Viemärinhajuun ei kannata tottua

Viemärinhajun tulvahtaessa huoneistoon, rappukäytävään tai kellariin ei kannata jäädä odottelemaan, että se menisi itsestään ohi. Valvontainsinööri Heli Lindberg Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä muistuttaa, että isojen vahinkojen välttämiseksi on syytä tutkia, mistä haju johtuu ja onko viemärijärjestelmässä kaikki kunnossa.

Paha haju viemärissä on pääsääntöisesti peräisin rikkivedystä, jota muodostuu esimerkiksi rasvan mädäntyessä. Haju muistuttaakin mätää kananmunaa. Lattiakaivo voi olla kuivunut tai likainen. Pahan hajun tullessa esimerkiksi kylpyhuoneen lattiakaivosta on vika tavallisesti hajulukossa, joka on päässyt kuivumaan.
– Tätä ilmenee etenkin niissä vesipisteissä, joiden käyttö on vähäistä tai jos on ollut esimerkiksi lomalla ja pitkään pois kotoa. Vesilukon haihtuessa syntyy suora yhteys viemäriin, mikä tuo hajua.
Vesilukko on helposti korjattavissa, eli useimmiten riittää kun lukkoon valuttaa vettä.
Myös likainen viemärikaivo haisee. Suihkutiloissa lattiakaivoon kertyy hiuksia, saippuan jäämiä ja muuta töhnää. Säännöllisellä puhdistuksella hajut ja tukokset ovat vältettävissä.
Kiinteistön omasta jätevesipumppaamostakin, jollaisia on muun muassa Helsingin keskustan alueella, saattaa pöllähtää hajuja.
– Näin voi tapahtua, jos pumppu käy harvakseltaan. Eli jos perjantain jätökset jäävät muhimaan putkistoon viikonlopun yli synnyttäen rikkivetyä, voi maanantaina pumpun käynnistyttyä tulvahtaa asuntoon tai toimistoon hajua.
Viemärinhajuun voi hakea syytä myös putkiston tiivisteistä, ovatko ne kunnossa.
Niin ikään viemäriputkien kannakkeet on syytä tarkistaa.
– Putkien kaltevuuden muuttuessa niihin voi kertyä tavaraa, joka tarpeeksi kauan muhiessaan rupeaa haisemaan.

Viemärinhajusta ei valvontainsinööri Heli Lindbergin mukaan ehdi syntyä asuinkiinteistössä terveydellistä haittaa. Rikkivedyn haju on jo pieninä annoksina niin kamala, että sen lähdettä aletaan selvittää ja vikaa korjata ennen kuin siitä aiheutuu vaaraa.

Haju voi viedä tukoksen jäljille
Hajua jäljitettäessä saattaa löytyä tukos, jonka seurauksena viemärijärjestelmäkään ei toimi niin kuin pitäisi. Heli Lindberg toteaa selvän merkin tukoksesta olevan, että vessa ei vedä kunnolla. Viimeistään silloin pitäisi vesivahingon välttämiseksi hälytyskellojen soida. Esimerkkejä on kertynyt.
– Yhden taloyhtiön viemärissä oli tukos, joka ilmeni pulputuksena eli vessaa vetäessä viemäri iski ikään kuin takaisin. Kun tukosta avaamaan tullut loka-auto saapui paikalle ja pihakaivon kansi avattiin, paine purkautui. Ilmoille ryöpsähti viiden metrin jätevesisuihku. Onneksi viemärivesi tuli ulos pihakaivosta, eikä jonkun olohuoneeseen.
Joskus harvoin tukoksen syy on löytynyt pihamaalta, jossa puun juuret ovat kasvaneet viemäriin.
Pahimmassa ja kalliimmassa tapauksessa haju voi kertoa viemäriputken rikkoontumisesta.

Valvontainsinööri Heli Lindberg opastaakin taloyhtiöitä kuvaamaan viemärit, jos niiden kunnosta on epäilyksiä. Se tulee paljon halvemmaksi kuin jos viemäri pääsee vuotamaan.

– Eräässä rivitalossa tilanne oli päässyt tosi pahaksi, koska syystä tai toisesta hajuun ei ollut reagoitu sen ilmaannuttua. Viemäriputki kuvattiin ja sen todettiin olevan poikki. Valtava vahinko oli ehtinyt tapahtua, kun talon alle valunut jätevesi oli päässyt rakenteisiin saakka.

Ilmastoinnissakin voi olla ongelmia
Viemärinhajua saattavat aiheuttaa myös ongelmat ilmastoinnissa.
– Ilmanvaihdossa voi olla jopa rakenteellisia virheitä, kuten ilmanottoaukon asentaminen liian lähelle viemärin tuuletusputkea. Räikeimmissä tapauksissa korvausilma otetaan vessan tuuletusviemäristä.
– HSY:kin on ollut mukana monessa hajuselvityksessä. Jos hajun aiheuttajaa ei meinaa löytyä, voidaan tehdä ilmanvaihdon toimivuuden selvittämiseksi savukokeita, Lindberg mainitsee.

