Vantaan Energia suunnittelee Vantaan Kuusikon ja Variskallion alueelle maailman suurinta lämmön kausivarastoa, jonne säilötään yli 100-asteiseen veteen aurinko-, tuuli- ja hukkaenergiaa käytettäväksi talvella kiinteistöjen lämmitykseen. Hanketta kehitetään Vantaan Energian, AFRYn ja YIT:n allianssissa, jossa AFRY vastaa lämmön kausivaraston suunnittelusta. Nyt on käynnissä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi.
AFRY vastaa hankkeen pääsuunnittelusta sekä kallioteknisestä, geo-, rakenne- ja prosessisuunnittelusta. Mukana on myös on taloteknistä suunnittelua, prosessi- ja talotekniikan automaatiosuunnittelua sekä tie- ja katusuunnittelua, joiden perusteella rakennettava lämpövarasto integroidaan ympäristön infraan ja katuverkkoon. Liikenneratkaisujen avulla varmistetaan sujuva ja turvallinen työmaaliikenne sekä pyritään minimoimaan alueen asutukseen ja liikenteeseen kohdistuvat häiriöt.
Lämmön varastoinnin prosessin suunnittelu ohjaa muuta suunnittelua. Prosessin perusteella suunnitellaan kallioperään louhittavaa tilat ja määritetään tarvittavat rakenteet. Prosessissa on tärkeää ymmärtää myös louhittaviin luolastoihin säilöttävän ja lämmitettävän veden vaikutukset kalliorakenteeseen, minkä perusteella haetaan kokonaisuuden kannalta optimaalista veden lämpötilaa.
Tunnistettujen ympäristövaikutusten perusteella suunnitteluratkaisuissa on jo tehty muutoksia. Muun muassa tunnelin suuaukon sijaintia on muutettu, jotta se ei ole asutuksen välittömässä läheisyydessä. Rakentamisen ja käytön aikainen ajoliittymä on nyt suunniteltu Kehä 3:n ramppialueelle Vanhan Porvoontien varteen, jolloin työmaaliikenne keskittyy Kehä 3:n varteen kauemmas asutuksesta. Kuumaa vettä säilövät kallioluolat on suunniteltu mahdollisimman kauas asutuksesta, kiinteistöjen rajoilta ja maalämpökaivoista. Kausivaraston tilat eivät sijoitu olemassa olevan asutuksen alle.
AFRY:n mukaan kausivaraston maanpäälliset yhteydet sovitetaan suunnittelussa mahdollisimman huomaamattomasti ympäristöön, ja rakentamisen valmistuttua erityisesti Kehä 3:n ramppialueelle sijoittuva työmaa-alue ennallistetaan niin, että maan päälle varaston olemassaolosta jää mahdollisimman vähän merkkejä.
– On tärkeää, että tunnistamme ne kriittiset asiat, jotka liittyvät luolaston rakentamiseen. Näin voimme minimoida rakentamisen aikaiset vaikutukset muun muassa olemassa olevaan rakennuskantaan, asukkaisiin ja pohjaveteen ja muokata työmenetelmät sellaisiksi, että pysymme asetetuissa raja-arvoissa. Luonnollisesti vaikutuksia seurataan koko hankkeen ajan ja muutostarpeisiin puututaan tarvittaessa, AFRYn projektipäällikkö Jaakko Vuopio sanoo.
– Kehitysvaihe on yhteinen ponnistus. Allianssin hienous on se, että kehitysvaiheessa tiiviin yhteistyön kautta hyödynnetään kunkin osapuolen osaamista yli organisaatiorajojen, ja näin voidaan taklata vaikeatkin rakentamisen haasteet, toteaa projektipäällikkö Markku Okkonen YIT:ltä.