Etenkin ikäihmisten asunnoissa huoneiston esteettömyys on tärkeää. Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen MuutosMallit-hankkeessa kehitetään malleja, joiden avulla vanhan lähiöasunnon voi muuttaa esimerkiksi vanhuksen elämäntilannetta palvelevaksi.
– Korjaushankkeet voivat olla edullisia pikkumuutoksia, jotka asukas voi itse toteuttaa. Malleja voi soveltaa myös isompiin remontteihin, kuten kylpyhuoneen perusteellisen uudelleenrakentamiseen, mikä on mahdollista koko taloa koskevan linjasaneerauksen yhteydessä, tutkija Satu Huuhka Tampereen teknillisestä yliopistosta selvittää.
Asunnon esteettömyys tukee vanhuksen mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään.
– Väestön ikääntyessä esteettömien asuntojen tarve kasvaa. Siihen ei pystytä vastaamaan uudistuotannolla. Tarvitaan siis muita keinoja.
MuutosMallit-hankkeessa tutkimusapulaisena toiminut Tapio Kaasalainen tarkasteli vanhoja lähiötaloja esteettömyyden näkökulmasta ja kehitti muutosmalleja tilanteen parantamiseksi.
– Kyselytutkimusten mukaan ihmiset tekevät mieluummin kompromisseja asuntonsa laadun suhteen kuin muuttavat pois kotoa. Esteellisessä ympäristössä yritetään jotenkin pärjätä, vaikka omat kyvyt eivät antaisi myöten. Kaikilla ei myöskään ole varaa muuttaa uuteen asuntoon.
– Lisäksi ekologisesti tarkasteltuna vanhan korjaaminen on parempi ratkaisu kuin uuden rakentaminen, Huuhka jatkaa.
Vanhoissa lähiöasunnoissa väljyyttä
Vanhojen lähiötalojen huoneistoissa on paljon hyvää, joista yksi on huoneiden avaruus.
– Itse asuinhuoneet ovat suuria. Niissä ei juuri ole esteettömyyden kannalta hankaluuksia. Ongelmat ovat pääsääntöisesti eteisessä, kylpyhuoneessa ja mahdollisesti keittiössä.
Tapio Kaasalainen toteaa, että uusissa taloissa etenkin makuuhuoneet ovat usein minimimittaisia. Satu Huuhka ottaa esimerkkikohteeksi 55 neliömetrin kaksion.
– Uudessa huoneistossa eteinen ja kylpyhuone ovat suurempia kuin ennen. Lisäksi huoneistossa on usein sauna, joka vie neliöitä. Näin olohuoneelle ja makuuhuoneelle jää vähemmän pinta-alaa. Esteettömyyttä ajatellen voi käydä niin, että jos makuuhuoneessa pitää päästä pyörätuolin kanssa kääntymään, sinne ei mahdu parisänkyä.
Samankaltaiset huoneistot, samanlaiset kynnyskysymykset
MuutosMallit-hankkeen lähtökohtana on vanhojen lähiökerrostalojen huoneistojen samankaltaisuus.
– Aluksi selvitimme, pitääkö arkikokemus lähiötalojen samanlaisuudesta paikkansa. Keräsimme Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn arkistosta 260 kerrostalon pohjapiirustukset. Talot on rakennettu vuosina 1968–1985. Niitä tutkittaessa tuloksena oli, että ne ovat hyvinkin samankaltaisia. Tätä voidaan hyödyntää asuntojen muutoksien suunnittelussa, Satu Huuhka kertoo.
Tutkimusapulainen Tapio Kaasalainen perehtyi ikäihmisten toimintarajoitteisiin ja listasi esteettömyyden tiellä olevat tyypillisimmät asuntojen ongelmat. Suuri osa niistä pätee kaiken kokoisiin huoneistoihin, mutta etenkin yksiöihin.
– Ovet eivät useinkaan avaudu tarpeeksi eli 180 astetta. Tämä on ongelma etenkin kylpyhuoneen ja vaatehuoneen ovissa. Niin ikään kynnykset hankaloittavat kulkemista. Kylpyhuoneen ja muun asunnon lattiat voivat olla jopa eri tasoissa.
Eteisen tilasta valtaosa ei ole kalustettavissa sinne aukeavien ovien vuoksi. Yleinen ongelma on myös pitkä ja kapea eteinen, jossa kaappien ja naulakon edustat jäävät ahtaiksi.
Vaatehuoneen ovi on yleensä kapea apuvälineen kanssa kuljettavaksi. Tila on muutoinkin ahdas, joten rollaattorin tai pyörätuolin kanssa liikkuminen on mahdotonta.
Kylpyhuoneissa on tavallisesti amme, joka lisää sen ahtautta. Tila ei välttämättä riitä pyykinpesukoneelle. Lisäksi alkuperäiset pintamateriaalit ovat hankalasti puhdistettavia ja erityisesti märkänä liukkaita.
Keittiökalusteissa yleisenä ongelmana ovat pienet sokkelit ja hankalasti käytettävät kaapit. Jos kyseessä on keittokomero, eikä siellä siten ole ruokailutilaa, on ruoan kuljettaminen kapeasta oviaukosta liikunta-apuvälineen kanssa hankalaa. Astianpesukoneelle löytyy harvoin tilaa.
