Maalämpö erityisesti, mutta enenevässä määrin myös aurinkoenergia- ja hybdiriratkaisut kiinnostavat isännöitsijäkuntaa isännöitävien kiinteistöjen tulevaisuuden energiaratkaisuina. Oman alueen energiayhtiöiltä he toivovat isännöinnin tarpeisiin räätälöityä neuvontapalvelua ja enemmän reaaliaikaista raportointia. Muun muassa tällaisia mielipiteitä nousee esiin ammatti-isännöitsijöille suunnatussa tulevaisuuden energiapalveluiden markkinaselvityksessä.
– Kun kysyttiin, mitä energiamuotoja isännöitsijät uskovat hyödynnettävän tulevaisuudessa heidän isännöimissään kiinteistöissä, suurin osa vastasi, että kaukolämpöä (96 %). Mutta heti seuraavina vaihtoehtoina pidettiin maalämpöä (82 %) ja aurinkoenergiaa (74 %), tutkimusjohtaja Jorma Puttonen Feelback Groupista sanoo.
Kaukolämmön ”suosio” selittyy yksinkertaisesti sillä, että alkuperäinen ja olemassaolova energiaratkaisu määrittää, mitä muita energiaratkaisuja kannattaa kiinteistöihin rakentaa. Monissa tapauksissa kaukolämpö on kiinteistöissä ainut vaihtoehto.
– Isännöitsijöiden vastauksista käy kuitenkin ilmi, että kaukolämmöstä pyritään nyt myös pääsemään eroon, koska kaukolämmön hinta on jatkuvasti noussut. Korotuksia on tullut tiuhaan tahtiin viimeisten 5-6 vuoden aikana. Korotukset ovat myös olleet suuria, 7-8 prosentin luokkaa. Tällainen kehitys on luonut paineita siihen, että isännöitsijät etsivät hanakammin kiinteistöille muita energiavaihtoehtoja, Puttonen sanoo.
– Isännöitsijät ovat hyvin tietoisia energiajärjestelmien elinkaarista ja periaatteesta, että tekniset järjestelmät kannattaa käyttää loppuun, mutta sitten jos tilanne tulee ajankohtaiseksi, silloin mietitään erityisesti maalämpöön ja aurinkoenergiaan liittyviä ratkaisuja, hän vielä toteaa.
Maalämpö ”hovikelpoiseksi”
Maalämpö näyttää Puttosen mukaan muuttuneen kilpailukykyiseksi energiamuodoksi, jota isännöitsijät uskaltavat ehdottaa taloyhtiöissä energiaratkaisuja mietittäessä.
– Vastauksista käy ilmi, että maalämmön käytöstä ja sillä saavutetuista säästöistä on jo niin paljon hyviä kokemuksia, että se on vakuuttanut isännöitsijät.
– Maalämpöä isännöitsijät pitävät hyvänä ratkaisuna paitsi Suur-Helsingissä. Se johtuu siitä, että Helsingissä maan alla on niin paljon kaivanteita ja tunneleita, että täällä ei saa lupia maalämpökaivojen poraamiselle. Lupakäytäntö voikin rajoittaa maalämmön hyödyntämismahdollisuuksia, Puttonen muistuttaa.
Aurinkoenergiahankkeita suunnitteillakin
Aurinkoenergiaan suurin osa tutkimuksessa vastanneista isännöitsijöistä suhtautuu Puttosen mukaan erittäin myönteisesti.
– Aurinkoenergia koetaan tulevaisuuden energiamuodoksi. Toisaalta kysymys on siitäkin, miten nopeasti siitä tulee nykypäivää. Vastausten mukaan kiinteistöissä on suunnitteilla aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyviä hankkeita, Puttonen kertoo.
– Aurinkoenergian hyötysuhde tulee koko ajan yleisemminkin esiin energiakeskustelussa, hän jatkaa.
– Aurinkoenergia on maakunnissa merkittävämpi vaihtoehto kuin Helsingissä, koska täällä esimerkiksi julkisivuja koskevat määräykset vaikuttavat siihen, voidaanko aurinkoenergiaa hyödyntää vai ei eli voidaanko julkisivuihin tai katoille asentaa aurinkopaneeleita, hän vielä toteaa.
