• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Vanhakin kerrostalo saatiin tasalämpöiseksi

Vanhakin kerrostalo saatiin tasalämpöiseksi

11.11.2015

Helsinkiläisessä As Oy Pajamäentie 2:ssa oli totuttu suuriin lämpötilavaihteluihin. Talo on vuonna 1959 valmistunut rapattu tiilitalo, joten lämpötilavaihtelut laitettiin talon iän ja rakenteen piikkiin. Nyt siellä jo tiedetään, että vanhakin kerrostalo on mahdollista saada tasalämpöiseksi.

– Huolellisesti tehdyn lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen ja oikeinsäädettyjen termostaattien ansiosta vaikuttaisi siltä, että talvella 2014 talossa on mahdollista saavuttaa kaikissa asunnoissa lähes sama, miellyttävä lämpötila. Yli kaksi vuotta kestänyt urakka ei kuitenkaan ole valmis, vielä on edessä huoneistojen erilaisten ilmavuotojen tilkitseminen, hallituksen puheenjohtaja Matti Kleemola kertoo.

Lämpötilamittauksilla lisätietoa
Kuumina kesäpäivinä yli 28 asteen huoneistolämptilat eivät olleet Kleemolan mukaan lainkaan tavattomia. Pakkaspäivinä taas kylmimmissä asunnoissa oli patterit täysille säädettynä jatkuvasti alle 20 asteen lämpötila.

Mainos

– Samaan aikaan talon kuumimmissa huoneistoissa oli yli 24 asteen keskilämpötila, huippulämpötilojen yltäessä 25 asteeseen. Nämä kylmät ja lämpöiset asunnot sijaitsivat ympäri taloa, osittain epäloogisesti. Muun muassa talon toisen rapun ylimmästä kerroksesta löytyivät vierekkäin hyvin kylmä ja kuuma asunto, hän jatkaa.

Koska yleisesti tiedettiin joidenkin huoneistojen olevan etenkin talvisaikaan kylmiä, keväällä 2012 yhtiökokoukselta haettiin valtuutus lämmitysjärjestelmän perussäädön suunnittelun aloittamiseksi.
– Hallitus halusi tietää tarkemmin lähtötilanteen, joten päätettiin tehdä lämpötilamittauksia lämmityskaudella. Mittaukset tehtiin muutamalla yhtiölle hankitulla lämpötilaa määrävälein tallentavalla anturila. Näitä tulitikkulaatikon kokoisia laitteita kierrätettiin eri asunnoissa. Ne asennettiin hallituksen toimesta vastaavaan paikkaan kussakin huoneistossa, jotta mittaustuloksista saatiin vertailukelpoisia. Samanaikaisesti mitattiin myös ulkolämpötilaa, Kleemola kertoo.

Talvella tehdyt mittaukset pohjatiedoksi
Talvikaudella kerätyt mittaustulokset toimitettiin Helsingin Laskentasäädölle, jolta perussäädön suunnittelutyö tilattiin. Perussäädön yhteydessä päätettiin vaihtaa kaikki lämmitysjärjestelmän liikkuvat tai kuluvat komponentit. Samalla lisättiin linjasäätöventtiilejä tarvittaviin kohtiin, jotta lämmitysjärjestelmän tasapainotus olisi mahdollista.
Seuraavassa yhtiökokouksessa keväällä 2013 haettiin valtuutus varsinaisten töiden aloittamiselle.
Suunnitelmat olivat tuohon mennessä valmistuneet ja niiden pohjalta oli ehditty pyytää urakkatarjoukset. Tarjousten perusteella oli jo ennen yhtiökokousta valittu urakan toteuttava yritys.
– Työt saatiin valmiiksi ennen lämmityskauden alkua. Lämmitysveden säätölaitteistolle haettiin oikeita asetuksia tekemällä varmentavia mittauksia huoneistoissa koko lämmityskauden 2013-2014 ajan. Muutamien hienosäätöjen jälkeen vaikutti siltä, että järjestelmän perussäädöt ovat kohdillaan, Kleemola mainitsee.

Siitä huolimatta päätettiin tehdä perusteellinen tarkistus. – Alustavissa mittauksissa käytetyt anturit olivat niin kalliita, että niitä ei olisi voitu hankkia jokaista asuntoa varten. Sen sijaan yhtiölle hankittiin jokaista asuntoa varten edullisempi, mutta riittävän hyvä nappipariston kokoinen tallentava lämpötila-anturi, hän jatkaa.

– Yhtiössä selvitettiin myös mittaustyön teettämistä. Kustannus olisi kuitenkin ollut samaa suuruusluokkaa kuin anturien hankinta omaksi. Näin toimien jouduttiin hallitusvoimin käsittelemään mittausdataa, mutta samalla mittaustulokset tuli käytyä läpi hyvinkin yksityiskohtaisesti, hän vielä mainitsee.

Mittauksia mahdollisimman kylmään aikaan
Tarkistusmittauksen ajaksi kaikki asuntojen termostaatit irroitettiin ja asennutettiin nappianturit kussakin asunnossa vastaavaan kohtaan asunnon keskeiselle paikalle. Näin saatiin mitattua verkoston tasapaino ja lämmitystehon riittävyys ilman termostaattien vaikutusta.
Mittaukset tehtiin mahdollisimman kylmänä ajankohtana: – Itse asiassa talven kylmin päivä sattui heti mittausjakson alkuun, Kleemola mainitsee.

