Helsingin asukasmäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä jopa 260 000:lla vuoteen 2050 mennessä. Miten uusi yleiskaava pystyy vastaamaan asukasmäärän kasvun haasteisiin, mutta samalla säilyttämään myös nykyisen viheralueiden verkoston?
Näitä asioita selvitetään Helsingissä, jossa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistelemassa uutta yleiskaavaa. Yleiskaavan visiotyövaihe valmistuu lokakuussa.
– Nyt on siis oikea hetki selvittää, miten kaupunkiluonto selviytyy kasvutavoitteista, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Kati Vierikko toteaa.
Hankkeen raportti luovutetaan joulukuun puolivälissä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Ympäristöarvot esiin
Yhteistyökumppanina yleiskaavatyössä on Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos, jossa hankkeen suunnittelijana työskentelee FM, biologi Jere Salminen.
Salmisen ensimmäisenä tehtävänä on selvittää Helsingin nykyinen viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuusarvot.
Apuna käytetään olemassa olevaa aineistoa, kaupunkiekologista tutkimusta ja asiantuntijoita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviksi tunnistetut ydinalueet ovat tiedossa. Salmisen mukaan suuri haaste onkin löytää Helsingistä ne muut alueet, jotka pitävät yllä paikallista monimuotoisuutta tai tärkeäksi koettuja ekosysteemipalveluja.
– Mielenkiintoinen kysymys on, riittääkö nykyinen aineisto ja tieto osoittamaan muun kaupunkivihreän ekologiset arvot. Toisaalta kaupunkilaisten enemmistöä kiinnostavat ehkä ennen kaikkea virkistymis- ja ulkoilumahdollisuuksien kaltaiset kaupunkiluonnon ekosysteemipalvelut, sanoo Salminen.
Ohjausryhmässä on mukana edustajia sekä Helsingin yliopistolta että kaupunkisuunnitteluvirastosta. Helsingin yliopiston puolelta tutkimusta koordinoivat professori Jari Niemelä ja tutkijatohtori Kati Vierikko.