Muutosmalleja neljällä tasolla
Selvitettyään tavallisimmat ongelmakohdat Tapio Kaasalainen ryhtyi suunnittelemaan muutosmalleja pohjaratkaisultaan tyypillisimpiin yksiöihin, kaksioihin ja kolmioihin. Hän suunnitteli kuhunkin asuntoon neljä ratkaisumallia, jotka etenevät kevyistä muutoksista raskaimpiin.
– Ykköstasolla ovat edullisimmat toimenpiteet. Ne asukkaan on mahdollista toteuttaa itse. Näitä voivat olla muun muassa ylimääräisten ovien ja kynnysten poistaminen sekä kalusteiden siirto. Kylpyhuoneeseen ja keittiöön voidaan asentaa tukikahvoja ja -kaiteita. Jos pyykinpesukone ei mahdu kylpyhuoneeseen, voi sille etsiä paikan keittiöstä.
Koska ruuan kuljettaminen on liikuntarajoitteiselle usein hankalaa, on ruokapöytä hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle ruuanvalmistusta ja -säilytystä.
– Muutosmalleissa on muutoinkin esitetty yleisiä ratkaisuja huonekalujen sijoitteluun, jotta asunto saadaan helpommin kuljettavaksi ja kalusteet helpommin käytettäviksi, Tapio Kaasalainen toteaa.
Muutosmallien kakkostasolla puututaan rakennusosiin ja poistetaan esimerkiksi ovia karmeineen.
– Oviaukolle voidaan saada lisää leveyttä 10 senttiä. Tämä saattaa olla merkittävä parannus, kun pitää päästä kulkemaan apuvälineen kanssa.
Kylpyhuoneeseen tulee enemmän tilaa, jos kylpyamme voidaan korvata suihkulla. – Jotta se onnistuu ilman suurempaa remonttia, on kylpyhuoneessa oltava lattiakaivo, vedeneristys ja lattiassa riittävästi kaatoa.
Mukana on myös parvekkeen lasitus. – Se ei ole välitön esteettömyysparannus, mutta huomattava parannus henkilölle, joka ei voi muuten mennä ulos.
Kolmannessa muutostasossa käydään väliseinien purkuun. – Esimerkiksi kylpyhuoneen sisäänkäynti voidaan sijoittaa eri paikkaan, jolloin ovi ei olekaan enää ahtaan eteisen puolella.
Vaatehuoneen seinä ja alkovin väliseinä voidaan poistaa. Lisäksi kunnolliset luiskat auttavat liikkumista apuvälineen kanssa.
Raskaimmat ja kalleimmat muutokset tehdään nelostason mallissa. – Tämä on ideaalisin taso. Siihen kuuluvat muun muassa pesutilan uudelleen rakentaminen, parvekkeen laajentaminen ja ulko-oven vaihto. Näitä muutoksia ei yksittäinen asukas voi tehdä, vaan ne kuuluvat taloyhtiön toteuttamiin remontteihin.
Kaasalainen on suunnitellut useampia nelostason ratkaisuja erikokoisiin asuntoihin huomioiden erilaiset elämäntilanteet. Myös avustajan tarve on otettu monessa mallissa huomioon.
Muutosmallit kaikkien nähtäville
Tapio Kaasalaisen opinnäytetyö esteettömyyden parantamiseksi vanhoissa lähiötaloissa julkaistaan helmikuussa, minkä jälkeen se on Tampereen teknillisen yliopiston avoimessa tietokannassa.
Muutosmalleista voi jokainen hakea ainakin vinkkejä oman, vanhempiensa tai isovanhempiensa kodin esteettömyyteen.
– Pyrkimyksenä on, että asukkaat tunnistavat oman asuntonsa ja voivat katsoa myös itse, mitä olisi tehtävissä, Kaasalainen toteaa.
Vanhojen lähiötalojen tyypillisimpiä asuntoja voidaan muuttaa myös tämän päivän perheasumisen tarpeita vastaavaksi. Muutos-Mallit-hankkeessa muun muassa tutkitaan mahdollisuutta yhdistää asuntoja saman kerroksen sisällä tai jopa eri kerroksissa.
Tekeillä lähiön tuunauksen oppikirja
MuutosMallit-hankkeen kanssa rinta rinnan etenee sisarhanke LähiöOppi.
– Sen aikana tuotetaan julkaisu lähiöiden asuinympäristöjen parantamisen ja rakennusten energiatehokkaan korjaamisen tueksi. Julkaisua voivat hyödyntää suunnittelijat, kuntapäättäjät, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, isännöitsijät sekä asukasaktiivit. Julkaisu lähtee konkreettisista taloyhtiöiden kehitystarpeista ja etenee ennakkoluulottomiin mutta tutkittuihin ja toteuttamiskelpoisiin ideoihin.
Julkaisun keskeisiä teemoja ovat teknisen korjaustarpeen tunnistaminen ja korjausmahdollisuudet, energiatehokkuus korjausrakentamisessa, oleskelualueiden kehittäminen, esteettömyys, asumisen laatu, asuntojen muuntojoustavuus ja muutossuunnittelu, täydennys- ja lisärakentaminen, rakennusosien kierrätys, lähipalvelut sekä yhteisölliset tilat.
**********************************************************************
Kuvassa MuutosMallit-hankkeen tutkimusapulainen Tapio Kaasalainen ja tutkija Satu Huuhka, jotka esittelevät esteettömän kolmion mallia, joka on suunniteltu pyörätuolin käyttäjälle ja avustajalle tai toimintarajoitteettomalle asuinkumppanille.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 10/2014.