatiivinen ja innostava projekti, dosentti Susanna Lehvävirta toteaa.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2015.
