Jos taloyhtiön pihalla näet useita kertoja kuukaudessa loka-auton työmiehineen, sen pitäisi olla merkki siitä, että taloyhtiössä ei ole viemärijärjestelmä täysin kunnossa.
Isännöitsijä tunnistaa toistuvista loka-auton käynneistä sen, että tukoksia on nyt ollut liikaa ja on aika selvittää tarkemmin, missä on vika ja tehdä tarvittavat huolto- ja kunnossapitotoimet.
Huoltomies on kirjannut isännöitsijälle tiedoksi, että eräässä asunnossa on ollut viemärissä linjatukos. Asukas on soittanut huoltomiehelle, että vesi nousee keittiön lavuaarissa, vaikka hän ei itse ole laskenut sinne vettä. Putkimies kutsutaan apuun ja hän avaa tukoksen. Tällä kertaa vesi ei nouse onneksi lavuaarin laitojen yli ja siitä lattialle.
Huoltomies tiedottaa asiasta myös siksi, että jos isännöitsijä haluaa, hän voi käydä tekemässä kosteusmittauksia. Huoltomiehen muistutus on, että astiakaapin sisällä olevien viemäriputkien liitokset kun eivät ole aina niin tiiviitä, etteikö vettä saattaisi valua liitoskohdista ja viemäriputken ulkopintaa pitkin sokkeliin astiakaapin alla.
Lisäksi huoltomies muistelee, että aikaisemmin samassa kohdin taloa on ollut kaksi kertaa vesivahinko, ja juuri samanlaisen linjatukoksen vuoksi. Kuinka monta tapausta lienee tapahtunut ilman vesivahinkoja?
Hän muistuttaa siitäkin, että ellei asialle tehdä mitään, kuka tietää, milloin seuraava vahinko syntyy ja entäs jo asukas ei sillä kerralla olekaan kotona.
Hänen mielestään on tärkeä selvittää, mistä tukokset johtuvat ja tehdä tarvittavat huoltotoimet kalliiden vesivahinkojen välttämiseksi.
Hyvinkin hoidetussa pitää tehdä ennakoivaa huoltoa
Vuoden ajan Hakaniemenkatu 5:ttä isännöinyt Jari H. K. Virtanen (AIT, FM) Realco Keskusta Oy:stä kehuu huoltomies Olli Toivosta Kiinteistöhuolto Toivonen Oy:stä, että hän on tarttunut asiaan.
Virtanen on myös ”maintenance”-tyyppisenä eli ylläpito- tai kunnossapitoisännöitsijänä samoilla linjoilla, että tällaisiin toistuviin tukoksiin on puututtava ja tarvittavilla ennakoivilla toimenpiteillä pyrittävä välttämään uudet vahingot – toisinaan myös ennenaikaiset korjaukset.
– Kyseinen talo on hyvin hoidettu ja voidaan sanoa, ettei siellä korjausvelkaa juurikaan ole. Kaikki rakenneosat ovat kunnossa ja kerrostalon kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja tarvittaessa korjataan, Virtanen kertoo taustaksi.
Hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä jo toteutetuista kunnossapito- ja muutostöistä kertoo muun muassa sen, että ikkunat on uusittu vuonna 1987, lämmitysjärjestelmän linjasulut 1998, julkisivujen ja parvekkeiden saneeraus 2009-2010, pystyviemäreiden huuhtelu vuonna 2011 ja pohjaviemärin uusiminen 2013.
Kunnossapitotarveselvitykseen huoltotarpeetkin
Asunto-osakeyhtiölain edellyttämä kunnossapitotarveselvitys tulevista korjaustarpeista teetettiin vuonna 2011. Lähivuosina raportin mukaan korjaustarvetta olisi arvioiden mukaan kylpyhuoneissa.
Lisäksi raportissa kehotettiin selvittämään, miksi vuonna 1991 tehdyn vesi- ja viemäriputkiston uusimisen jälkeen on kuitenkin havaittu yksittäisiä putki- ja viemärivuotoja.
Varsinaisia toimenpide-ehdotuksia ei kuitenkaan vesi- ja viemärijärjestelmän osalta esitetä, ei myöskään asuntojen vesi- ja viemärikalusteiden osalta.
– Perustelu on, että kalusteita on uusittu vuosien saatossa asuntojen remonttien yhteydessä. Päällisin puolin, kun vesi- ja viemärijärjestelmää ja kalusteitakin katsotaan, uusimistarvetta ei olekaan, isännöitsijä Virtanen pohtii.
Sitä hän kuitenkin harmittelee, että tällaisiin selvityksiin tai ohjelmiin ei yleensä kirjata kuin korjaukset.
– Talon kunnossapitotarveselvitys ja kunnossapito-ohjelma on sinällään ihan hyvä, mutta siellä ei tästä viemärihuollosta sanota mitään, koska se ei ole korjausta, se on ylläpitoa tai kunnossapitoa.
Viemärijärjestelmä on kokonaisuus
Hakaniemenkatu 5:ssä on siis pystyviemäreiden pesu tehty viimeksi 2011, putkisto kuvattu ja pohjaviemärit uusittu. Nyt on tarkoitus tehdä pesutoimenpide uudestaan.
– Minä suosin vakiosopimuksia. En siksi, että olisin kilpailuttamista vastaan, vaan siksi, että tässäkin kohteessa yritys on käynyt siellä jo aikaisemmin, tuntee talon, on dokumentit, kuvat, Virtanen selittää periaatteitaan.
Taloyhtiössä pestiin edellisellä kerralla vain pystyviemärit, joka varsinkin säästämiseen vedoten on Virtasen mukaan lyhytnäköistä: esimerkiksi keittiöiden lavuaareista astioiden rasvat ynnä muut kulkeutuvat pitkiä matkoja vaakalinjoissa ennen kuin tulevat edes pystyviemäreihin. Tukos syntyy varsin herkästi vaakalinjoihin lähelle asuntoa, jos asukas ei huolehdi siitä, ettei laita viemäriin mitään sellaista, mikä ei sinne kuulu.
– Kinkkurasvojen kanssa taloyhtiöissä on selvästi jo opittu toimimaan eli niitä ei kaadeta viemäriin, koska jähmettyvä kinkkurasva tukkii varmasti keittiön viemärin. Mutta mihinkähän vaikkapa aasialaiseen ruuanlaittotapaan liittyvät juoksevat rasvat kodeissa laitetaan, hän pohtii uusien ruuanlaittomuotien mukanaan tuomista mahdollisista ongelmista.
Säästäminen turhauttaa ja herättää isännöitsijässä ”tunnetusti kiukkuisen Bisquit-kolumnistin”: – Jos satavuotiaassa taloyhtiössä myydään asuntoja 6 000 – 6 500 euron neliöhinnalla, niin miten taloyhtiössä ei voi olla rahaa muutaman kymmenen tuhannen euron viemärihuoltoon. Varsinkin kun silloin tiedetään, että ikäviltä ”p…:n” hajuisilta ja kalliilta vuotovahingoilta voidaan välttyä.
Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 7/2014.