Ruokaa ja roskia ei viemäriin
Talon asukkaita tulisi aika ajoin opastaa viemäri-etiketissä. Viemärinhajun ja tukosten estämiseksi on muutama yksinkertainen ohje: – Ruuantähteitä ja rasvaa ei saa heittää viemäriin tai vessanpönttöön. Putkistoon kertyessään ne sakkautuvat ja alkavat mädäntyessään haista. Ruuantähteiden paikka on biojäteastiassa, Heli Lindberg muistuttaa.
– Viemäriin ei saa panna myöskään roskia, kuten hygieniatuotteita tai vanhoja hammasharjoja. Sen välttämiseksi wc-tiloissa pitää olla roskakori, muuten jätteet tulee helposti heitettyä vessanpönttöön.
Parantamisen varaa on, sillä HSY:n jätevedenpuhdistamolle päätyy vuosittain yli 1 000 tonnia viemäriin kuulumatonta roskaa.

Rasvajäte tukkii viemäriputket
Haitallista viemärin toiminnan kannalta on sinne kuulumaton rasvajäte, joka aiheuttaa paitsi hajuhaittoja myös muodostaa vähitellen tukoksen. Rasvanerotin tarvitaan kiinteistöllä, jossa toimii esimerkiksi paljon rasvaa käyttävä ravintola. Erottimessa rasva erottuu vedestä jähmettymällä erottimen pinnalle.
Valvontainsinööri Heli Lindberg kertoo ravintolatoiminnan aiheuttamien rasvatukosten määrän vähentyneen viime vuosina.
– Viime vuonna tehdyllä tarkastuskierroksella kaikissa kohteissa oli rasvanerotin. Joissakin paikoissa oli jonkin verran epätietoisuutta erottimien tyhjentämisen tiheydestä, mutta muuten asiat olivat kunnossa.
Valvontainsinööri Heli Lindberg on tyytyväinen, että neuvonta on mennyt perille. HSY:n alueella toimivalle 1 800 ravintolalle lähetettiin pari vuotta sitten opaslehtinen, jossa muistutetaan rasvaerottimen tärkeydestä. Se on edelleen ladattavissa HSY:n sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n sivuilta.

Kiinteistönomistajankin oltava valveilla
Tieto rasvanerottimesta ei kuitenkaan aina välity kaikille, joita se koskee. Näin ollen myös kiinteistönomistajan tulee olla valppaana ja mahdollisesti selvittää, onko kiinteistössä sellaista toimintaa, jonka vuoksi tarvitaan rasvanerotin.
– Lisäksi on tärkeää selvittää, kuka vastaa ras-vanerottimen toimivuudesta ja tyhjennyksestä. Tukoksen aiheuttajalla on viime kädessä korvausvastuu syntyneistä vahingoista, Heli Lindberg muistuttaa.
Rasvanerottimesta on määräykset rakentamismääräyskokoelmassa. Jätevedet on esikäsiteltävä rasvanerottimessa, jos kyseessä on grilli; ruuan valmistuskeittiö, jossa valmistetaan yli 50 ruoka-annosta päivässä tai ruuan jakelukeittiö, jossa käsitellään yli 100 ruoka-annosta päivässä.
Myös rasvanerottimen mitoitus on tärkeä asia.
– Parempi hankkia kerralla tarpeeksi suuri erotin kuin liian pieni, jota täytyy tyhjentää usein. Yhden jos toisenkin kerran on tullut esiin tilanne, että niin sanotun salaattibaarin toiminta on muuttunut ruokaravintolaksi.
Valvontainsinööri Heli Lindberg toteaa, että on myös ravintolan etu pitää hajuhaitat loitolla, etteivät asiakkaat kaikkoa.
Jos hajua pääsee kuitenkin syntymään, voi se kieliä tukoksesta. Silloin on syytä herätä toimimaan, ettei tilanne riistäydy vesivahingoksi.
– Vesivahingon hintalappu nousee, kun ravintolan ovet joudutaan sulkemaan korjauksen ajaksi.

Rasvajäte hyötykäyttöön
Rasvakaivojen rasvajätettä vastaanotettiin HSY:n Viikinmäen puhdistamolla viime vuonna 14 000 tonnia. Rasvajäte päätyy muun lietteen mukana takaisin kiertoon.
HSY tuottaa lietteestä mädättämällä biokaasua, josta tehdään edelleen sähköä ja lämpöä jätevedenpuhdistamon käyttöön.
Lisäksi lietettä jatkojalostetaan kompostoimalla ja siitä tehdään nurmikkomultaa.

Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2015

Lue myös, miten voidaan ennaltaehkäistä viemäritukoksia ja vesivahinkoja.