Vanhan huoneisto-oven paloturvallisuutta on syytä seurata

Opinnäytetyötä varten tehtyjen polttokokeiden perusteella todettiin, että vanha mutta ehjä ovilehti ei yleensä ollut ongelma, vaan huonoon palonkestävyyteen johtivat postiluukun epätiiveys sekä ovilehden ja karmin välinen liian suuri rako.

Lauri Hirvonen teki vuonna 2015 Savonia­-ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyönä selvityksen kerrostalon huoneisto-ovien palo­turvallisuudesta. Opinnäyte oli samalla Iäkkäät palo-ovet -hankkeen loppuraportti.

Hankkeessa eri-ikäisillä, erikuntoisilla ja erilaisilla huoneisto-ovilla tehtiin polttokokeita kesällä 2015. Vanhin poltetuista ovista oli vuodelta 1941, uusin vuodelta 2014. Hirvonen huomauttaa, että vanha ovi ei aina ole umpipuuovi, jonka palonkestävyys arvioidaan hyväksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että huoneisto-ovissa on suuria eroja palonkestävyydessä. Tulosten perusteella hankkeessa pääteltiin, että Suomessa on paljon kerrostalohuoneistoja, joissa ovi voi aiheuttaa riskin tulipalotilanteessa.

Hirvonen kirjoittaa, että kerrostalot ovat yleensä P1-paloluokan rakennuksia, eli ne suunnitellaan kestämään paloa vähintään 60 minuuttia. P1-paloluokan kerrostalojen suunnittelussa periaatteena on, että jokainen huoneisto on oma 60 minuutin palo-osastonsa, mutta palo-oville on määräyksissä annettu huojennus, jonka mukaan ovi saa olla puolet osastoivan seinän palonkestovaatimuksesta, eli oven palonkestovaatimus on kerrostaloissa yleensä 30 minuuttia.

Jos ovesta löytyy tyyppihyväksyntämerkintä (STF) tai CE-merkintä, silloin oven palonkestävyys on jollakin tavalla todettu, mutta palon­kestävyys on silti voinut muuttua vuosien käytön myötä. Jos ovesta ei löydy tyyppihyväksyntämerkintää, ei tiedetä, onko kyseistä rakennetta testattu palonkestävyyskokein, eikä oven palonkestävyydestä ole varmuutta, Lauri Hirvonen toteaa. 

Tehtyjen polttokokeiden perusteella todettiin, että itse ovilehti ei yleensä ollut ongelma, jos ovilehti oli ehjä, vaan huonoon palonkestävyyteen johtivat postiluukun ongelmat sekä ovilehden ja karmin välinen rako. Jos postiluukku ei sulkeudu kunnolla, se on tehtyjen polttokokeiden perusteella selkeä riski paloturvallisuudelle. Postiluukun väliin jäänyt sanomalehti heikentää myös merkittävästi oven palonkestävyyttä.

Hirvosen selvityksen mukaan huoneisto-oven paloturvallisuus voidaan olettaa hyväksi, jos ovessa ei ole postiluukkua lainkaan tai jos ovessa on hyvin sulkeutuva EI30-luokan postiluukku. Oven hyvää paloturvallisuutta on myös, jos oven ja karmin välinen rako on pieni, tiiviste oven ja karmin välissä painuu tiukasti kasaan ovea suljettaessa ja jos ovessa on tyyppikilpi ja siinä merkintä STF tai CE sekä merkintä EI30 tai B1/B2 ja jos oven rakenne on ehjä ja ovessa on toimiva ovipumppu, joka sulkee oven automaattisesti.

Lauri Hirvonen esittää huolenaan, että ovien rakenteen tiiveys ei tarkoita savutiiveyttä, vaikka savu rappukäytävässä aiheuttaa suuren riskin poistumisturvallisuudelle ja savuvahinkojen korjaamisesta syntyy kustannuksia.

Huoneisto-ovien kunnosta tulee pitää erityistä huolta ja niiden paloturvallisuutta pitää säännöllisesti arvioida, Hirvonen kirjoittaa. Erityistä tarkkailua vaativat postiluukun kunnollinen sulkeutuminen, oven ja karmin välisen raon tarkkailu sekä tiivisteiden pysyminen elastisina ja ehjinä.

Lähde: ”Kerrostalon huoneisto-ovien paloturvallisuus” Lauri Hirvonen (2015), opinnäytetyö, tekniikka, palopäällystön koulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teksti ja kuva: Jaana Ahti-Virtanen