Energiahankkeella voi saada aikaan huomattavia säästöjä taloyhtiölle. Esitän seuraavassa, mitä on syytä ottaa huomioon kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiössä ennen kuin energiahankkeesta päätetään.
Kiinteistöosakeyhtiössä on syytä pohtia, mikä on kiinteistön omistajan strategia. Onko se omistaa ja kehittää kiinteistöä ja mahdollistaa pitkän ajan tuotto vai kehittää kiinteistö myyntikuntoon? Halutaanko ylläpitää kiinteistöä ja myydä se sopivalla hetkellä? Vai halutaanko antaa kiinteistön rapistua ja raapia siitä viimeisetkin pennit irti ennen kuin katerpillari tulee paikalle? Strategiana voi olla myös käyttää kiinteistöä varsinaisen liiketoiminnan tukena.
Useimmat kiinteistöjohtajat ja -päättäjät elävät kvartaali- ja kassavirtataloudessa, jolloin asiat priorisoidaan. Vuotavat putket aiheuttavat suurempia kustannuksia kuin energiaremontin vuosittainen säästö tuottaa, ja minkä tahansa parannushankkeen häiriö tuotantoon aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Päätökset perustuvat kokonaisuuteen – tai siis useimmiten rahaan sen mukaan, mikä on omistajan strategia. Tarvitaan riittävää teknistä, taloudellista, juridista, liiketoiminnallista ja poliittista osaamista. Päätös on kuitenkin helppo ja perustuu useimmiten faktaan ja riittäviin päätöksentekovaltuuksiin ja -vastuihin.
Kannattaa tehdä kotiläksyt ennen kuin esittää energiahanketta päättäjälle
Asunto-osakeyhtiöissä tilanteen pitäisi lähtökohtaisesti olla vielä yksinkertaisempi; Asunto-osakeyhtiössä kiinteistöä tulee ylläpitää turvallisena ja terveellisenä. Energiatehokkuutta voidaan parantaa. Miten tässä tulee edetä?
Energiasäästöinvestoinnille voidaan helposti laskea takaisinmaksuaika ja tulevat säästöt. Päätöksen pitäisi olla helppo, mutta onko se sitä? On syytä miettiä, miten mahdollinen laatutason parannus otetaan huomioon esimerkiksi ilmanvaihdossa. Lisäksi on syytä pohtia energiahankkeen aikaista haittaa asumiselle, riskejä vaihdettaessa öljy-, sähkö- tai kaukolämmöstä maalämpöön. Kannattaa myös selvittää, voiko kohteeseen hakea energia-avustusta. Entä energiakustannusten kasvu? Miten otetaan huomioon rahoituskustannus ja varmistetaan rahoituksen saanti, ja lopuksi: miten saadaan yhtiökokous tekemään päätös?
Minulla on tähän aiheeseen vastauksia ja mielipiteitä. Sisäilmaston laatutason paranemista voidaan ennustaa ja mitata suureita, kuten lämpötila, kosteus, vetoisuus, ääni ja valovoimakkuus, ja saada niistä luotettavaa dataa. Asukkaan kokeman sisäilmaston laadun suhteen ollaankin sitten kompleksisessa ympäristössä, jossa ei ole oikeaa vastausta. Asumishaittaa voidaan määrittää monella eri laskentamallilla, kuten tilapaisasunnon kustannuksilla tai osittaisella haitalla ja muuttokustannuksilla.
Riskikartoituksissa kannattaa katsoa ympärilleen ja tulevaisuuteen
Esimerkiksi maalämpöinvestoinnin yhteydessä on syytä selvittää, minkälainen maaperä alla odottaa, mitä maisemointi maksaa, mahtuvatko laitteistot kiinteistöön, soveltuko laitteisto nykyiselle lämmitysverkostolle, kuinka paljon käyttövettä kiinteistössä oikeasti kuluu, mikä on todellinen maalämmön peittoaste ja mikä on maalämpölaitteiston todellinen hyötysuhde sekä pitääkö kiinteistön sähköliittymää kasvattaa ja otetaanko samalla huomioon tulevat sähköautonlatauspisteet.
Energia-avustuksen saaminen vaatii selkeää eli noin 35 prosentin energiatehokkuuden paranemista. Peruste energia-avustukselle selviää helposti E-lukulaskelmin, ja avustusta voi saada jopa 6 000 euroa per asunto. Energiakustannusten kasvua en osaa ennustaa, mutta useimmat arvioivat sen olevan 2–4 prosenttia. Rahoituksen osalta pankit ovat ylivertainen tiedon- ja lainarahanlähde.
Yhtiökokous tekee päätöksen energiahankkeesta yhtiöjärjestyksen mukaisesti
Yhtiökokouksen päätös perustuu olemassa olevaan tietoon ja taitoon, yksittäisiin ja yleiseen mielipiteeseen, tunteeseen, yhtiön rahoitusasemaan, osakkaiden omaan rahoitusasemaan ja muihin tämän tyyppisiin asioihin.
Kannattaa ehdottomasti tehdä kotiläksyt eli selvittää todelliset olosuhteet ja mahdollisuudet ennen kuin esittää yhtiökokoukselle energiahanketta, sillä energiahankkeella voi saada aikaan huomattavia säästöjä ja yhtiökokouksen päätöksessä on aina hitunen tunnetta mukana.
Kirjoittaja: Asko Laune
