Verottaja haluaa urakkatiedot taloyhtiöiden remonteista

Kun asunto-osakeyhtiössä tehdään esimerkiksi ensi syksynä yli 15 000 euron arvoista remonttia, tilaajan eli taloyhtiön pitää ilmoittaa verohallinnolle tiedot kaikista niistä urakoista, joista on sovittu. Sen lisäksi päätoteuttaja ilmoittaa verohallinnolle tiedot kaikista työntekijöistä, jotka liittyvät urakkaan.

Velvollisuus veronumeroiden hankkimisesta ja kuvallisten tunnisteiden käyttämisestä tulivat rakennus- ja korjaustyömaille maaliskuussa. Ensi kesänä astuvat voimaan uudet verotusmenettely- ja työturvallisuuslakiin kirjatut velvoitteet, joiden mukaan esimerkiksi asunto-osakeyhtiön on ilmoitettava tilaajana ja rakennuttajana verohallinnolle tiedot erilaisista korjaus- ja kunnossapitohankkeista sekä yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä.

– Tiedonantovelvollinen ei ole välttämättä sama taho, vaan urakoita koskevien tietojen antamisesta vastaa jokainen tilaaja tai rakennuttaja ja työntekijätietojen antamisesta päätoteuttaja. Päätoteuttaja antaa tiedot kaikista työntekijöistä, ei pelkästään rakennustyötä tekevistä, ylitarkastaja Kristiina Virmajoki Verohallinnosta kertoo.

Velvollisuus tietojen antamisesta astuu voimaan 1. heinäkuuta 2014. Käytännössä kuitenkin ensimmäiset tiedot rakennusurakoista ja työntekijöistä pitää antaa 5. syyskuuta. Sen jälkeen ilmoittamisrytmi on sellainen, että kohdekuukauden tiedot annetaan ei seuraavan, vaan sitä seuraavan kuukauden alussa. Eli käytännössä esimerkiksi elokuussa tehdystä remontista ilmoitetaan verohallinnolle tarvittavat tiedot lokakuun alussa.

Uutta rakennetaan ja vanhaa korjataan

Kun asunto-osakeyhtiössä nyt mietitään, minkälaisista urakoista ilmoitus on tehtävä, niin verohallinnon määritelmä kuuluu näin: Uudisrakentamisesta, perusparantamisesta, korjausrakentamisesta, muutos-, laajennus- ja kunnossapitotöistä.

Verohallinto on määritellyt urakkasumman, josta ilmoitus pitää tehdä. Verohallinto on valvonnan kannalta rajaamassa 15 000 euroa sellaiseksi rajaksi, että sen alle jäävistä urakoista ei tarvitsisi tehdä ilmoitusta. Lopullinen päätös siitä saadaan vuodenvaihteessa. Urakan arvo lasketaan ilman arvonlisäveroa.

Tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia yksittäisiä, erillisiä tilauksia.

Huolletaan ja ylläpidetään

Kunnossapito- ja ylläpitokorjaustyöt Kristiina Virmajoki ennakoi sellaisiksi erityiskysymyksiksi, joita joudutaan varmastikin ajallaan miettimään, miten pykäliä tulkitaan.

– Kunnossapito- ja korjaustyöt kuuluvat sinänsä tiedonantovelvollisuuden piiriin sillä ajatuksella, että niillä säilytetään rakennuksen kuntoa.

Näin ollen sellaiset laite- ja järjestelmäasennukset, joilla pidetään kiinteistön prosessit käynnissä, kuuluisivat Kristiina Virmajoen mukaan ilmoitettavien kunnossapito- tai ylläpitokorjausten piiriin.

– Toisaalta kiinteistönhoitosopimukset voivat sisältää niin pieniä ja vähäisiä korjauksia, eikä niistä ole sovittu erillisillä sopimuksilla tai hinnoiteltu niitä erikseen, että silloin ei tarvitse tehdä ilmoituksia. Toki ne varmaan usein jäävät myös alle sen 15 000 euron rajan, hän pohtii.

– Ilman muuta me joudumme hakemaan niitä rajoja, Kristiina Virmajoki arvioi ja etenkin kysymyksen nousevan esiin suurten kiinteistönomistajien kohdalla, joilla on useita kiinteistöjä ja paljon esimerkiksi asuntoja eri puolilla Suomea.

Työntekijätiedot entistä paremmin haltuun

Työntekijätietojen antaminen verohallinnolle on luonnollinen jatke veronumero- ja henkilötunnistekäytännöille. Velvollisuus siis laajenee 1. heinäkuuta alkaen, että päätoteuttajan on annettava tiedot kaikista työntekijöistä, jotka toimivat yhteisellä työmaalla.

– Tämä tarkoittaa tiedonantovelvollisuutta kaikille niille työnantajille, jotka työmaalla toimivat ja heidän on viipymättä annettava tiedot päätoteuttajalle kaikista työntekijöistä ja niistäkin, jotka ovat jo lähteneet pois. Korostan sitä, että velvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä, vaikka eivät urakkaan liittyen rakennustöitä tekisikään. Lisäksi tiedonantovelvollisuus koskee itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Myös näiden tietojen antamisessa rajana on rakennushankkeen kokonaisarvo eli jos se jää alle 15 000 euron, tiedonantovelvollisuutta työntekijöistäkään ei ole.

– Aluehallintovirasto on määritellyt käsitteen yhteinen työmaa. Sillä tarkoitetaan työmaata, jossa tehdään edellä mainittuja töitä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja, hän pohjustaa.

