Vaikka Suomi onkin ympäristöteknologian kärkimaita, on kierrätystä mahdollista lisätä. Teollisuuden sivutuotteet ja tuhkat voisivat olla vaihtoehtoina tien pohjan rakenteissa. Rakentamisessa voidaan ennakoida ja korjata materiaaleja säästäen. Kotitalousjätteitä on mahdollista saada hyötykäyttöön nykyistä useampi kilo, jos satsataan kierrätyskelpoisen jätteen erilliskeräykseen ja uusiin innovaatioihin. Nämä asiat käyvät ilmi juuri valmistuneista jätehuollon tilakatsauksesta ja jätesuunnittelun väliarviosta Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Hyötykäyttöön soveltuvaa jätettä yhä kaatopaikoille
Väliarviosta käy ilmi, että kotitalouksien jätteistä tehdään yhä useammin lämpöä ja sähköä polttolaitoksissa. Edistymistä on tapahtunut paljon lähivuosina, mutta siitä huolimatta hyötykäyttöön soveltuvaa yhdyskuntajätettä sijoitettiin 650 000 tonnia (35 %) kaatopaikoille vuonna 2012 Etelä- ja Länsi-Suomessa. Jatkossa on odotettavissa, että jätteiden hyötykäyttö paranee, kun kaatopaikka-asetus lopettaa kelpoisuusvaatimuksilla biohajoavien jätteiden sijoittamisen kaatopaikoille vuodesta 2016 alkaen.
Myös rakentamisen materiaalitehokkuus vaatii lähiaikoina kehittämistä. Etelä- ja Länsi-Suomessa tapahtuu suurin osa Suomen rakentamisesta, mutta talon- ja maarakentamisen jätteet eivät kierrä riittävän hyvin. Rakentamisen materiaalitehokkuutta voidaan parantaa suunnitelmallisuudella ja säästävällä purkamisella.
Uusiomateriaaleja voidaan käyttää maarakentamisessa nykyistä runsaammin
Maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja voidaan käyttää luonnon kiviainesten asemasta nykyistä enemmän. Ylijäämämaat, teollisuuden sivutuotteet, lievästi pilaantuneet maat, vanhojen maarakenteiden materiaalit ja rakentamisen jätteet soveltuisivat monesti hyötykäyttöön kaatopaikalle sijoittamisen asemasta.
Myös tuhkien hyötykäyttöä voitaisiin parantaa. Tuhkista ja kuonista saatiin hyötykäyttöön 558 000 tonnia (63 %) vuonna 2011 Etelä- ja Länsi-Suomessa. Parempi hyötykäyttötaso edellyttää kehittyneitä hankintakäytäntöjä, taloudellisia kannusteita, verkottumista ja yhteistyötä. Hyödyntämisen edistämisen rinnalla tarvitaan tutkimuksia tuhkien laadusta ja ympäristövaikutuksista.
Jätehuollon tilakatsaus esittelee jätemääriä, hyödyntämistä ja kehittämistarpeita
Alueellisella jätesuunnittelulla tähdätään jätteen synnyn ehkäisyyn, kierrätykseen ja jätehuollon suunnitelmallisuuteen. Väliarviointi kertoo jätealan onnistumisista ja kehitettävistä kohteista. Keskeiset tavoitteet on asetettu yhteistyössä jätealan toimijoiden kanssa.
Väliarvio osoittaa, kuinka Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 ja Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 ovat edenneet. Jätehuollon tilakatsaus esittelee lyhyesti jätehuollon ajankohtaisimmat aiheet väliarvion pohjalta. Jätesuunnittelua edistetään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kesken. Jätesuunnittelua koordinoi erikoistumistehtävänään Pirkanmaan ELY-keskus.
Tutustu seurantaan:http://www.ymparisto.fi/elsu
