Omaksi kodiksi suunnitellut laatuasunnot, pienille perheille ja ensiasunnon ostajille suunnitellut kerrostaloasunnot sekä asuntosijoittajia kiinnostavat asunnot edustavat Huoneistokeskuksen asiakkuusjohtaja Tarja Hagmanin mielestä uudisrakentamisen nykyisiä trendejä.
Hänen näkemyksensä mukaan rakennusliikkeet miettivät nyt entistä tarkemmin asunnon kohderyhmää ja potentiaalista ostajaa. Myös erikoisemmille uudiskohteille riittää tällä hetkellä kysyntää, sillä kodin halutaan olevan osa elämäntyyliä.
– Rakentajat miettivät nyt yhä tarkemmin asunnon kohderyhmää. Uudisrakentamisessa on alkanut hahmottumaan kolme eri kategoriaa kohderyhmien mukaan. Ensimmäinen kategoria on omiksi kodeiksi suunnitellut asunnot, joihin haetaan ennen kaikkea laatua, toiminnallisuutta sekä jotain erottuvaa, Hagman kuvailee yhdeksi asuntorakentamisen trendiksi tänä vuonna.
– Toinen asuntorakentamisen kategoria ovat kerrostaloasunnot, joita suunnitellaan pääasiassa pienille perheille ja ensiasunnon ostajille. Näissäkin haetaan toiminnallisuutta, mutta hinnat ovat alhaisempia kuin edellisissä ja se tietenkin näkyy laadussa ja varustetasossa.
– Kolmas ryhmä ovat kerrostalot tai luhtitalot, joissa ensisijaisena tavoiteltavana kohderyhmänä ovat asuntosijoittajat. Näissä kohteissa huomioidaan pääsääntöisesti sijoittajien toiveet: haluttu sijainti palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien varrella mahdollistaa sijoittajalle hyvän vuokratuoton ja vuokrattavuuden, Hagman sanoo.
Tornimaista, laadukkuutta, ”mielentila”
Uudeksi rakentamisen trendiksi ovat nousseet korkeat, jopa tornimaiset talot.
– Tornitaloja on rakennettu tai rakennetaan parhaillaan esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan, Espoon Niittykumpuun ja Matinkylään. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella on ollut kiinnostusta tornitaloihin, hyvänä esimerkkinä Oulun keskustaan rakennettava Puistovahti ja Tampereen Luminary. Korkealla sijaitseva asunto tuntuu ylelliseltä ja maisemasta ollaan valmiita maksamaan, Hagman kertoo.
Usean uudisrakennuksen alakerrasta löytyy palveluita, kuten kahviloita, kauppoja tai jopa kokonaisia ostoskeskuksia. Palveluiden halutaan löytyvän entistä lähempää; asuinalue toimii ikään kuin kodin jatkeena.
– Uudiskohteelta halutaan nykyään jotain erityistä ja ainutlaatuista. Enää eivät riitä pelkästään käytännöllinen pohjaratkaisu ja laadukkaat pinnat. Halutaan loftia, tornia tai esimerkiksi vanhasta toimistotilasta asunnoksi muutettua kaupunkiasuntoa. Asunnon halutaan edustavan omaa elämäntyyliä.
– Esimerkiksi Helsingin Töölöön rakentuvaa uutta Meander-rakennusta ei markkinoida pelkkinä asuntoina, vaan ”mielentilana”. Kiasman suunnittelusta tunnetun arkkitehti Steven Hollin suunnittelema Meander-asuintalo edustaa uudenlaista rakentamista: huoneistot ovat pääosin uniikkeja, toisistaan poikkeavia eri tarpeisiin soveltuvia koteja. Osa asunnoista on lofteja ja ylimmän kerroksen huoneistoihin tulee jopa yli kuuden metrin huonekorkeu, hän jatkaa.
Erikoisten kohteiden lisäksi paljon rakennetaan toimivia perusasuntoja, ja uusia asuinalueita perustetaan etenkin hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Muita erityispiirteitä ovat esimerkiksi isot ikkunat ja korkeampi huonekorkeus: – Kymmenelläkin sentillä lisäkorkeutta saadaan muutettua uudisasuntojen perusilmettä tilavammaksi ja näyttävämmäksi, mikä houkuttelee ostajia, hän vielä mainitsee.
Huoneistokeskuksen viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla suomalaisista on toiveissa oli 40–100 neliömetrin kokoinen asunto.
– Neliöt halutaan tehokäyttöön ja niistä ollaan muiden kriteereiden täyttämiseksi myös valmiita tinkimään. Sen sijaan sijainti on kriteeri, joka ei tule toiveista poistumaan tulevaisuudessakaan. Nykyään hyvällä sijainnilla voidaan tarkoittaa kuitenkin ydinkeskustan lisäksi myös alueita, jotka ovat toimivien liikenneyhteyksien varrella. Esimerkiksi Espooseen tällaisia alueita tulee Länsimetron myötä nousemaan lisää, hän vielä toteaa.