– Mitä tarkoittaa käytännössä peräkkäin? Siihen joudumme varmasti ottamaan kantaa ja ratkaisemaan tiedonantovelvollisuuden siitä lähtökohdasta, mikä kuuluu samaan rakennushankkeeseen tai siihen työmaakokonaisuuteen. Millä ajalla työmaalla toimitaan, sillä ei ole tässä tapauksessa merkitystä, hän jatkaa.

Yhteisen työmaan määrittelemiseen joudutaan Kristiina Virmajoen mukaan silloinkin, jos viisi rakennusta käsittävässä asunto-osakeyhtiössä on meneillään kaksi hyvin erityyppistä, eri taloissa ja eri urakoitsijoita vaativaa hanketta, esimerkiksi vesikattoremontti ja hissirakentamishanke.

– Onko silloin kysymys välttämättä yhteisestä työmaasta, kun tilaukset on tehty erityyppisille urakoitsijoille, korjaaminen kohdistuu eri rakennuksiin, eikä niiden välille muodostu ajallisesti, eikä sisällöllisestikään yhteistä työmaata? Silloin ne ovat kaksi erillistä hanketta, jotka tehdään eri kohteissa.

– Lähdemme siitä, että tiedonantovelvolliset itse parhaiten tietävät, mitkä hankkeet kuuluvat kokonaisuuteen tai miten työmaat voidaan erotella. Laissa ei ole missään sellaista lausumaa, että tiedonantovelvollisuus olisi kiinteistö- tai rakennuskohtainen. Näin ollen tiedonantovelvolliset voivat olla rauhallisin mielin, koska verohallinnolla ei ole mitään syytä puuttua työmaan määrittelemiseen, ellei sitten ole nähtävissä, että tiedonantovelvollisuutta yritetään jotenkin kiertää, hän toteaa.

Asunto-osakeyhtiö antaa tiedot

– Kun asunto-osakeyhtiö toimii rakennuttajana ja tilaajana, niin se voi tietenkin siirtää tiedonantovelvollisuuden esimerkiksi isännöitsijälle. Siitä kuitenkin kannamme huolta, miten hyvin hallitukset sisäistävät ja ymmärtävät, että hallituksella on viimesijainen vastuu tietojen antamisesta ja niiden oikeellisuudesta, Kristiina Virmajoki pohtii.

Hänen mielestään isännöitsijät ovatkin tässä tilanteessa avainasemassa ja heidän toivotaan riittävässä määrin korostavan hallituksen vastuuta. Sillä, että käytännössä tietojen antaminen valtuutetaan isännöitsijän tehtäväksi, ei poista hallituksen vastuuta.

Urakasta ilmoitetaan verohallinnolle mm. urakan laskettu määrä ilmoitusjakson aikana, ennakkomaksu, urakkasumma kokonaisuudessaan, toimeksiannon laji, urakan alku- ja loppupäivämäärä jne.

Katso-tunniste kätevä

– Kuinka monella asunto-osakeyhtiöllä mahtaa olla käytössä katso-tunniste, Kristiina Virmajoki pohdiskelee sillä mielellä, että jos tunniste on tullut verotiliasioissa tutuksi, se sujuvoittaa uusien tietojen antamista verohallinnolle.

Katso-tunnisteen ovat voineet hankkia sellaiset taloyhtiöt, jotka ovat maksaneet hallituksen jäsenille kokouspalkkioita tai joilla on omaa palkattua työvoimaa. Katso-tunnisteella he ovat voineet kirjautua verotilille, jonne ilmoitetaan esimerkiksi kuukausittaiset työntekijäsuoritukset eli tiedot palkoista ja veroista.

Oletettavasti tämäkin toiminta on varsin monissa yhtiöissä siirretty valtuutuksin isännöitsijän vastuulle.

Kristiina Virmajoen mielestä varsinkin sellaisissa pienehköissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa on esimerkiksi sivutoiminen isännöitsijä, voisi nyt olla hyvä hetki hankkia katso-tunniste ja sitä kautta hoitaa tulevien remonttien tai muiden urakoiden tiedot verkossa.

Vain sähköinen tiedonanto onnistuu

Paperisia ilmoituksia eivät verohallinnolle voi toimittaa muut kuin yksityistaloudet. Näin ollen asunto-osakeyhtiön aineisto pitää siirtää joko www.ilmoitin.fi -palvelun tai antaa tiedot verkkolomakkeella www.suomi.fi -palvelun kautta.

Kristiina Virmajoen mielestä ilmoitin.fi -palvelu on käytännöllisempi esimerkiksi isännöitsijöiden kannalta, jos he joutuvat antamaan tietoja säännöllisesti tai useista urakoista kerralla.

– Verkkolomake suomi-fi -palvelussa on tarkoitettu niille, jotka antavat tietoja manuaalisesti eli täyttävät lomakkeen verkossa tai sitten hankkeet ovat lyhytkestoisia hankkeita tai työntekijätietoja on vähän, Kristiina Virmajoki vinkkaa.

******************************************

Katso-tunnistetta voi käyttää molemmissa palveluissa kirjautumiseen ja tietojen antamiseen. Lomake.fi -palvelu toimii verkkopankkitunnuksilla.

Lisätietoa katso-tunnistautumisesta ja valtuutuksesta löytää parhaiten kirjoittamalla sivulle www.vero.fi hakusanaksi Katso valtuutus pikaohje Vero.fi:ssä.

Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 10/2013

 

1 Comment

Kommentointi on suljettu.