Vaaleaa ja kestävää, lisää asuntoja
Länsi-Helsingin Reimarlassa peruskorjataan kolmen vuonna 1974 valmistuneen pistetalon kokonaisuutta. Putkiremontti tehdään perinteisesti, mutta joka rakennuksen toiseen rappuun tulee myös uusia hormeja putkistoille, kun asunnot jaetaan pienemmiksi. Korjausurakassa käytetään tahtituotannon mallia.
Kokkokalliontie 1:n (keskellä) remontti on valmis. Kokkokalliontie 3:a (oik.) korjataan ja Konalantie 7 (vas.) on toteutussuunnitteluvaiheessa. Rakennuksien katoilla olevat entiset saunaosastot muutetaan asunnoiksi.
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo omistaa Kokkokalliontien ja Konalantien kulmassa kolme vuonna 1974 valmistunutta kerrostaloa. Kokkokalliontie 1:ssä ja Konalantie 7:ssä on yhdeksän kerrosta, Kokkokalliontie 3:ssa 10 kerrosta. Rakennuksissa on paikallavaletut betonirungot. Kaikissa on ollut alun perin 51 asuntoa, mutta nyt käynnissä olevan remontin aikana asuntojen määrä nousee joka rakennuksessa 83:een.
Kaikissa kolmessa rakennuksessa tehdään samanlainen remontti: putket, sähköt ja automaatio uusitaan, kaikki sisäpinnat puretaan ja rakennetaan uudestaan. Rakennuksiin tulee poistoilmalämpöpumput parantamaan energiatehokkuutta.
Joka rakennuksen toisen rapun asunnot on jaettu pienemmiksi. Pintamateriaalit ovat kaikissa asunnoissa samat: tammilaminaattia lattiassa, vaaleat kiintokalusteet ja tumma kivitaso keittiössä.
Maantasokerroksessa olleiden autotallien tilalle rakennetaan taloyhtiön yhteiset tilat: pesutupa, sauna ja varastotilaa. Saunatilat ovat tähän asti olleet rakennuksien ylimmissä, toisia kerroksia hieman kapeammissa kerroksissa. Entisiin saunatiloihin toteutetaan kaksi uutta asuntoa kuhunkin.
Julkisivu, ikkunat ja parvekkeet on korjattu 10 vuotta sitten, niihin ei tässä remontissa puututtu.
Kokkokalliontie 1:n remontti on valmis, Kokkokalliontie 3:ssa remontti on käynnissä ja Konalantie 7:n korjaus on toteutussuunnitteluvaiheessa.
Myös kylpyhuoneiden kalustus ja pinnat on haluttu moderneiksi ja kulutusta kestäviksi.
Hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy.
– Teimme aiemmin Elolle hankesuunnitelman mahdollisesta täydennysrakentamisesta näiden kolmen rakennuksen yhteyteen. Sen tulos oli, että tontille ei mahdu uudisrakentamista, mutta asuntoja voidaan lisätä tehostamalla tilajärjestelyjä kolmen pistetalon sisällä, arkkitehti SAFA Hilla Rudanko kertoo.
Uusien asuntojen lisäksi Elon tavoitteena on ollut rakennusten hiilijalanjäljen ja energiankulutuksen pienentäminen, kertoo rakennuttajapäällikkö Ari Salminen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä. Valvontakonsultit on valvonut Elon tavoitteiden toteutumista hankesuunnittelusta alkaen.
– Tässä on ollut paljon yhteensovittamista, kun rakennusten peruskorjaukset on porrastettu, jotta hanke etenee sujuvasti. Samalla viereisten kiinteistöjen tarpeet on otettu huomioon, Salminen kertoo.
Porrastasanne laajeni jaettujen asuntojen rapussa. Alun perin tässä oli vain vasemmalla oleva ovi. Porrastasanteen laatta sopii hyvin alkuperäiseen betonimosaiikkiportaikkoon.
Lisää pienempiä asuntoja
Elon toive lisäasunnoista päätettiin toteuttaa jakamalla joka talossa toisen rapun asunnot pienemmiksi.
– Työmaateknisesti se on helppo toteuttaa, kun rankemmat muutostyöt tehdään yhteen rappuun, Rudanko toteaa.
– Koska rappuun tuli useita uusia asuntoja, tarvittiin uusia väyliä ilmalle ja putkistoille. Remontissa lisättiin viemärinousuja, poistoilmahormeja ja tuloilmaventtiileitä, hankkeen LVISA-suunnittelua vetänyt Erkki Immonen Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy:stä kertoo.
– Suuremmiksi perheasunnoiksi jääneessä rapussa asuntoihin tehtiin pieniä tilajärjestelyjä uusien tekniikkakuilujen ja märkätilojen parantamisen myötä, Hilla Rudanko kertoo.