– Viikon mittausjakson jälkeen jouduttiin vielä tekemään joitakin hienosäätöjä, vaikka lämpötilajakauma olikin huomattavasti tasaisempi kuin ennen säätötyön aloittamista. Vanha talo ei ole erityisen hyvin eristetty ja talossa on paljon erilaisia lämpövuotoja. Tämä näkyi myös mittaustuloksissa, hän esittelee.

– Talon keskialueella oli selvästi lämpÖisempää ja huoneistot viilenivät pallomaisesti kohti talon reunoja ja nurkkia. Helsingin Laskentasäädön asiantuntijan Visa Kukkosen mukaan pallomaista lämpötilajakaumaa ei edes kannata kokonaan poistaa, koska tällÖin virtaukset eivät välttämättä olisi riittäviä talon keskellä sijaitsevissa kuumimmissa huoneistoissa, hän jatkaa.

Tarkkaa säätötyötä tarvittiin
Säätötyö viimeisteltiin syksyllä 2014 rajoittamalla termostaattien asento sellaiseksi, että asuntojen lämmittäminen lopetetaan noin 21 asteen lämpötilassa. Myös termostaattien oikeaa maksimiasentoa haettiin varmentavien mittausten avulla ennen rajoittimien asennuttamista.
Termostaatin valmistajan ohjeelliset huonelämpötilat eivät vastanneet kovinkaan tarkasti käytännössä mitattuja lämpötiloja.

– Mittaukset tehtiin siten, että mittauskohteena olleen asunnon jokainen termostaatti säädettiin tiettyyn asentoon ja lämpötilan annettiin vakiintua pari päivää, Kleemola jatkaa.

Kun rajoittimet oli asennettu termostaatteihin, tehtiin vielä lämmityksen säätöjärjestelmään oleellinen muutos. Hyväksi havaittua säätökäyrää nostettiin kokonaisuudessaan ylöspäin parin asteen verran.
– Tämä tarkoittaa sitä, että lämmitysverkostoon menevä vesi on jatkuvasti hieman lämpöisempää kuin sen olisi tarve olla. Näin ilman termostaattia olevien porrastilojen lämpötilaa saatiin hieman ylemmäksi. Samoin kylpyhuonetiloissa olevat lämmitysjärjestelmään kytketyt rättipatterit saatiin hieman lämpöisemmiksi. Samalla saatiin enemmän pelivaraa mm. äkkinäisten ulkoilman lämpötilapudotusten varalle. Termostaattien on kuitenkin tarkoitus rajoittaa lämpötilaa, joten hieman turhan lämpöisen veden virtaamisesta ei pitäisi olla mitään haittaa edes kustannusten kannalta, hän vielä kertoo.

Lämpökameralla vuotokohdat esiin
Näiden säätöjen jälkeen Kleemolan mukaan on vaikuttanut siltä, että talven 2014 ensimmäisten kylmien öiden aikaan myös talon kylmimmässä ylänurkan huoneistossa on ollut miellyttävä 21 asteen huonelämpötila.
– Edelliseen lämmityskauteen nähden samalla on kylpyhuoneen lämpötila samassa asunnossa noussut kahdella asteella ollen 22 asteen tuntumassa, Kleemola mainitsee.

– Talossa on vielä inhottavasti puhaltavia ilmavuotoja siellä täällä. Nyt pattereista ei enää saa mielin määrin lämpöä, joten aikaisempiin vuosiin nähden niiden merkitys korostuu. Ilmavuotojen kartoittamiseksi koko talon jokainen huoneisto kuvattiin talvena 2013-2014 lämpökameralla.

Alkutalvesta 2014 keskitytään vuotojen paikallistamiseen ja koekorjauksiin muutamassa huoneistossa. Mikäli koekorjaukset vaikuttavat odotetulla tavalla, on ensi kesänä muiden asuntojen korjausten vuoro, Kleemola vielä toteaa.

TERMIT
Säätökäyrä = Säätökäyrän mukaisesti johdetaan lämmitysverkostoon kussakin ulkolämpötilassa tietyn lämpöistä vettä. Hienoimmat säätimet osaavat ennakoida ulkolämpötilan muutoksia tai ottaa huomioon huoneistojen todelliset sisälämpötilat.

Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 1/2015.

Kategoriassa: Artikkelit, Huolto ja siivous Avainsanoilla: As Oy Pajamäentie, energia, hallituksen puheenjohtaja Matti Kleemola, lämmitysjärjestelmän tasapainotus, lämmitysvesi, lämpökamera, lämpömittaukset, patterit, perussäätö, säädöt, tasalämpö, termostaatit

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Fibolla nyt antibakteeriset pinnat 3.2.2023
  • KWC Nordics Oy. Tutut tuotteet – uusi brändi. 3.2.2023
  • Venttiiliteknologian uusi sukupolvi 3.2.2023
  • Pohjoismainen luksusrakennus erikoisvalmisteisella hiilineutraalilla Dekton-julkisivulla 3.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy