Pelastustie ja sen merkitseminen eivät voi ratkaista taloyhtiön piha-alueen läpiajo-, hurjastelu-, pysäköinti-, tai muita pelastustien käyttöön mahdollisesti liittyviä ongelmia. Pelastustielle ei saa asettaa esteitä, betoniporsaita tai aitoja, jotka voivat estää pelastusajoneuvon tai ambulanssin pääsemisen mahdollisimman lähelle rakennusta. Jos pelastustien käyttöä on kuitenkin pakko rajoittaa, yksi keino on asentaa pelastusviranomaisen hyväksymä, standardin mukainen puomi. Asiaa kannattaa kuitenkin aina selvittää ensin pelastusviranomaisen kanssa.
Tällaisia ovat taloyhtiön pihamaalla tai talojen välissä olevilla sisäpihoille kulkevien pelastusteiden käyttämiseen liittyvät perusasiat.
– Pelastustie-merkkiä ei tule laittaa mihinkään paikkaan ilman, että joko pelastustien olemassaolo on määritelty rakennusluvassa tai pelastusviranomainen on antanut sen käyttämiselle hyväksynnän, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen eteläisen alueen johtava palotarkastaja Kaci Bourdache painottaa.
Hyväksynnällä Bourdache tarkoittaa sitä, että pelastustien toimivuus ja merkintä yleensä testataan käytännössä.
– Me tulemme tekemään katselmuksen ja ajamme nostolava-auton pihalle. Koeajolla voidaan selvittää monta sellaista asiaa, jotka pitää etukäteen ottaa huomioon – esimerkiksi että ambulanssi tai nostolava-auto mahtuvat kunnolla liikkumaan pelastustiellä.
Painorajoituksetkin pitäisi merkitä huolellisesti pelastustie-merkkeihin, koska nämä meidän automme ovat aika möhkäleitä – nostolava-auton paino 35 tonnia, hän jatkaa.
Katselmuspyyntöjä Bourdachen mukaan tulee yllättävän vähän.
Pelastustie määritellään rakennusluvassa. Muiden kiinteistöjen ei tule käyttää pelastustie-merkkiä, ellei pelastusviranomainen ole katselmoinut piha-alueen ja hyväksynyt merkin käytön.
Laiton merkki turvallisuusriski
Tiedossa on, että taloyhtiöissä on toisinaan koitettu hillitä luvatonta pysäköimistä ja liikennöintiä ”itse keksityllä” pelastustiellä ja merkitään se kilvin. Sillä ei tietenkään ole minkäänlaista lainvoimaa, koska se ei perustu rakennuslupaan, eikä pelastusviranomaisen hyväksyntään.
Tärkeämpää Bourdachen mukaan on kuitenkin ymmärtää, että tällainen pelastustiemerkintä voi olla turvallisuutta vaarantava tekijä. Jos merkki ohjaa pelastusajoneuvon käyttämään reittiä, joka ei ole tarkoitettu siihen tarkoitukseen, ambulanssi tai paloauto jää jumiin, auto joudutaan peruuttamaan tai kääntelemään, niin siinä menee kallista pelastusaikaa hukkaan.
Pelastustielle ei pysäköidä
– Pelastuslain mukaan pelastustietä pitkin saa ajaa huoltoajoa tai purkaa ja kuormata tavaroita, mutta siihen ei saa pysäköidä tieliikennelaissa määritellyn mukaisesti, Bourdache toteaa.
Tieliikennelaissa sanotaan, että pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten.
Tämän perusteella esimerkiksi päiväkotilasten tuontia ja vientiä ei voi pitää sellaisenaan lain mukaisena kiellettynä pysäköintinä. Sen sijaan auton jättäminen pelastustielle yöksi tai pitkäksi ajaksi esimerkiksi kauppareissun tavaroiden purkamisen jälkeen tai vaikkapa aamulehtiä jakavan auton jättäminen pelastustielle siksi aikaa, kun jakaa lehtiä useampiin vierekkäisiin kerrostaloihin, ovat kaikki kiellettyjä.
Betoniporsaista ongelmia
Taloyhtiöissä mietitään useinkin, miten estää pelastustielle pysäköiminen tehokkaasti. Silloin saatetaan ryhtyä yli-innokkaisiin ratkaisuihin ja sulkea pelastustie esimerkiksi betoniporsain tai muilla esteillä.
