Lähiöiden korjausrakentamista selvittäneen Remonttiryhmän esitys siitä, että valtio ryhtyisi takaamaan asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoja, näyttää etenevän. Ympäristöministeriön valmisteleman lakiesityksen mukaan valtion täytetakausmenettely käynnistyisi ensi vuoden alussa.
Tavoitteena on helpottaa yhtiöiden lainansaantia ja pidentää takausaikoja. Tarkoitus on, että samalla aikaisempi korkotukilainojen myöntäminen asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin loppuu.
Esityksen tavoitteena on helpottaa perusparannuksen aloittamista niissä taloyhtiöissä, joissa päätöksentekoa on pitkitetty ja korjausvajeen määrä on kasvanut. Keskeisin tavoite on parantaa erityisesti lähiöiden tilannetta.
Lainoitusta edullisemmin ja helpommin
Lakiesityksen perustelujen mukaan pankkien uudet vakavaraisuusvaatimukset tekevät asunto-osakeyhtiöiden pitkäaikaisten lainojen saannista vaikeaa ja kallista, koska taloyhtiöt katsotaan riskiluokaltaan yrityksiksi. Asunto-osakeyhtiöt saavat edelleen lainaa, mutta korkomarginaalit ovat hienoisessa kasvussa ja myönnetyt laina-ajat ovat aikaisempaa lyhyempiä. Valtion täytetakauksella vaikutettaisiin luoton saatavuuteen ja korkoehtoihin.
Takauslainan enimmäismäärä olisi 70 prosenttia kohtuullisista perusparannuskustannuksista ja takausaika olisi enintään 20 vuotta. Takauslainaan liittyisi joko kiinnitysvakuus tai muu vastaava vakuus.
Lainansaaja joutuisi maksamaan takausmaksun, joka olisi 2 prosenttia myönnetyn takauslainan pääomasta. Takausmaksusta kertyisi takausvarallisuutta, josta mahdollisesti realisoituvat takausvastuut voitaisiin maksaa.
ARA tarkistaa ja valvoo
Asumisen ja rahoittamisen kehityskeskuksen tehtäväksi tulisi tarkistaa hankkeiden taloudelliset riskit ja yhtiöiden maksukyky nykyisten korkotukihankkeiden tapaan. Takauslainoituksen piiriin hyväksyttäisiin vain sellaisia hankkeita, joiden asunnoille on pitkäaikainen tarve ja perusparantamisella voidaan vaikuttaa alueen kehitykseen. Yhtiöillä on myös oltava riittävät edellytykset lainojen takaisinmaksuun.
Lisäksi ARA tarkastaisi, että perusparannukset ovat tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia sekä taloudellisesti perusteltuja. Perusparannuksen tulisi perustua pitkäaikaiseen kiinteistönhoidon suunnitelmaan ja sen kustannusten tulisi olla kohtuullisia. Korjaushankkeet olisi kilpailutettava, ellei Ara erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Myös laina olisi kilpailutettava
Asuntokorjausten määrä kasvuun
Valtion täytetakaus laskisi lainan hintaa, vaikka takausmaksu kuittaisi tämän hyödyn ensimmäisten lainavuosine osalta. Takaus poistaisi perusparannushankkeita vaivaavan vakuusongelman. Pitkäaikaisempi ja pienemmällä marginaalilla myönnetty laina pienentäisi rahoitusvastikkeen nousun alle puoleen nykyiseen järjestelmään verrattuna, esitystä perustellaan.
Jos takauslainat kiinnostavat taloyhtiöitä, järjestelmä voisi lisätä tuntuvasti asuntokorjauksia. Ensi vuoden budjetissa takausvaltuuden määräksi on ehdotettu 300 miljoonaa euroa. Takauslainalla voitaisiin perusparantaa vuosittain arviolta 20 000-25 000 asuntoa.
Lainansaajan maksettavaksi voisi rapsahtaa seuraamusmaksu, jos Aralle tai lainanmyöntäjälle on annettu esimerkiksi vääriä tietoja. Seuraamusmaksu olisi 1 prosentti takauslainan määrästä rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Seuraamusmaksu perittäisiin kultakin kalenterikuukaudelta, jolloin epärehellinen toiminta on ollut voimassa. Ara voisi alentaa seuraamusmaksua kohtuullisuussyystä.