Lähes puolet vanhuuseläkkeelle siirtyvistä haluaisi muuttaa hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä vanhuusvuosia varten suunniteltuun asuntoon.
– Yhteisöllinen asuminen kiinnosti eniten pääkaupunkiseudulla asuvia naisia, joista joka toinen oli kiinnostunut tällaisesta asumisesta, kertoo rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski Ilmarisesta.
Tutkimuksessa nousi myös esiin, ettei ole yhtä yhteisöllisyyden konsepti: – Vastaajista vain 16 prosenttia ilmoitti tuntevansa yhteisöllisen asumisen piirissä asuvan, mutta kukin varmaan mieltää sen omalla tavallaan, Rajakoski pohtii.
Rajakosken mukaan toive yksityisyyteen ja omassa kodissa asumiseen nousi voimakkaasti esiin. Haaveena oli ”asunto, jossa voi olla omassa rauhassaan ja myös muiden kanssa sosiaalisissa yhteyksissä.” Myös turvallisuus ja palvelut kiinnostivat.
– Palveluita halutaan ostaa, ne pitää vain osata hinnoitella oikein ja tarjooman tulee olla riittävän laaja: sellainen, josta jokainen voi valita itselleen sopivat, Rajakoski uskoo.
Vanhustyön keskusliiton ja Ilmarisen teettämässä Asuminen ja yhteisöllisyys -tutkimuksella haluttiin kartoittaa, millaisia toiveita ikääntyvillä on asumisensa suhteen ja miten he suhtautuvat yhteisöllisyyteen.
Mitä ikääntyvät toivovat asumiseltaan
Suurin osa (65 prosenttia) kyselyyn vastanneista oli pohtinut, miten ja missä haluaisi asua vanhuusvuosinaan. Noin joka toinen vastaajista ajatteli muuton olevan ajankohtainen seuraavan 10 vuoden aikana. Muuttoa toiseen asuntoon lähivuosina suunnitteli 27 prosenttia.
Vastaajista melko harva oli valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle tai remontoimaan vapaa-ajan asuntoaan. Kolmasosa haluaisi remontoida nykyisen asunnon niin, että siinä voisi asua mahdollisimman pitkään.
Eniten muuttosuunnitelmiin vaikutti oma ja puolison terveys. Toiseksi eniten vaikuttivat lasten, omaisten ja sisarusten läheisyys sekä puolison toiveet ja eläkkeen myötä pienentyneet tulot.
Asumisen toiveissa ja haaveissa tulivat esiin esteetön asuminen, modernit asunnot ja niihin liittyvät koneet ja laitteet, sekä palvelut saatavilla ja lähellä. Haaveena oli esimerkiksi ”kiva porukka asuisi samassa kerrostalossa järvenrannalla kaupungissa keskustassa.”
Yhteinen ruoanlaitto ja tekeminen kiinnostavat
Yhteisöllisessä asumisessa eniten kiinnostivat turvallinen ja esteetön asuminen, mahdollisuus saada apua arkeen sekä kohtuuhintaisuus. Yhteinen harrastustoiminta ja arjen tekeminen kiinnosti, sekä mahdollisuus hankkia porukalla elämiseen ja vaikka terveydenhoitoon liittyviä palveluja.
Moni oli valmis myös yhteisiin siivous- ja ruoanlaittovuoroihin. Yhteinen ruoanlaitto kiinnosti lähes 30 prosenttia, naisista jopa 42 prosenttia olisi valmis ruoanlaittovuoroihin. Miehistä 52 prosenttia olisi valmiita kiinteistönhuoltoon, ja siivousvuoroihin yhteisissä tiloissa olisi valmis 41 prosenttia vastaajista.
Naisia yhteisöllisyys kiinnosti enemmän
Naiset olivat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja erityisesti henkilöiden kanssa, joilla on samansuuntaiset arvot. Naiset asuvat miehiä useammin kerrostalossa, kaupunkimaisessa ympäristössä ja yksin. He ovat myös pohtineet asumisratkaisujaan hieman enemmän ja ovat valmiimpia muuttamaan.
Miehet olivat naisia valmiimpia jakamaan ja tekemään kiinteistönhuoltoon liittyviä töitä. Myös oman asunnon tai vapaa-ajan asunnon remontointiin oli miehillä enemmän kiinnostusta.
Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja he olisivat muita valmiimpia asumaan ja jakamaan arkeaan eri-ikäisten kanssa. Maaseudulla yhteisöllinen asuminen kiinnosti joka viidettä (21 %).
– Yhteisöllisyys on ihmisistä kiinni, mutta rakentamisella voimme luoda sille puitteet ja ottaa sen huomioon, Rajakoski sanoo.
Tutkimus tehtiin verkkokyselynä Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneille loka–joulukuussa 2016. Kysely lähti eläkehakemuksessa sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille. Vastaajat olivat 62–68-vuotiaita, keski-ikä oli 63,8 vuotta. Kyselyyn vastasi 680 henkilöä, ja vastausprosentti oli hyvä eli 50 %. Vastaajat edustavat hyvin yksityiseltä sektorilta vanhuuseläkkeelle jääneitä.