Muoviviemäri, kupariset vesiputket
Putkiremontissa asennetaan uudet muoviviemärit entisten paikalle. Pohjaviemäreitä myös sukitetaan.
– Valurautaa ei haluttu uusien viemäreiden materaaliksi, sillä sen odotettu 50 vuoden käyttöikä on monessa kohteessa osoittautunut paljon lyhyemmäksi materiaalisyöpymien vuoksi, Erkki Immonen sanoo.
Käyttövesiputkia ei asenneta entisiin nousuihin, vaan ne kulkevat porraskäytävässä uudessa kivirakenteisessa hormissa. Kerrostasanteilla vesiputket viedään alakaton kautta huoneistoon. Huoneistoihin asennetaan vesimittarit.
– Vesiputket ovat kuparisia. Helsingissä ei pitäisi olla kuparin pistesyöpymien vaaraa veden vuoksi, Immonen toteaa ja viittaa keskusteluun kupariputkien korroosiohavainnoista eri puolilla Suomea. Vuonna 2019 Eurofins Expert Service tutki ilmiötä, ja silloin todettiin, että syöpymiä oli niiden vesilaitosten alueella, jossa käyttövesi oli pohjavettä, mutta ei siellä, jossa käyttövesi oli puhdistettua pintavettä.
Ilmanvaihtoakin remontoitiin. Rakennus sai poistoilmalämpöpumpun. Uudet kanavat korvausilmalle asennettiin parvekkeen kattoon.
Putkiremonttiin kuuluu myös ilmanvaihtohormien kunnostus. Kun rakennuksiin asennetaan poistoilmalämpöpumppu, täytyy hormien olla tiiviitä.
– Kun hormeja kuvattiin, huomattiin niiden heikko kunto. Hormien sukitus ei ollut suoraan mahdollista, vaan hormeista poistettiin sinne kuulumaton materiaali ja hormien pinnat slammattiin, Erkki Immonen kertoo.
Rakennukset jatkavat kaukolämmössä, mutta kolmelle rakennukselle yhteisen kaukolämpöliittymän sijaan jokaisella rakennuksella on nyt oma liittymä ja uudet liitosputket. Lämpöä jaetaan entisten pattereiden kautta. Patterit saavat uudet termostaatit, ja kiinteistöautomaatio säätää lämmönjakoa ulko- ja huonelämpötilan perusteella.
Rakennusten paloturvallisuutta parannetaan koneellisella savunpoistolla ja sammutusveden siirtämiseen tarkoitetulla kuivanousuputkella.
SR-urakka tahtituotantona
Consti Korjausrakentaminen sai kolmen rakennuksen korjausurakan neuvottelumenettelyllä, jossa oli alusta asti mukana kustannuslaskenta. Urakkamalli on SR eli suunnittele ja rakenna.
– Korjausurakan lisäksi meillä on vahva suunnittelun ohjaus, työpäällikkö Juha Varis kertoo.
Käyttövesiputket tuodaan kerroksiin porraskäytävään rakennetuissa uusissa kivirakenteisissa hormeissa (keskellä). Putket kulkevat alakatoissa asuntoihin, joissa on uudet vesimittarit.
Valvontakonsulttien Ari Salminen on tyytyväinen SR-urakkaan.
– Consti hoiti suunnittelun kehittämisen järkevälle tasolle, eikä suurta vääntöä tarvittu. Kaikilla oli sama tavoite, ja yhdessä tehtiin vain suunnitelmien detaljien viimeistelyä, Salminen kertoo.
Consti vie korjaushanketta eteenpäin tahtituotannolla. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että työmaan eri työvaiheet aikataulutetaan tiukasti ja tekijöitä sitovasti. Tavoitteena on, että työntekijät siirtyvät sujuvasti työpisteestä toiseen suunnitellulla rytmillä ilman turhaa odottamista.
– Kaikilta vaaditaan sitoutumista: joka päivä on tehtävä määrällisesti sama työsuoritus. Poissa olevan tilalle on nimettävä korvaava henkilö. Poikkeamia ei voi olla, muuten tuotantojuna pysähtyy.
Variksen mukaan Reimarlan-kohteessa tahtituotanto on onnistunut.
– Tekeminen on ollut sujuvaa. Se on merkittävää meidän onnistumiselle ja siitä on etua tilaajalle, kun hanke pysyy aikataulussa ja kokonaiskustannukset hallussa, Varis toteaa.
Maantasokerroksen autotallien paikalle rakennettiin uusi talosauna. Sisustuksessa on harmaata laattaa ja lämpöä tuovaa puuta. Ikkunan takana näkyy puurimoituksella suojattu saunan terassi.
