”Minä en voi yksin asuvana ihmisenä kuluttaa näin paljon vettä. Vaikka minulla olisi hanat koko ajan auki, minä en näin paljon vettä kuluttaisi”, lohjalainen Katja Kostiainen yritti vakuuttaa isännöitsijälle saatuaan useiden satojen eurojen vesilaskun.
Niiden mukaan hän olisi kuluttanut puolen vuoden aikana keskimäärin noin 700 litraa kylmää vettä ja noin 100 litraa lämmintä vettä päivää kohti.
Katja Kostiainen osti Lohjan Routiolta kerrostaloasunnon vuoden 2013 elokuussa. Kuolinpesän omistuksessa ollut asunto oli ollut pitkään tyhjillään ja Katja päätti oston jälkeen teettää siinä remontin. Siinä remontoitiin mm. keittiö, wc- ja kylpyhuonetilat pintoineen ja vesikalusteineen.
Ensimmäinen puolen vuoden ajalta tullut 500 euron vesilasku ihmetytti Katjaa, mutta hän myönsi ajatelleensa ensin, että ehkä hän siinä maksaa edellisen asukkaan maksamattomia vesilaskuja.
– Mutta kun vuoden lopussa tuli vesilasku kolmen kuukauden ajalta ja senkin loppusumma noin 350 euroa, heräsin ymmärtämään, että tämä ei nyt ole mahdollista, että käytän näin paljon vettä. Soitin isännöitsijälle, joka oli ensin sitä mieltä, että kyllä se nyt vain on mahdollista, Katja Kostiainen kertaa tarinansa alkuvaiheita.
– Onpa Lohjalla tosi kallista vettä, Katja vielä muistaa harmitelleensa.
Selvittääkseen, voiko kulutusluvut pitää paikkansa, hän vertasi tätä vuoden lopussa tullutta vesilaskuaan yksin asuvan naapurinsa vesilaskuun samalta ajanjaksolta. Se osoitti, että Katjan vedenkulutus olisi ollut laskun mukaan kymmenen kertaa enemmän kuin naapurin.
– Siis naapurinrouvalla, joka asuu yksin ja taloudessa on pyykinpesukone, kuten minullakin, vesilasku on 36 euroa ja minulla yli 350 euroa. Ajattelin, ettei tämä ole totta, koska käyn usein salilla suihkussa, enkä käytä suihkua kotona joka päivä.
Lisäksi hän tutki ns. vessapaperikokeella wc-pöntön ja totesi, että uudehko pönttö ei vuoda.
Vikaa täytyy olla mittarissa
Kerrostalossa on huoneistokohtainen vedenmittaus kylmälle ja lämpimälle vedelle. Katja oli ehdottomasti sitä mieltä, että nyt on vikaa mittarissa. Muuta mahdollisuutta ei ole.
Isännöitsijä Mika Björkroth MB Kiinteistöt Oy:stä kutsui vesimittaritoimittaja Vercon Oy:n edustajan Tapio Raskin paikalle selvittämään asiaa.
– Vuotojen mahdollisuus tosiaan eliminoitiin sitä ennen. Täällä kävi putkimies ja kaksi huoltomiestä, jotka kaikki totesivat, että mikään kohta ei vuoda. He olivat myös kaikki sitä mieltä, että noin suuria vesimassoja ei ole mahdollista kuluttaa tässä huoneistossa, Katja muistelee.
– Huoneistokohtaiseen vesimittarin vaihdettiin jonkin osa ja kulutusta ryhdyttiin tarkkailemaan. Tarkkailussa selvisi, että erityisesti kylmää vettä kuluu huomattavat määrät, hän jatkaa tapahtumien kuvausta.
Kun ei ymmärrä itse tekniikkaa…
Katja selitti, miten pyykinpesukone on asennettu. Hän muistaa jo remonttivaiheessa ihmetelleensä liittämistä, mutta ei osannut ajatella asiaa tekniikan kannalta, vaan esteettisistä syistä.
– Minusta se oli epäesteettisen näköinen, mutta minulle vakuutettiin, että kyllä se putki voidaan noin asentaa.
Siitä siis seurasi – kuten Katja nyt ymmärtää – se, että kone pyykkiä pestessä otti koko ajan vettä ja ”läpijuoksutti” satoja litroja vettä.
– En osannut kiinnittää asiaan mitään huomiota, koska pyykinpesu ei aiheuttanut mitään erityistä ääntä, ulkoisesti ei näkynyt mitään, koska poistoputken pää oli viemärissä veden alla, eikä lattiakaivostakaan voinut havaita mitään poikkeavaa.
– Ainut, mitä ihmettelin, oli pesukoneen pysähtyminen aina kesken pesukertojen. Kun ohjelma keskeytyi, kävin sen laittamassa uudestaan päälle ja mietin, onkohan kone mennyt muutossa rikki. Pyykinpesukone on kuitenkin suhteellisen uusi.
Kun vika oli löydetty, tehtiin vielä testit, miten vedenpoisto toimi, kun vedenpoistoputki oli virheellisessä asennossa.
– Ja kun vesipoistoputki asennettiin oikein sinne lavuaarin alla olevan kaapin liitäntöihin ja testattiin konetta, niin sitten se toimi oikein ja vesi meni sinne, minne kuuluikin. Minulle se oli iloinen asia, sillä saatoin todeta, että ”minullahan onkin ehjä kone”.
Kulutusseurantaa ja reaaliaikaisuutta
Katja pitää huoneistokohtaista vedenmittausta järkevänä, mutta pitäisi vielä parempana sitä, jos asukas voisi itse seurata omaa vedenkulutustaan. Katjan asunnossa vesimittari on katon rajassa, mutta sitä ei voi sieltä itse lukea.
– Mittareiden luku tapahtuu netin kautta ja sen tekevät huoltomiehet. Minusta sekin olisi hyvä, jos lukemat olisivat reaaliaikaisia eli voisit itse seurata omaa kulutustasi reaaliajassa. Kun ajatellaan nykyaikaa ja maailmaa, veden ja luonnonvarojen tuhlaamista, niin minusta se olisi hyvä suuntaus, että näkyvillä olevien mittareiden ansiosta opittaisiin tajuamaan ympäristövaikutuksia ja käyttämään vettä varovaisemmin, Katja vielä pohtii.
Kokemus on ollut Katjan mukaan opettavainen ja hän tuo sen esiin siksi, että voisi tätä kautta ehkä auttaa muitakin välttämään väärien liitosten ja asennusten aiheuttamat vahingot ja tarpeettomat kustannukset.
Pesukonekauppiaille hän heittää ehdotukseksi, että laittakaa koneisiin iso lappu, jossa sanotaan, että älä liitä ja asenna tätä konetta väärin näin, vaan oikein näin.
– Yksi facebook-ryhmässä oleva kaverini ”postasi” tehneensä pyykinpesukoneensa poistoputkelle ”patenttiratkaisun” eli laittaneensa putken poistamaan vedet ammeeseen. Minä kehotin häntä heti asennuttamaan putken sinne, minne se kuuluu, sinne vessan lavuaarin alle – oikein.
Teksti: Riina Takala Kuva: Tapio Rask
Väärän liitoksen aiheuttamaa vesilaskuasiaa käsitellään maaliskuussa ilmestyvässä Kiinteistöpostissa 2/2015.