Vain viidennes vieraskielisistä asuu omistusasunnoissa

Vieraskielisistä asuntokunnista vuokralla asui noin kolme neljästä, kun taas kotimaankielisistä alle puolet. Yleisimmin asutaan arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa, joissa asui 39 prosenttia vieraskielisistä.
Omistusasunnoissa asui vain vajaa viidennes vieraskielisistä asuntokunnista, kun kotimaankielisistä niissä asui puolet.
Muun muassa tällaisia tietoja löytyy Helsingin kaupungin tietokeskuksen nettisivustolla.
Sivustolla on tilastoja Helsingin vieraskielisten, ulkomaan kansalaisten ja syntyperältään ulkomaalaisten väestörakenteesta ja ennusteesta, muuttoliikkeestä, asumisesta, koulutuksesta ja työssäkäynnistä.
Sivustolla on kuvattu myös aiheeseen liittyvät käsitteet ja sinne on koottu aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja muita julkaisuja.
Ulkomaalaistaustaisella väestöllä on huomattava merkitys Helsingissä, koska heidän määränsä ja osuutensa väestöstä kasvaa jatkuvasti.
Syntyperältään ulkomaalaisten määrä oli Helsingissä noussut viime vuodenvaihteessa 90 000:een, mikä on yli 14 prosenttia kaikista helsinkiläisistä. Heistä 15 570 oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen.
Ulkomaalaistaustaisista puolet oli eurooppalaistaustaisia, neljännes aasialaistaustaisia ja viidennes afrikkalaistaustaisia.
Vieraskielisten määrä kasvoi viime vuoden aikana 4 583 asukkaalla. Vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä, jota puhui äidinkielenään 17 176 henkilöä eli joka viides vieraskielinen.
Seuraaviksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin- ja englanninkieliset. Noin puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä.
Vieraskielinen väestö keskittyy edelleen Itäiseen suurpiiriin, jossa vieraskielisen väestön osuus oli 22,6 prosenttia.
Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuonna 2015 noin 3 000 henkeä. Määrä on kuitenkin pienentynyt aikaisempien vuosien tasolta.
Suurimpana syynä muuttovoiton pienenemiseen on se, että virolaisten muutot Helsinkiin ovat vähentyneet nopeasti.