Välivuokrausyksikön perustaminen ja asuntotarkastuspalveluiden tarjoaminen asuntovuokraukseen ovat muutamia niistä toimista, joilla Oulun kaupungissa varauduttiin ulkomaalaistaustaisten asuttamiseen. Ouluun arvioitiin tulevan noin tuhat oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa.
– Oulun kaupunki perusti välivuokrausyksikön. Me tarjoamme vuokraustoiminnan ohjelmistotuen, asuntoja välivuokraukseen, kun se asuntotilanteen puolesta mahdollista sekä asuntotarkastuspalvelun, asuntopalvelupäällikkö Maritta Schavikin kertoo Sivakan ja kaupungin välisestä yhteistyöstä.
Kuinka moni oleskeluluvan saaneista tai turvapaikanhakijoista on lopulta muuttanut asumaan esimerkiksi välivuokrauksen kautta vuokrattuun asuntoon, siitä ei ole tarkkaa tietoa.
– Me emme erittele tai tilastoi oleskeluluvan saaneita kaikkien tuhansien asuntohakijoittemme joukossa. Me kyllä oletimme vuonna 2015, kun Suomi koki tsunamimaisen turvapaikkahakija-aallon, että heitä Ouluunkin tulisi paljon. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, Schavikin toteaa.
Välivuokrauksella estetään väärinkäytöksiä
Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden asuttamiseksi perustettiin välivuokrausyksikkö, minkä kautta hankittaisiin vuokra-asuntoja yksityisiltä vuokramarkkinoilta niitä tarvitseville.
Tällä haluttiin estää vuokra-asuntojen kiskurihinnoittelu ja ihmisten vaikean tilanteen hyväksikäyttö.
Tällä järjestelyllä päästiin siihen, että kaikkien vuokra-asuntojen kunto on tarkastettu, vuokrataso määritelty ja luotu yhtenäiset vuokrasopimusmallit.
– Välivuokrausyksikkö koordinoi vuokra-asuntojen välittämistä, mutta samalla tarkistaa, että myös asunnon tarvitsijalla on asiat kunnossa ja oleskelulupa saatu, Schavikin jatkaa.
Viime vuoden aikana Maritta Schavikin arvioi asutetun ehkä seitsemisenkymmentä oleskeluluvan saanutta välivuokrausyksikön kautta.
– Oulun on ollut monelle turvapaikanhakijalle ja oleskeluluvan saaneellekin vain välietappi. Tai ehkei ole pysähdytty Ouluunkaan, vaan jatkettu matkaa eteenpäin Vaasaan, Turkuun ja pääkaupunkiseudulle, hän vielä jatkaa.
Välivuokraukseen on löytynyt asuntoja suhteellisen hyvin, sillä yksityisten asuntosijoittajien määrä Oulussa on kasvanut Schavikinin mukaan todella paljon viime vuosina.
– He kykenevät nopeasti mukautumaan ja tarjoamaan asuntoja, kun niitä tarvitaan, hän vielä toteaa.
Asuntojen katselmuspalvelulle syntyi tarvetta
Turvapaikanhakijoiden suuri määrä ei ole heijastunut isännöintipäällikkö Jouni Hautamäen mukaan mitenkään erityisesti isännöitsijöiden arkeen Sivakassa.
– Onhan Sivakan omistamissa vuokra-asunnoissa tietenkin ollut ulkomaalaistaustaisia aikaisemminkin. He muuttavat meiltä muiden vuokranantajien asuntoihin tai meille takaisin eli normaalia muuttoliikettä. Emme me normaalin arjen puitteissa edes tiedä muuttajien taustoista, milloin on tultu Suomeen tai muutetaanko esimerkiksi meille vastaanottokeskuksesta vai itsenäisesti, Hautamäki kertoo.
Kun kaupunki perusti turvapaikanhakijoiden asuttamiseksi välivuokrausyksikön, syntyi tarve myös vapailta vuokra-asuntomarkkinoilta hankittujen asuntojen katselmuspalvelulle.
– Me tarkastamme asunnon ennen kuin sinne muutetaan ja teemme jälkitarkastuksen, kun asukas on muuttanut pois. Tällaisia katselmuksia olemme tehneet Oulun kaupungille tähän mennessä satakunta. Maahanmuuttajat ovat näkyneet ehkä tällä tavoin asuntotarkastustoiminnassamme, Hautamäki vielä jatkaa.
Ennaltaehkäisevää opastusta
Jos tuhannen vuokra-asunnon tarve ja niihin muuttavat -ennakkoarvio olisi toteutunut, se olisi Hautamäen mielestä näkynyt selkeästi koko oululaisessa vuokra-asumisessa ja isännöinnissäkin.
Sivakka-konserni omistaa reilut 8 000 vuokra-asuntoa, joita Jouni Hautamäen edustama Oulun Sivakka Oy isännöi.
Isoon vuokra-asuntokantaan mahtuu monenlaista, mutta isännöinnin kannalta asiat ovat sujuneet Hautamäen mielestä todella hyvin.
Hyväksi keinoksi suomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisen sopuisan asumisen edistämisessä on koettu tilaisuudet, joissa kerrotaan asumisen arjesta, esimerkiksi vuokra-asumisesta, opastetaan vuokrasopimusten solmimisessa ja puhutaan järjestyssäännöistä.
– Olemme käyneet puhumassa näistä asioista hyvin monille eri kieliä ja kulttuureja edustaville maahanmuuttajaryhmille. Se on ollut tietynlaista ennakoivaa työtä, vaikka he eivät välttämättä edes olisi tulossa Sivakan vuokra-asuntoihin asumaan, Hautamäki kertoo esimerkkinä koulutuksellisesta monikulttuurisesta yhteistyöstä Oulussa.
Kuvateksti: Koti vuokra-asunnossa –tilaisuuksilla pyritään Jouni Hautamäen mukaan ehkäisemään ennalta mahdollisia asumiseen liittyviä ongelmatilanteita, kun erilaiset kulttuurit kohtaavat.
