Tuore sote-päätös ja meneillään oleva kuntauudistus voivat johtaa asuntomarkkinoiden alueellisen kahtiajaon syvenemiseen. Jo nyt Suomen asuntomarkkinat ovat alueellisesti jakautuneet kasvukeskuksiin ja syrjäseutujen muuttotappioalueisiin. Jos kuntalaisten tarvitsemat palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, keskittyvät yhä harvemmalle paikkakunnalle, syrjäseutujen taantuminen kiihtyy ja asunnonomistajien eriarvoisuus lisääntyy entisestään. Näin arvioi Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen.
– Syrjäseuduilla alkaa olla yhä enemmän alueita, joilla ei ole markkinoita vanhoille asunnoille. Kun asuntoa ei saa kaupaksi, se on käytännössä arvoton, vaikka suurin osa ihmisen omaisuudesta olisi siinä kiinni. Tämä vaikeuttaa työntekijöiden muuttoa työn perässä. Kasvukeskuksissa taas kysynnän koveneminen nostaa asuntojen hintoja ja paljon puhuttu kohtuuhintaisen asumisen tavoite jää toteutumatta, Toivanen toteaa.
– Kasvukeskuksissa tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että niihin ei voida rakentaa kipeästi kaivattua uudistuotantoa, koska korkeat hinnat lamauttavat kuluttajien kysynnän. Tai sitten vanhojen asuntojen hintojen epäterve hinnannousu hyydyttää asuntokauppaa ja heikentää talouden elpymistä.
– Asuntomarkkinoiden kahtiajaon syveneminen on erittäin hankala yhtälö, joka on sote- ja kuntauudistuksissa jäänyt toistaiseksi muiden asioiden varjoon. Nyt on aika nostaa asia päivänvaloon ja miettiä tasapainottavia toimia, hän vielä painottaa.
Loivaa kasvua odotetaan kuitenkin
Helmikuussa käytettyjä asuntoja oli myynnissä 47 500 kappaletta, mutta kauppoja tehtiin vain 4 300. Viime vuonna tehtyjen asuntokauppojen määrä putosikin peräti 15 prosenttia edellisvuodesta.
Sp-Koti arvioi kauppojen lukumäärän kasvavan loivaa viiden prosentin tahtia tänä vuonna.
– Perustelen ennustetta sillä, että vaikka kuluttajien luottamus on hiukan vuodentakaista alempi, se tuskin heikkenee loppuvuotta kohti, kuten viime vuonna, jolloin luisu alkoi maaliskuussa. Lisäksi työttömyysluvut ovat pysyneet kohtuullisina, eikä odotettavissa pitäisi olla varainsiirtoveron nostoon verrattavia ikäviä yllätyksiä, Toivanen sanoo.
Kehysriihessä päätettiin mm. kiristää energiaverotusta 120 miljoonaa euroa, korottaa yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron ala- ja ylärajoja sekä pienentää asuntolainan korkovähennysoikeutta 5 prosenttiyksikköä vuosittain niin, että asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018. Kaikki nämä toimet nostavat Toivasen mukaan omalta osaltaan asumisen hintaa.