Yhdistelmäratkaisuilla energiaa
Lisäksi hybridiratkaisut, joissa olemassaolevaan energiajärjestelmään yhdistetään esimerkiksi aurinkoenergia tai ilmalämpöjärjestelmät, kiinnostavat isännöitsijöitä merkittävässä määrin (46 %).
– Isännöitsijät kuitenkin perustelevat vaihtoehtoisten energiamuotojen, siis esimerkiksi maalämmön tai aurinkoenergian, osalta sitä, että on tehtävä tarkat laskelmat kannattavuudesta ja takaisinmaksuajoista. Isännöitsijät arvioivat, että takaisinmaksuaika vaihtoehtoisissa energiaratkaisuissa olisi noin 7-8 vuotta, hän vielä mainitsee.
– Hukkalämpöä kiinteistöissä yritetään käyttää hyväksi niin paljon kuin mahdollista, Puttonen mainitsee energiaratkaisusta, jonka hyödyntämismahdollisuuksiin tulevaisuudessa uskoi 71 prosenttia vastaajista.
Isännöitsijät kuitenkin arvioivat, että hyödyntämismahdollisuuksia jarruttavat toistaiseksi usein rakennustekniset syyt ja korkeat kustannukset.
Esimerkiksi Motiva on arvioinut, että teollisuustuotannon prosessi- ja savukaasut, poistohöyryt sekä jäte- ja jäähdytysvedet sisältävät lämpöä, jota voitaisiin ohjata esimerkiksi kaukolämpökäyttöön.
Uusiutuvasta energiasta enemmän tietoa
– Isännöitsijät kaipaavat maalämmöstä, aurinkoenergiasta ja hybridiratkaisuista lisää tietoa. Sitä koko ajan haetaan ja kun kyetään tekemään vielä suhteellisen hyvin paikkansa pitävät laskelmat, niin sen jälkeen näitä niin sanottuja tulevaisuuden energiaratkaisut myös toteutetaan.
Energiayhtiöiden pitäisi Puttosen mielestä olla kiinnostuneita uusista energiavaihtoehdoista ja tarjota tietoa niistä myös isännöitsijöille.
– Eivät maalämpöpumput, aurinkopaneelit tai muut energiaratkaisut ole energiayhtiöiltä pois. Niiden kannattaisi hankkiutua yhteistyöhön alan toimittajien kanssa ja perustaa tälle liiketoiminnalle vaikkapa tytäryhtiö energiayhtiön ”sateenkaaren” alle, Puttonen ehdottaa.
Energiayhtiöltä energiansäästöneuvontaa
Isännöitsijät arvioivat, että heidän isännöimissään kiinteistöissä on moniakin erilaisia mahdollisuuksia säästää energiaa.
– Mutta sekin vastauksista näkyy, että he kokevat, ettei heillä itsellään ole välttämättä sitä ammattitaitoa, mitä energiansäästöratkaisujen toteuttamisessa tarvitaan. He käyttäisivät tässäkin mielellään hyväkseen energiayhtiön asiantuntemusta, Puttonen nostaa esiin.
– Ja isännöitsijät haluaisivat energianeuvontaa nimenomaan siltä omalta energiayhtiöltä. Varsinkin silloin kun kiinteistöissä etsitään energiansäästökohteita, niin silloin seitsemän kymmenestä isännöitsijästä kääntyisi nimenomaan sen oman energiayhtiön puoleen.
Info:
Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen osallistui valtakunnallisesti 200 ammatti-isännöitsijää. Heistä suurin osa isännöi asuinkerrostaloja, mutta mukana oli myös kauppa-, liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä isännöiviä sekä julkisia kiinteistöjä isännöiviä.
Tutkimuksessa kartoitettiin ammatti-isännöitsijöiden mielipiteitä tulevaisuuden energiapalveluista ja sen tulokset on tarkoitettu palvelemaan energiayhtiöiden tuotteiden ja palvelun kehittämistä.
Teksti ja kuva: Riina Takala
Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 7/2015