Länsi-Helsingissä sijaitseva As Oy Niemenmäentie 6 sai uuden ryhdikkään ilmeen, kun talossa toteutettiin parveke- ja ikkunaremontti sekä maalattiin julkisivut. Parvekkeet laajennettiin ja lasitettiin, valaistus uusittiin. Remontin hinnaksi tuli 1,5 miljoonaa euroa.
Vuonna 1962 valmistunut lamellitalo edustaa aikakautensa pelkistettyä arkkitehtuuria. Sen ominaispiirteisiin kuuluvat taitekatto sekä horisontaaliset nauhaparvekkeet, joissa on lautamuottiin valettu betonikaide. Talon parveke-, ikkuna- ja julkisivuremontti tehtiin rakennuksen alkuperäistä luonnetta kunnioittaen.
– Taloon saatiin varsin reipas tason korotus ja kattava ulkovaippasaneeraus hyvin sovitetuin korjausratkaisuin. Osa talosta korjattiin raskaasti ja osa hyvin kevyesti, mutta lopputuloksena on yhteneväinen kokonaisuus, jossa tulevaisuuden huolto sekä tulevat korjaukset on otettu huomioon, pääsuunnittelusta ja arkkitehtisuunnittelusta vastannut toimitusjohtaja, rakennusarkkitehti Tomi Hautakangas Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy:stä kertoo.
– Vaikka kohde ei ole suojeltu, täytyy lupahankkeissa usein miettiä korjaukset sellaisiksi, että ne istuvat rakennuksen alkuperäiseen henkeen. Tässä kohteessa ei esimerkiksi voitu luopua nauhaparvekkeista tai reippaasti uudistaa taloa modernimmaksi.
– Rakennuksen puiston puolella olevat nauhaparvekkeet laajennettiin alkuperäisen näköisellä lautamuottivaluisella kaiteella. Talon väritystä modernisoitiin kauttaaltaan. Vesikatolla sijaitseva vanha tuuletusparveke lasitettiin ja katettiin sekä muutettiin oleskelukäyttöön soveltuvaksi. Lisäksi rakennuksen ulkovaloja uusittiin ja lisättiin, Hautakangas kertoo.
Syksyllä 2014 alkanut ja keväällä 2015 valmistunut remontti maksoi noin 1,5 miljoonaa euroa. Ikkunaremontti koski parvekejulkisivua; kolmen muun julkisivun ikkunat oli uusittu aiemmin.
Parvekkeiden uusiminen esillä pitkään
Niemenmäentie 6:ssa on 32 huoneistoa, joissa 20:ssä on parveke. Niiden uusiminen oli ensimmäistä kertaa esillä kymmenkunta vuotta sitten. Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy laati myös tuolloin suunnitelmat, mutta hanketta ei jatkettu, vaan ensin tehtiin putkiremontti pois alta.
Parvekeremontin tultua nelisen vuotta sitten jälleen ajankohtaiseksi oli taloyhtiössä ajatuksena kevyesti päivittää olemassa olevat suunnitelmat. Ne piti kuitenkin tehdä pääosin uusiksi, koska rakentamismääräykset olivat muuttuneet ja rakennusvalvonnan kanssa piti neuvotella uusista ratkaisuista.
Aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen parvekkeiden ja niiden puoleisten ikkunoiden uusimisen lisäksi päätettiin rakentaa talon katolle terassi tarpeettomaksi käyneen kattamattoman kuivausparvekkeen tilalle.
– Terassin rakentaminen lähti liikkeelle, kun putkiremontin yhteydessä yritettiin laittaa katolla ollut vedenpoistokaivo kuntoon, jotta se olisi pysynyt jäättömänä ja lumettomana. Saattolämmitystäkin kokeiltiin, mutta se ei auttanut. Näin heräsi ajatus, josko alue katettaisiin, taloyhtiön hallituksen jäsen ja remontin aikana sen puheenjohtajana toiminut Erkki Heliö kertoo.
Parvekkeille lisää neliöitä
Parvekkeet ovat koko huoneiston levyisiä eli 9–12 -metrisiä. Remontissa parvekkeiden syvyys kasvoi 60 senttimetrillä 1,2 metristä 1,8 metriin. Esimerkiksi 12-metrinen parveke on nykyisin runsaat 20 neliötä aikaisemman noin 14 neliön sijaan.
Ennen kuin uusien betoniparvekkeiden rakentamiseen päästiin käsiksi, rouhittiin vanhat pois purkurobotilla. Tässä vaiheessa uusittiin myös talon salaojitus.
Vanhojen parvekkeiden jäljiltä paljastuivat niitä kantaneet ratakiskot. Nämä saivat jäädä paikoilleen tukemaan myös uusia parvekkeita, mutta niitä ei ole otettu mukaan kantavuuslaskelmiin.