Consti on korjannut useita kohteita tahtituotannolla. Variksen mukaan tahtituotanto mahdollistaa ison hankkeen tekemisen tiiviillä aikataululla.
– Tahtituotannon ottaminen taloyhtiön korjaushankkeeseen vaatii ammattilaisrakennuttajaa, joka saa taloyhtiön tekemään oikeat päätökset oikeaan aikaan, rakennuttajan rooli on taloyhtiölle tärkeä.
– Tahtituotannosta tulee myös vaatimuksia taloyhtiölle. Pitää sopia tietyt ratkaisumallit; joka asunto ei voi olla erilainen, sillä tahtituotantoon tarvitaan toistuvuutta, Juha Varis sanoo.
1970-lukulaisuutta näkyy hieman
1970-luvun värit, materiaalit ja muotokieli ovat lisänneet suosiotaan sisustuksessa. Rakennusten 70-lukulaisuudessa on myös säilyttämisen arvoisia asioita.
– 1970-luvun elementtirakennuksissa on hyvää valoisuus, hyvät asuntopohjat, tilavat parvekkeet ja rakennusten maltilliset runkosyvyydet eli ikkunoita on joka suuntaan. Se on iso arvo, arkkitehti Hilla Rudanko sanoo.
Mosaiikkibetoniportaat ja porraskaiteet ovat alkuperäisiä. Portaikon vihreä toistaa julkisivun sävyjä.
Rudangon mukaan valoisuus ja hyvä pohja näkyvät edelleen myös jaettujen asuntojen portaassa. 70-lukulaisuutta on myös porraskäytävien alkuperäiset mosaiikkibetoniportaat ja portaiden kaiteet.
Rakennusten ilmeeseen ja värimaailmaan vaikutti aiemmin tehty julkisivuremontti, jossa esimerkiksi parvekkeiden vihreä muuttui alkuperäistä tummemmaksi. Sitä vihreää käytetään tässä peruskorjauksessa.
– Alkuperäistä värimaailmaa oli nähtävissä ullakko- ja maantasokerroksissa, sieltä saatiin värejä esille, muun muassa sinapinkeltaista yhteistiloihin, Rudanko kertoo.
– Sisätilojen pinnoista käytiin paljon keskusteluja rakennukset omistavan Elon ja vuokra-asuntoja välittävän Newsecin kanssa. Päädyimme lopulta säilyttämään porrashuoneissa 1970-luvun henkeä ja tuomaan asuntojen sisätiloihin nykyaikaisen neutraalin materiaalipaletin.
– Näitä rakennuksia peruskorjataan asumista varten. Alueen yleisilme säilytetään, mutta tekniikan ja materiaalien kehittymisen myötä asunnot kannattaa uusia tälle vuosituhannelle, Valvontakonsulttien Ari Salminen sanoo.
Kattokerroksen saunojen paikalle rakennetut asunnot ovat vaikuttavia. Tilavissa asunnoissa on pieni oma sauna, ja ikkunoista on näkymät Espooseen ja merelle saakka.
Vaaleaa ja kestävää
Nykyään AFRY-suunnittelukonserniin kuuluva Vahanen-yhtiöiden Innovarch vastaa korjaushankkeen sisätilojen sisustussuunnittelusta kiintokalusteineen ja pintoineen. Kaikkien kolmen rakennuksen sisustus tehdään samalla konseptilla samaan laatutasoon ja ilmeeseen. Vaikka kattokerrokset uudet asunnot ovat tilaratkaisultaan avarampia, myös niissä on samat pintamateriaalit.
– Kyseessä on vuokra-asuntokohde. Pintamateriaalit ovat mahdollisimman hyvin aikaa ja kulutusta kestäviä M1-luokan materiaaleja, suunnittelujohtaja Hanna Hilmola kertoo. Hilmola muistuttaa, että on kestävän kehityksen mukaista valita materiaaleja, joita ei tarvitse vaihtaa viiden vuoden kuluttua.
Hilmola toteaa, että asunnoissa ei 70-lukulaisuus näy. Pinnat ovat vaaleita, samoin kiintokalusteet keittiössä, eteisessä ja makuuhuoneissa. Lattiassa on tammilaminaatti. WC:ssä ja kylpyhuoneessa on harmaa lattialaatta ja valkoiset seinälaatat.
– Vaaleus on hyvä ratkaisu, kun tavoitteena on ajattomuus.
Porrastasanteilla lisätään akustiikkalevyä kattopintoihin. Tasanteiden seinien tehostesävyissä on 70-lukulaisuutta. Tasanteiden lattiassa on kvartsivinyylilaattaa, sisääntulossa keraamista laattaa kuten ennenkin.
Maantasokerrokseen siirtyneessä talosaunassa on harmaata laattaa ja puupintaa siellä täällä tuomassa lämpöä.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
