Viherkerrointyökalulla alueelle määritellään tavoiteviherpinta-ala, joka voidaan joustavasti toteuttaa käyttämällä vapaavalintaisia ja pisteytettyjä viherelementtejä kuten istutettavia puita, viherkattoja tai nurmea.
Tällainen työväline on nyt kehitetty ”Ilmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun” –hankkeessa. Sen puitteissa on kehitetty Etelä-Suomen olosuhteisiin soveltuva viherkerrointyökalu, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää vaihtoehtoisia tapoja rakentaa tiivistä, mutta ekologista ja ilmastomuutokseen sopeutuvaa kaupunkia.
Kehittämistyön aikana viherkerrointyökalua testattiin kokeellisesti eräässä Helsingin Kuninkaantammen korttelissa, jolle laadittiin kolme eritasoista mallipihaluonnosta. Parhaimman kertoimen saavuttaneessa luonnoksessa säilytettiin mm. olemassa olevia puita, hyödynnettiin viherkattoja sekä suosittiin vettä läpäiseviä pinnoitteita suhteessa enemmän kuin muissa pihoissa. Lisäksi luonnonmukaisilla hulevesiratkaisuilla kuten erilaisilla imeytyspainanteilla ja kosteikoilla pystyttiin parantamaan tontin viherkerrointa.
Työkalua testattiin kokeellisesti myös Jätkäsaaren korttelissa. Testauksien perusteella viherkerrointyökalua voi ajatella hiukan samalla tavoin kuin nykyisiä energiamääräyksiä; ne kertovat mikä on hankkeessa saavutettava tavoitetaso, mutta eivät määrää miten siihen päästään. Ratkaisutapoja on lukuisia, ja toisen osa-alueen heikkoutta voidaan kompensoida toista vahvistamalla.
Helsingin viherkerroinmenetelmää aiotaan seuraavaksi pilotoida Kuninkaantammen korttelialueella.
Viherympäristöä eivät ole vain puistot
Vihreän infrastruktuurin hyödyntäminen on tärkeä toimenpide ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vastaamisessa, mikä korostuu erityisesti kaupunkien tiivistyessä. Kasvillisuus ja sen peittämät pinnat auttavat hulevesien hallinnassa, sitovat hiilidioksidia ja ilmansaasteita, viilentävät rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita ja lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä.
Viherkerroinmenetelmän perimmäisenä tavoitteena on kompensoida rakentamisessa menetettyä viherpinta-alaa varmistamalla, että riittävä määrä laadukasta viheralaa säilyy kaupungissa.
Helsingin kaupungin maankäyttöä suunnitellaan nyt arviolla, jonka mukaan asukasmäärä kasvaa 250 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Tämä asukasmäärän lisäys vaatii useita uusia rakennettavia alueita ja tuhansia uusia tontteja.
Tonttirajojen sisäpuolella tehtävillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus ympäristöön. Ihannetapauksessa kaupungin viherverkosto ja hulevesien hallinta alkavat jo tontilta.
Viherkerrointyökalun tarkoituksena on auttaa asemakaavoittajia ja suunnittelijoita suunnittelemaan tontista ja sen rakennuksista mahdollisimman ekologisesti toimiva kokonaisuus.
– Tontit ovat kuin verisuoniston tai vesistön alkulähteitä; niillä tehtävät ympäristön laatuun ja ekologisuuteen satsaavat ratkaisut hyödyttävät koko kaupunkia. Viherympäristöä eivät ole vain puistot, painottaa maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa Helsingin rakennusvalvonnasta.
Suunnittelijoiden työväline
Viherkerrointyökalua voidaan hyödyntää Helsingin kaavoitus- ja suunnitteluprosesseissa. Maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty menetelmä sopii erityisesti kaavoittajien, maisema-arkkitehtien ja pihasuunnittelijoiden käyttöön.
Vastaavia viherkerroinmenetelmiä on hyödynnetty menestyksellisesti mm. Berliinin, Malmön, Seattlen ja Toronton kaupungeissa tärkeänä työvälineenä viherrakenteen ekologisten ja sosiaalisten hyötyjen säilyttämisessä ja lisäämisessä.
Lähde: Inkiläinen, Elina (EPECC), Tiihonen, Topi (EPECC) ja Eitsi, Eeva(FCG). Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2014.http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-08-14.pdf
Viherkerrointyökalu on ladattavissa osoitteessa: http://www.ilmastotyokalut.fi