– Parvekkeet kestävät vaikka lauman elefantteja, Erkki Heliö toteaa.
Parvekkeiden lautamuottivaluiset betonikaiteet ovat alkuperäistä mallia mukaillen rouheat. Niihin on kiinnitetty pulteilla metalliverstaalla valmistetut maalatut käsikaiteet. Kaiteet voidaan helposti irrottaa huoltotöitä varten.
Käsikaiteiden taakse asennettiin liukulasit.
– Parvekelasitus on nykyisin vakioratkaisu remonttikohteissa. Se lisää käyttöikää, parantaa asumismukavuutta ja energiatehokkuutta. Lasitettu parveke toimii puskurina ulkoilman ja sisäilman välillä, Tomi Hautakangas sanoo.
Vanhoilla parvekkeilla huoneistojen välissä oli rautalankaseinä. Niiden tilalle valettiin betoniset väliseinät.
– Tämä muutos askarrutti jonkin verran asukkaita: mahtaako parvekkeista tulla pimeitä. Huoli oli turha, sillä ne ovat yhtä valoisia kuin ennenkin, Erkki Heliö sanoo.
Muutamaan huoneistoon asennettiin ilmalämpöpumppu. Niiden johdotukset saatiin piilotettua rakenteisiin.
Puu-alumiini-ikkunat lämpölasein
Parvekelaajennuksen yhteydessä huoneistoihin vaihdettiin ikkunat, jotka ovat pääosin kiinteälasisia 3k-MEK-ikkunoita, joita ei saa asennusta varten osiin. Leveille ikkunoille oli vaikeuksia löytää toimittajaa, mutta siinä onnistuttiin.
– Ison puualumiini-ikkunan asentamiseen meni päivä. Olin itse kotona kiinnostuneena seuraamassa, kun 3,6 metriä leveä ja noin 500 kiloa painava ikkuna laitettiin paikalleen, Erkki Heliö kertoo.
Kaksilehtisten parvekeovien tilalle vaihdettiin energiatehokkaat yksilehtiset ovet, joten käytettävyys parani huomattavasti.
Myös talon katolla tapahtui. Toinen lape lisäeristettiin ja uusittiin toisen jäädessä odottamaan hissiremonttia.
Värein yhtenäinen kokonaisuus
Rakennukselle tehtiin kattava värisuunnitelma, jonka mukaisesti talon väritys osin palautettiin ja osin sovitettiin jo uusittujen ikkunoiden väreihin. Näin kokonaisuus saatiin yhtenäiseksi.
Rakennuksen rapatut julkisivut maalattiin luonnonvalkoisiksi ja parvekkeiden betonivalukaiteet puhtaanvalkoisiksi. Parvekkeiden välissä olevat betoniseinät ovat harmaampaa sävyä.
Sokkelista ja autotallien ovista haalea vaaleansininen väistyä, ja ne maalattiin petrolin värisiksi. Sama väri on parvekelaajennuksen myötä uusina elementteinä tulleissa betonipilareissa.
Kadunpuoleisten ikkunoiden välissä olevat haalistuneet levyt vaihdettiin uusiin läpivärjättyihin levyihin, jotka ovat alkuperäistä värimaailmaa noudattaen vaaleanvihreät.
Valoilla lisää tunnelmaa ja turvallisuutta
Aikaisemmin valaisemattomille parvekkeille asennettiin led-valot ja pistorasiat. Parvekkeiden valot osoittavat kohti rihlakuvioitua kattoa, joten ne eivät häikäise.
Talon valaistuksessa siirryttiin muutenkin tähän päivään. Hehkulamppujen tilalle asennettiin energiaa säästävät led-valaisimet ja valojen määrää lisättiin. Aiemmin kadun puoleisella julkisivulla oli valaistus ainoastaan kahden sisäänkäynnin kohdalla, mutta nyt valot on myös autotalliovien päällä. Lisäksi rakennuksen toiseen päätyyn asennettiin valopylväs.
Erilliseen jätekatokseen asennettiin valot, jotka toimivat sekä hämärä- että liikekytkimellä.
Saneeraukset As Oy Niemenmäentie 6:ssa jatkuvat: ensi kesänä on tarkoitus kunnostaa ulko-ovet.
Faktalaatikko:
As Oy Niemenmäentie 6, Helsingin Niemenmäki
Rakennusvuosi: 1962, talo tehtiin Suomi-yhtiöiden henkilökunnalle
Arkkitehtisuunnittelu: arkkitehti Jorma Vuorelma
Asuinhuoneistoja: 32
Kerroksia: 4
Parveke- ja ikkuna- sekä julkisivuremontin pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: rakennusarkkitehti Tomi Hautakangas, Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy
Teksti Irene Murtomäki Kuva Mikael Lindén
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 1/2017