Taloyhtiön hoitovastikkeessa on kustannuksia, joihin taloyhtiö ei voi vaikuttaa. Energiankulutuksen pienentäminen koituu osakkaiden hyväksi. Taloyhtiölle on iloa energiaeksperteiksi kouluttautuneista osakkaista.
Isännöitsijä Matti Härkönen Kartanon Isännöintipalvelut Oy:stä näkee taloussuunnittelun ja energiansäästön muodostavan kokonaisuuden, jossa isännöitsijällä on tärkeä rooli.
– Taloyhtiön yhtiövastikkeessa maksetaan useita kulutusperusteisia hyödykkeitä kuten lämpöä, vettä, sähköä ja palveluja sekä veroja ja tontinvuokria, joiden hinnoitteluun taloyhtiö ei voi vaikuttaa. Siksi on tärkeää löytää ne keinot, joilla kustannuksia saadaan alas, Härkönen sanoo
Lämmityksen, sähkön ja veden osuus hoitokuluista on noin 30–45 prosenttia. 50 neliön kerrostalohuoneistossa asuva maksaa noin 80–100 euroa kuukaudessa energiasta ja vedestä.
Lämpöpumppu on sähkölaite
Kiinteistösähköä kuluu valaistukseen, autojen sähkölämmitystolppiin, taloyhtiön saunoihin, pesutupiin, kylmiöihin ja hisseihin, mahdollisesti myös vesikourujen sulanapitoon ja lämpöpumppuihin.
– Kiinteistösähkön kulutukseen voi vaikuttaa rakennusvaiheessa tehty ratkaisu, esimerkiksi huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet, joiden sähkönkulutus kuuluu yhtiölle. Sähkönkulutus on suurta, jos ilmanvaihtokoneet on varustettu sisään puhallettavaa ilmaa esilämmittävällä sähkövastuksella, Härkönen sanoo. Sähköä syö myös huoneistojen märkätiloissa yhtiön kiinteistösähköllä toimiva mukavuuslattialämmitys.
Pienissä taloyhtiössä sähkön kulutusseuranta saattaa perustua laskussa näkyvään megawattituntien lukemaan, vaikka tarkemmalla seurannalla päästäisiin paremmin kiinni energiahukkiin.
– Joissakin tapauksissa hyvinkin lyhyellä aikavälillä voidaan huomata radikaalit kulutusmuutokset. Se on mahdollista silloin, kun kulutusseuranta on riittävän tarkalla tasolla, Härkönen toteaa.
Kun taloyhtiö hankkii lämpöpumpun säästääkseen energiaa, voi olla yllätys, että osa säästöistä katoaa kasvavaan sähkölaskuun.
– Kannattaa hyvin tarkkaan tutkia vaihtoehdot tavoitteeksi asetetun energiansäästön toteuttamiseksi, ettei petytä. Kun talotekniikan toimintatapa muuttuu, ei ole mitenkään tavatonta, että sähkönkulutus lisääntyy ja sähkökustannukset tuplaantuvat, Matti Härkönen sanoo.
– Hankkeisiin kannattaa aina ottaa mukaan ulkopuolinen asiantuntija, joka hyötyjen lisäksi tuo esiin mahdollisia haittapuoliakin, esimerkiksi lämmöntalteenotossa kasvavan sähkönkulutuksen tai huoltokustannukset.
Kilpailuttamista ja kouluttautumista
Sähkön perusmaksun osuus kiinteistön sähkölaskusta on keskimäärin 5–15 prosenttia. Kartanon Isännöintipalveluissa sähkön hintatasoa seurataan aktiivisesti.
– Me kilpailutamme taloyhtiön hyödyksi kiinteistösähkön sähkömeklarin kautta. Markkinoilla toimii energia-asioihin erikoistuneita meklareita, jotka toimivat edusmiehinä myös sähkön kilpailuttamisessa, Härkönen kertoo.
Sähkönkulutusta pienentämällä voidaan vaikuttaa energiamaksujen ja sähköveron suuruuteen. Sähkönsiirron hintaa ei voi kilpailuttaa.
Pirkanmaalla taloyhtiöille on järjestetty energia-asioihin liittyvää koulutusta.
Taloyhtiön energia-asiat saa paremmin haltuun osallistumalla esimerkiksi maksuttomaan Energiaekspertti-koulutukseen, jota järjestää monet toimijat. Niissä taloyhtiöissä, joissa on koulutettu energiaekspertti, on saatu keskimäärin viisi prosenttia säästöä lämmityksessä, 10 % kiinteistösähkössä ja 20 % vedessä.
– Taloyhtiö varmasti hyötyy energiaeksperttitoiminnasta. Hallitus, isännöitsijä ja energiaekspertti työskentelevät yhdessä, miettivät energiansäästämisen keinoja ja tiedottavat niistä asukkaille, Matti Härkönen toteaa.
Energiansäästöön tähtäävät suuremmat toimenpiteet Härkönen yhdistäisi taloyhtiön isompaan remonttiin.
Teksti: Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2017