Bourdache muistuttaa: Se on vastoin lakia. Se on kestämätön ajatus, että riuskat ambulanssi- tai palomiehet rupeaisivat ensiksi siirtelemään raskaita betoniporsaita päästäkseen mahdollisimman lähelle rakennusta – hälytystehtävässä.
Laissa mainitaan, ettei pelastustielle saa myöskään laittaa valaistuspylväitä tai istutuksia, eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
Puomi on mahdollinen
Sen sijaan jos taloyhtiö haluaa estää pelastustien käytön, siihen voidaan Bourdachen mukaan asentaa esimerkiksi sulkupuomi.
Puomi ei kuitenkaan voi olla minkälainen tahansa suurilla lukoilla varustettu, vaan sellainen, joka täyttää paikallisen pelastuslaitoksen antamat ohjeet ja standardit.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastustie-ohje määrittelee, että pelastustielle voidaan sijoittaa vain kolmioavaimella (tasasivuinen kolmio, sivut 10 mm) avattava sulkupuomi.
– Tällainen puomi ei vaaranna pelastustien käyttöä, mutta voi lisätä turvallisuutta rajaamalla ylimääräistä liikennettä alueelta, Bourdache sanoo.
Tarkista aina ensin merkinnät
Moni taloyhtiö on turvautunut ”sakottamiseen” luvattoman pysäköinnin tai liikennöinnin estämiseksi.
– Sakottaminen on mahdollista, mutta se kuuluu poliisille tai sitten kunnallinen pysäköintivalvonta voi antaa pysäköintivirhemaksun. Ensin kuitenkin kannattaa tarkistaa, ovatko pelastustie-merkinnät oikein ja kunnossa ja siten varmistua, ettei kenellekään voi olla epäselvää, mille alueelle tulee, Bourdache opastaa.
Sakottaminen on Bourdachen mielestä muutoinkin äärimmäinen keino.
– Valistaminen merkeistä ja pelastustien pelisäännöistä on tärkeää. Tähän liittyy sekin, että taloyhtiön pitää merkitä pelastustiet pelastussuunnitelmaan ja pelastussuunnitelmasta täytyy tiedottaa talossa, sen osakkaille ja asukkaille, hän vielä muistuttaa.
Huoltoyhtiö ja lumiongelma
Pelastusteillä ja ennen kaikkea puomeilla varustetuilla pihoilla on ollut tänä talvena, kuten viime vuonnakin, suuria ongelmia, minne sysätä valtava määrä lunta, kun tontti on ahdas, eikä läjityspaikkoja ole. Pelastustie ja puomilla varustettu pelastustie eivät ole missään tilanteissa se paikka, minne lumen voisi kasata.
– Joskus meille valitetaan, että huoltoyhtiö ei ole noudattanut taloyhtiön tai isännöitsijän antamia käskyjä ja siksi lunta on kasattu pelastustielle. Mitä me voimme tehdä? Mitä pelastusviranomainen voi tällaiseen asiaan oikein sanoa? Me emme voi antaa määräyksiä kuin sille, joka laissa on määritelty eli pelastustieasioissa määräykset ja ohjeet toimitetaan aina rakennuksen omistajalle. Jos taloyhtiöllä on huoltoyhtiön kanssa kiistaa, niin asioiden järjestäminen on taloyhtiön, isännöitsijän ja huoltoyhtiön välinen sisäinen asia, Bourdache painottaa.
Pelastustielle omat ohjeensa
Kullakin paikallisella pelastuslaitoksella on omat ohjeensa pelastustiestä. Niissä määritellään pelastustien tekniset vaatimukset, pelastustien mitoitus, ambulanssireitin mitoitus, pelastustien merkintä ja sulkupuomivaatimukset.
– Ohjeet ovat aika samansuuntaisia eri puolilla Suomea, mutta on niissä erojakin. Esimerkiksi Helsingissä on Suomen suurin nostolava-auto, joka asettaa tämän johdosta pelastustien mitoitukselle ja kantavuudelle erilaisia vaatimuksia kuin pienempi kalusto.
Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen ohjeesta löytyy tietoa, miten pelastustie tulisi rakentaa jälkikäteen, ellei sitä ole aikanaan tehty.