Putkiremonttien tekeminen lisääntyy taloyhtiöissä kiivaaseen tahtiin. Joku taloyhtiö joutuu remontin äärelle, koska vakuutusyhtiö ei anna enää vakuutusturvaa, toisessa yhtiössä taas jatkuvat ongelmat vesi- ja viemärijärjestelmän kanssa pakottavat toimiin. Korjausvaihtoehtoja puntaroitaessa keskustellaan varmasti niin perinteisestä linjasaneerauksesta kuin nykyisistä vaihtoehtoisista korjausmenetelmistä. Mutta mitä sanovat vakuutusyhtiöt – mikä vaikutus menetelmillä on vakuutusturvaan?
Toimitimme seitsemälle vakuutusyhtiöille kysymykset heidän kannoistaan putkiremontteihin. Artikkelisarjan ensimmäisenä kysymyksenä oli:
Taloyhtiössä tehdään ns. perinteinen putkiremontti, jossa uudistetaan vesi- ja viemärijärjestelmä kaikkine putkineen ja osineen. Minkälaisen vakuutusturvan uusi putkisto saa kiinteistövakuutuksessa?
Fennia
”Putkiremontti ei vaikuta rakennuksen vakuutusturvaan, mutta putkiston ikä vaikuttaa putkiston vuoto- ja rikkoutumisvahingoissa maksettavan korvauksen määrään. Kun putkisto uusitaan kokonaan ns. perinteisellä menetelmällä, alkaa putkistojen ikään perustuvien vähennysten laskeminen alusta.”
Folksam Vahinkovakuutus
”Normaalin vakuutusturvan, eli putkisto katsotaan sekä vakuutusmaksun osalta että vahingon sattuessa uutena rakennusosana.”
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy / Rakentaminen ja kiinteistövakuuttamisen asiantuntija Anssi Varpe
”Ifin Kiinteistövakuutuksessa rakennus on vakuutettu tilavuuden perusteella täydestä arvostaan. Vakuutus kattaa kohteen siinä laatutasossa kuin se vahinkohetkellä on. Turvalaajuutena on perinteisemmän hyvin kattavan Kiinteistöturvan rinnalla 1.1.2013 alkaen ollut täysturvatyyppinen Laaja Kiinteistöturva. Putken rikkoutuminen ja siitä seurannut vuotovahinko ovat molemmista turvalaajuuksista korvattavia tapahtumia. Jos putkistot on uusittu, alkaa myös vuotojen korvaukseen vaikuttava ikävähennyslaskenta nollasta niin kuin uudessakin talossa.”
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva / Korvaus- ja lakiasiainpäällikkö VT Antti Kolkka
”Putkistoon ja sen aiheuttamaan vuotovahinkoon ei kohdistu ikävähennyksiä rakennusvuonna tai sitä seuraavana vuotena.”
LähiTapiola / Tuotepäällikkö Harri Häkkinen
”Kun putkiremontti tehdään ns perinteisellä tavalla, eli vaihtamalla putket kokonaan uusiin, käsitellään vakuutustapahtumien yhteydessä putkistoa uutena. Eli uusi putkisto saa yhtä laajan vakuutusturvan rikko- ja vuotovakuutuksineen, kuin vaikkapa uudisrakennuksen putkistokin.”
Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö / Osastopäällikkö Petri Parviainen
”Putkisto sisältyy rakennuksen täysarvovakuutukseen. Korvaustilanteessa putkiston ikäpoisto alkaa uusimisvuodesta, samoin rakennuksen vuotovahingon ikävähennys.”
Pohjola Vakuutus Oy / Ryhmäpäällikkö Jani Korhonen
”Täysin peruskorjatulle putkijärjestelmälle myönnetään sama vakuutusturva, kuin uuden rakennuksen putkistolle.”
Kysymykset on kerätty vakuutusyhtiöiltä huhtikuun 2013 aikana. Seuraavalla viikolla nostamme esiin kysymyksen ns. uusista menetelmistä (pinnoittaminen, ruiskuvalu, sukitus tai sujutus).
Ei kommentti, vaan lähinnä kysymys. Taloyhtiössäni on parhaillaan käynnissä perinteinen putkiremontti lisätöineen. Rakennuttajan antaman aikataulun mukaisesti asukkaan oli hankittava tilapäisasunto ajalle 22.4.-6.6. Tämän ajanjakson aikana piti oman asuntoni ”linjan” olla valmis. Rakennuttajan ilmoituksen mukaan valmista olisikin vasta 20.6., joten muualla asumisen kutannukset nousivat. Onko asukkaalla mahdollisuutta tai oikeutta hakea korvausta ylimenevältä ajalta urakoitsijalta vai onko esim oma vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan ko ajanjaksolta aiheutuva menoerä ?
Hei ja kiitos kysymyksestäsi. Sijaisasuntoasia tuntuu olevan hyvin usein esillä. Löysin parin vuoden takaisen artikkelin, jossa mainitaan sijaisasunto ja tapaus liittyi kattolumiin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin.
Lauseet on sanonut Tarja Miikki vakutuusmeklari Colemont Oy:stä:
Vakuutusten kytkökset
Jos lumi tai jää aiheuttaa esimerkiksi ylimmässä kerroksessa asuvan huoneistoon isot vahingot ja asukkaan on kenties etsittävä sijaisasunto, huoneiston vahinkoja eikä sijaisasuntoa korvata kiinteistövakuutuksesta, koska lumen ja jään aiheuttama vahinko ei ole pääsääntöisesti kiinteistövakuutuksesta korvattava.
– Joillakin kotivakuutusyhtiöillä on sellainen pykälä, että silloin ei myöskään kotivakuutuksesta makseta sijaisasumiskuluja, eikä mitään kuluja, Tarja Miikki mainitsi.
Kotivakuutusten ja kotivakuutusehtojen kirjo on hyvin vaihteleva ja siksi hänen mielestään kannattaa aina selvittää, mitä oman kotivakuutuksen ehdot sanovat esimerkiksi lumen ja jään mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.
Kotivakuutuksen ottajan kannalta on ikävää, että kiinteistövakuutus ja kotivakuutus on näissä tilanteissa kytketty toisiinsa, koska sattuu paljon vahinkoja, jotka eivät ole kiinteistövakuutuksesta korvattavia, eivätkä näin mene kotivakuutuksen piiriin, Tarja Miikki totesi.
Eli on varmaan selkeintä aloittaa selvittäminen vakuutusyhtiöstä päin ja isännöitsijältä. Koitamme palata aiheeseen myöhemmin syksyllä Kiinteistöpostin lakipalstalla.