Työmaan rakennustöiden valvojan tehtävä on oikeastaan aika yksinkertainen: pitää valvoa, että asiat tehdään kuten on sovittu ja suunnitteluaineistoon kirjattu. Toki kaikki rakennusmääräykset ja muut vastaavat pitää ottaa huomioon.
Mutta todellisuudessa asia ei ole noin yksinkertainen, varsinkin korjausrakentamisessa tilanteet elävät koko ajan ja asioita pitää soveltaa. Tämä vaatii aikaa paneutua kyseiseen hankkeeseen ja nopeata reagointia ongelmatilanteissa, koska työmaat etenevät nykyään kovalla sykkeellä. Enää ei juurikaan kokoonnuta työmaalle ja yhdessä pohdita ratkaisuja ongelmatilanteisiin, vaan usein valvoja hoitaa asiat itsenäisesti, tarvittaessa suunnittelijan kanssa yhteistyössä. Tämä aiheuttaa valvonnalle kovia paineita ja toisaalta edellyttää valvojalta paineensieto- ja päätöksentekokykyjä. Mikäli työkuormaa on syystä tai toisesta tullut valvojalle liikaa, voi stressi iskeä puseroon. Kiire ei ole mukava kaveri pitkän päälle. Kokemus auttaa tässäkin asiassa; eikös se niin mene, että virheistä opitaan.
Kommunikointi on kaiken toiminnan perusta, oli sitten kyseessä työpaikka, lasten kasvatus tai avioliitto. Muutama vuosi sitten kävin leikkauksessa, jonka takia jouduin olemaan viikon puhumatta. Muutoin elämä sujui aika normaalisti, mutta puhumisen ja puhelimen sijaan piti käyttää tekstiviestejä, käsi- ja savumerkkejä ja elekieltä.
Yllättävän hyvin asiat hoituivat, mutta silti puhumisen pois jääminen oli opettava kokemus. Kaikki asiat kun selviävät puhumalla, myös työmailla. Kun oikea tieto kulkee oikeaan aikaan oikeille ihmisille, niin hommat hoituvat. Ja puhuminen on tässä kovaa valuuttaa. Sähköpostilla on oma paikkansa, samoin muulla dokumentaatiolla, mutta eivät ne koskaan korvaa puhumista. Jotta tieto liikkuu työmailla hyvin, pitää organisaatioiden olla matalia ja ketteriä ilman suurta byrokratiaa eivätkä alihankintaketjut saa vaikuttaa tiedon liikkumiseen. Ja niinhän se on, että ihmisistä tämäkin asia on paljolti kiinni. Eli yksinkertaistettuna: puhukaa toisillenne.
Yhdistettynä kaksi edellistä kappaletta päästään tulipalojen sammuttamiseen. Ei sammutustöihin letkun kanssa, vaan siihen, että valvojan ajasta iso osa menee erilaisten kiireellisten ongelmatilanteiden ratkomiseen. Tällöin käytettävissä oleva aika ei riitä systemaattiseen asioiden hoitamiseen, kommunikointiin ja siihen perusduuniin eli valvontaan. Tulipaloja aiheuttaa moni asia, ja niiden syttymistä ei kokonaan pysty estämään. Mutta niitä voidaan välttää selkeällä kommunikoinnilla ja sillä, että valvojalla on riittävästi aikaa jokaisen projektin hoitamiseen. Liika kiire luo usein tilanteen, jossa aikaa kuluu paljon tulipalojen sammuttamiseen.