Vesivahinko yllättää, joskus sen aiheuttajakin

Vesivahinko on ikävä yllätys: vahinkosaneeraus aikaa ja rahaa sekä hankaloittaa asukkaiden arkea. Astianpesukone on usein syyllinen mutta ei aina.

Vuotovahinko itsessään on ennalta arvaamaton, mutta useimmiten myös sen aiheuttaja on yllätys, osoittaa Isännöintijokeri Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä Janica Diktoniuksen viimeaikaiset kokemukset.

– Yksi laajimmista kohdalleni sattuneista vesivahingoista tapahtui viime kesänä, kun vanhan käyttövesiputken tulppaus petti kerrostalon viidennessä eli ylimmässä kerroksessa. Sen seurauksessa vesi pääsi vaurioittamaan kahdeksan huoneiston rakenteita.

1940-luvulla valmistuneessa talossa oli tehty 1990-luvulla putkiremontti, jossa vanhat putket oli jätetty paikoilleen. Syystä tai toisesta käytöstä poistettuun putkeen oli päässyt vettä, mistä oli ikävät seuraukset. Vuoto havaittiin alakerran asunnossa, jonka katosta alkoi yöllä tulvia vettä.

– Paikalle oli hälytetty huoltoyhtiö ja pelastuslaitos, joka pumppasi pois irtoveden. Itse sain soiton tapahtuneesta seuraavana aamuna ja sovimme huoltoyhtiön kanssa kartoittajan tilaamisesta paikalle, Diktonius kertoo.

– Viestimme asukkaille ja osakkaille, mitä on tapahtunut ja miten asiassa edetään. Mielestäni kaikille osakkaille tiedottaminen on tärkeätä tällaisessa tilanteessa. Koskettaahan vahinko koko taloyhtiötä, koska siitä koituu väistämättä kustannuksia.

Vesivahingosta laadittu kartoitusraportti käsitti selostuksineen, kuvineen ja toimenpidesuunnitelmineen yli sata sivua. Raportin saaminen kesti normaalia pidempään, koska kyse oli niin laajasta vuotovahingosta; tutkittavana oli yli kymmenen asuntoa, joista kahdeksassa todettiin tapahtuneen vahinkoa.

Kesällä sattuneen vuotovahingon korjaukset saatiin valmiiksi loppusyksystä. Korjauskustannukset kohosivat kymmeniin tuhansiin euroihin.

– Vaikka kiinteistövakuutus korvasi vahingon sopimuksen mukaisesti, jäi siitä silti omavastuineen ja ikävähennyksineen taloyhtiölle maksettavaa.

Vastaavan vesivahingon välttämiseksi taloyhtiössä pohdittiin kaikkien niin kutsuttujen haamuputkien tulppausten tutkimista. Siitä luovuttiin, koska sen selvittämiseksi olisi pitänyt purkaa rakenteista muun muassa kylpyhuoneiden alas laskettuja kattoja.

Tulipalosta vuotovahinko

Tuore vuotovahinkotapaus sattui 1980-luvulla valmistuneessa kerrostalossa. Tiskipöydän alla olleeseen roska-astiaan oli tyhjennetty tuhkakuppi. Kytenyt tupakantumppi oli sytyttänyt roska-astian, jolloin samassa kaapissa ollut astianpesukoneen tulovesiletku oli sulanut. Sieltä tullut vesi oli sammuttanut tulipalon, mikä oli hyvä asia, mutta samalla tämä aiheutti vesivahingon. Kyseisen asunnon lisäksi vesi valui kolme kerrosta alaspäin vaurioittaen kahta alakerran asuntoa ja autotallia.

Janica Diktonius laskee, että vesivahingon kustannukset nousevat yli sataan tuhanteen euroon. Pelkästään purkutyöt maksavat useamman kymmenen tuhatta euroa, minkä jälkeen päästään kuivausvaiheeseen.

– Hyväksi havaitun käytännön mukaan taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta haetaan korvaukset sitä mukaan, kun saneerausurakoitsijoiden laskut saapuvat. Näin vältetään kassavaje, joka saattaisi syntyä, mikäli kaikki laskut ensin koottaisiin ja sitten vasta haettaisiin vahinkokorvaukset.

Vesivahinko_Janica1_netti Kartoitusraportti avainasemassa

Janica Diktonius korostaa asiansa osaavan kartoittajan merkitystä, jotta saadaan mahdollisimman nopeasti kunnollinen raportti toimenpidesuunnitelmineen. Tavanomaisessa vesivahinkotapauksessa siihen menee aikaa pari päivää. Isommissa vesivahinkokohteissa, joissa on mentävä rakenteisiin saakka, tarvitaan myös työselitys.

Kartoituksen valmistuttua on tärkeätä päästä käsiksi mitä pikimmin purkutöihin ja kuivaukseen, että vältytään lisävahingoilta. Kuivaus voi kestää useamman viikon, minkä jälkeen saneerataan rakenteet ja pinnat uusiksi.

– Kunkin huoneiston aikataulusta sovitaan yhdessä asukkaan kanssa. Osa asukkaista muuttaa muualle remontin ajaksi ja osa sinnittelee kotonaan.

Yleisesti ottaen asukkaat suhtautuvat vesivahinkoon ja sen seurauksiin asiallisesti.

– Heiltä tulevat yhteydenotot koskevat pääosin vesivahingon syitä ja tulevan remontin aikataulua. Lisäksi kysytään esimerkiksi käytännön neuvoja liittyen omaan kotivakuutukseen tai tilapäismajoituksen löytämiseen. Saneerausvaiheessa urakoitsijat hoitavat tiedotuksen ja ilmeisen hyvin, koska isännöitsijälle ei tule siitä kysymyksiä.

Yksittäinen asia, josta toisinaan syntyy vääntöä, on saneerattavan huoneiston lattiamateriaali, mikäli se on ollut yhtenäinen kaikissa huoneissa.

– Taloyhtiö ei maksa koko huoneiston lattiamateriaalin vaihtoa. Lattia uusitaan ainoastaan siltä alueelta, jolle on tullut vahinkoa. Esimerkiksi jos yhtenäisestä lattiasta vain eteinen on kastunut, asennetaan eteiseen uusi lattia ja tämä erotetaan sopivasta kohdasta listalla olohuoneen lattiasta. Osakkeenomistaja voi kuitenkin hakea koko huoneiston lattiamateriaalin vaihtamiseen korvausta omasta kotivakuutuksestaan, Diktonius toteaa.

Vuotovahinko usein astianpesukoneesta

Janica Diktonius kertoo huomanneensa omassa työssään saman kuin mitä tilastot kertovat: vuotovahinkojen määrä on noussut.

– Tyypillisin vahingon aiheuttaja on astianpesukoneen letku, johon on tullut halkeama tai jonka liitos on irronnut. Näitä tapauksia on ollut viime vuosina yhä enemmän.

– Valitettavasti viesti siitä, että astianpesukoneen letku olisi aika ajoin syytä tarkastaa, ei näytä menevän riittävässä määrin perille, Diktonius sanoo.

Jos epäilee asuntonsa käyttövesiputkistossa tai viemäriputkessa vuotoa, on siitä ilmoitettava viipymättä isännöitsijälle. Se on asukkaan velvollisuus.

Piilovuotoihin päästään yleensä kiinni seuraamalla kiinteistön vesimittaria. Jos näin ei tehdä ja vuotokohta pääsee ajan myötä suurenemaan, voi siitä syntyä iso vahinko.

– Eräässä rivitaloyhtiössä kaapista kuulunut kohina paljasti rikkoutuneen käyttövesiputken, mikä johti mittavaan remonttiin. Harmillisemmaksi tilanteen tekee se, että olin isännöitsijänä kehottanut taloyhtiötä seuraamaan vesimittarin lukemaa ja raportoimaan siitä, mutta mitään ei tapahtunut. Saattaa olla, että vesimittaria seuraamalla vuotoon olisi päästy aikaisemmin kiinni.

Etenkin 1970-luvulla valmistuneiden talojen käyttövesiputket alkavat tulla tiensä päähän, ja niissä esiintyy pistevuotoja. Myös lämmitysjärjestelmän osat kuten termostaatit, venttiilit ja ilmausruuvit saattavat rikkoutua.

– Vuotovahingon mahdollisuus on kaikissa paikoissa, joissa vesi virtaa, Janica Diktonius toteaa.

Teksti Irene Murtomäki
Kuvat Janica Diktonius ja Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2017