Viemäriputkien huono kunto suurin syy vuotovahinkoihin

Kerrostalossa tapahtuneiden vuotovahinkojen tyypillisimmät ”syntipukit” löytyvät viemäriputkistoista ja omakotitaloissa kylmän veden käyttövesijohdoista, jotka ovat rikkoontuneet tai korroosio on heikentänyt niiden kuntoa. Laitteista vuotovahingon kanssa on jouduttu tekemisiin tyypillisimmin astianpesukoneen ja vesikalusteiden vuoksi.
Vuotovahingoista on tapahtunut 2000-luvulla lähes 45 prosenttia kerrostaloissa ja omakotitalojen osuus vuotovahingoista on noin 30 prosenttia.

Tässä pähkinänkuoressa tulokset Vuotovahinkoselvityksestä 2012-2013, jossa on vertailtu nykytilannetta vuosien 2002-2003 ja 2007-2008 tehtyjen vastaavanlaisten selvitysten tuloksiin. Tuoreimman vuotovahinkoselvityksen ja vertailun aiempiin on tehnyt Minna Haapaniemi osana Kiinteistöjen vuotovahingot -diplomityötään Tampereen teknillisessä yliopistossa. Toimeksiantajana selvityksen tekemiselle on toiminut Finanssialan Keskusliitto.

Sata vuotovahinkoa päivässä
Vuotovahinkojen korvausmäärät ovat jatkaneet kasvuaan vuosituhannen alusta alkaen. Vuonna 2008 vakuutusyhtiöt maksoivat vuotovahinkokorvauksia noin 80 miljoonaa. Vuoteen 2012 mennessä korvausten määrä oli noussut lähes 157 miljoonaan euroon – 40 prosenttia. Sinä vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat päivittäin 430 000 euroa noin sadasta vuotovahingosta.
Vuotovahingot muodostavatkin nykyisin sekä kiinteistö- että kotivakuutuksen suurimman korvausmenon.
Selvityksen tavoitteena olikin paitsi tarkastella vuotovahinkojen syitä perusteellisemmin, myös löytää ratkaisuehdotuksia, mihin kohdentaa ennalta ehkäiseviä toimia ja pienentää kustannuksia.

Viemäriputket kerrostalojen murheena
Tuoreimmassa selvityksessä käytettiin tutkimusaineistona 1 287 vuotovahinkotapausta, jotka ovat tapahtuneet Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa.
Eniten vuotovahinkoja tapahtui kerrostaloissa (44 prosenttia) ja ikäryhmittäin tarkasteltuna vuosina 1980-1989 rakennetuissa rakennuksissa.
21 prosenttia vuotovahingoista oli johtunut viemäriputkista ja 18 prosenttia kylmän käyttöveden putkistoista.
Vuotaneen putken ikä oli keskimäärin 30 vuotta. Vuotaneista putkista 38 prosenttia sijaitsi rakenteissa tai kaapistoissa ja 25 prosenttia oli tehty pinta-asennuksina.
Vuodot johtuivat selvityksen mukaan tyypillisimmin putken ja johdon rikkoontumisesta (42 %) tai korroosiosta (24 %). Tukosten vuoksi vuotovahinkoja oli syntynyt 10 prosenttia vahinkotapauksista ja saman verran rakennus-, työ-. Suunnittelu- ja asennusvirheiden vuoksi.
Vuotovahingoista korvattiin osin tai kokonaan 87 prosenttia. Kielteinen korvauspäätös johtui yleensä rakennus-, työ-, suunnittelu- tai asennusvirheestä.

Vesikalustevuotojen määrä noussut
Selvitys osoittaa myös sen, että rivi- ja paritaloissa vuotovahinkojen määrä on pysytellyt kaikissa kolmessa selvityksessä 20 prosentin tuntumassa.
Viemäriputkisto- ja vesikalustevuotojen määrät ovat lisääntyneet, samoin lämmitysverkostovuodot edelliseen selvitykseen verrattuna.
Kerrostaloissa vuotovahinko johtuu yleisimmin viemäriputkistosta ja konkreettisemmin putken rikkoontumisesta. Näiden vahinkojen osuus on vuotovahinkoselvityksen mukaan kääntynyt nousuun. Myös viemäriputken tukkeutumisesta johtuvien vuotovahinkojen määrä on noussut maltillisesti, mutta tasaisesti.
Vuotaneista osista liitosten ja tiivisteiden sekä hanojen ja sekoittajien rikkoontuminen on yleistynyt. Myös poistoletkun rikkoontumiset ovat lisääntyneet tasaisesti.

*******************************************
Tyypillisiä vuotovahinkotapauksia

Selvitykseen on listattu tyypillisiä vuotovahinkoja asuinrakennuksissa.
Esimerkiksi viemäriputkistovuoto kerros- tai omakotitalossa: putkisto alkuperäinen, ikä 34 vuotta, vuoto tapahtunut putken tai lattiakaivon tukkeutumisen seurauksena, vahingon määrä keskimäärin noin 12 300 euroa, korvauksen määrä noin 6 200 euroa.
Astianpesukonevuoto asuinrakennuksessa: koneen ikä noin 12 vuotta, vuoto tapahtunut poistoletkun mekaanisen rikkoontumisen seurauksena, vahingon määrä keskimäärin noin 4 500 euroa, korvauksen määrä noin 3 700 euroa.
Lämmitysverkoston vuoto asuinrakennuksessa: putkisto alkuperäinen, ikä 32 vuotta, vuoto tapahtunut putken tai patterin korroosion seurauksena, vahingon määrä keskimäärin noin 13 000 euroa, korvauksen määrä noin 6 a900 euroa.
Lämpimän käyttövesiputkiston vuoto kerrostalossa: putkisto alkuperäinen, ikä 30 vuotta, vuoto tapahtunut putken korroosion seurauksena, vahingon määrä keskimäärin noin 7 800 euroa, korvauksen määrä noin 6 300 euroa.
Vesikalusteen vuoto asuinrakennuksessa: vesikalusteen ikä noin 23 vuotta, vuoto tapahtunut hanan, sekoittajan tai sulkuventtiilin, wc-istuimen tai sen säiliön rikkoontumisen tai käyttäjän virheen tai huolimattomuuden seurauksena, vahingon määrä keskimäärin noin 7 000 euroa, korvauksen määrä noin 6 200 euroa. Tässä on syytä huomioida, että käyttäjien virheet tai huolimattomuus eivät ole aina korvattavia.

Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2014. Lue Kiinteistöpostista selvityksen tekijän Minna Haapaniemen ehdotuksia, miten vuotovahinkoja voitaisiin ennaltaehkäistä.