Uuden asbestilainsäädännön tultua voimaan tämän vuoden alussa ovat puhelimet soineet kuumina aluehallintovirastossa (AVI). Työsuojeluun tulevista yhteydenotoista ainakin kaksi kolmasosaa koskee asbestilakia, tarkastaja Mikko Mäkelä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo. Lisäksi asbestipurkutöitä koskevien ennakkoilmoitusten määrä on kasvanut lähes puolella.
– Yhteydenottojen tulva ei ole varsinaisesti yllättänyt, koska laki koskee niin laajaa kenttää. Sen sijaan tietyt kysymykset ihmetyttävät, mihin alan toimijoiden tieto katosi vuodenvaihteessa. Nyt kysytään sellaisistakin asioista, jotka eivät ole muuttuneet. Tai sitten osaamisen taso on ollut todella huono, Mikko Mäkelä puntaroi.
Työsuojelutarkastaja toteaa, että tietotaidon puutteen on toki huomannut työmaita valvottaessa. Asbestipurkutyömailla on ollut laiminlyöntejä ja piittaamattomuutta. Tämä onkin ollut osasyynä siihen, miksi lakia lähdettiin uudistamaan.
Aluehallintovirastolta uudesta laista kyselevät niin urakoitsijat, rakennuttajat, asbestipurkuliikkeet kuin yksityiset henkilötkin. Eniten halutaan tietoa asbestikartoittajan ja näytteenottajan pätevyyksistä sekä asbestikartoituksen laajuudesta ja sisällöstä.
Kartoituksen kustannukset närkästyttävät: – Kustannuksista puhuttaessa ei tunnisteta sitä, että kyse on ihmisten terveydestä. Asbestin todentamiseksi tarvitaan mittauksia ja työtä, mikä maksaa. Silmämääräisesti kaikkien rakennusmateriaalien asbestipitoisuutta ei voida tunnistaa.
Toisaalta asbestikartoitus saattaa vähentää kustannuksia joissakin remonttikohteissa.
– Aikaisemmin rakennuksen purkutyö toteutettiin asbestityönä tietämättä, onko rakennusmateriaaleissa asbestia vai ei. Nyt kun tehdään kartoitus, asbestipurkutyöhön ei lähdetä syyttä suotta. Hyvä kartoitus palvelee siten remontoijaa.
Asbestilaissa on aiheuttanut tulkinnanvaraa muun muassa tilanne, jossa saman taloyhtiön osakkeenomistajat ovat remontoimassa omiin nimiinsä huoneistojensa kylpyhuoneet. Kysymykseen, pitääkö molempien osakkaiden teettää asbestikartoitus, Mikko Mäkelä vastaa ”kyllä” siinä tapauksessa, jos ei voida olla täysin varmoja kylpyhuoneissa käytetyn samoja lattia- ja seinämateriaaleja, vesieristeitä, tasoitteita ja niin edelleen.
– Vaikka materiaalit ovat talon valmistuttua olleet samat, on huoneistoissa voitu tehdä vuosien varrella remonttia. Asiassa tuntuu olevan epätietoisuutta. Esimerkiksi kaksi erilaista laattamateriaalia eivät voi edustaa toisiaan, vaan asbestikartoitus on tehtävä. Lisäksi esimerkiksi kiinnityslaasteissa voi olla eroja, mikä ei näy päällepäin, Mikko Mäkelä mainitsee.
Teksti Irene Murtomäki
Haastattelu on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2016.
Uuden asbestilain sisältöä:
• Asbestipurkutyölupa ja asbestipurkutyöluparekisteri
Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen tehtävä asbestipurkutyö edellyttää voimassa olevaa asbestipurkutyölupaa, jota haetaan valvovalta viranomaiselta. Nykyiset luvat ovat automaattisesti voimassa vuoden 2017 loppuun.
• Asbestipurkutyöhön pätevät henkilöt ja rekisteri
Asbestipurkutöiden suorittamisen edellytyksenä on kaikkien niihin osallistuvien työntekijöiden rekisteröityminen asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen jokaisella asbestipurkutyöhön osallistuvalla tulee olla suoritettuna pätevyyden osoittama koulutus.
Kartoittajan pätevyyden voi osoittaa esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija- tai asbesti- ja haitta-aineasiantuntijakoulutuksella. Lisäksi Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto kouluttaa ja ylläpitää listaa pätevöityneistä asbestipurkajista.
• Asbestikartoitus ja kirjallinen turvallisuussuunnitelma
Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta, on uuden lainsäädännön myötä huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus ja sen tiedot on sisällytetty kirjalliseen turvallisuussuunnitelmaan.
Asbestipurkutyön johto ja valvonta
• Työnantajan on nimettävä asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtaja, jonka on huolehdittava siitä, että asbestipurkutyö tehdään turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Työnjohtajalta edellytetään myös koulutusta.
• Asbestialtistumisen seurantamittaukset
Työntekijän asbestialtistumista ja työilman kuitupitoisuutta on seurattava mittauksin vähintään kerran vuodessa, riippumatta suoritettavan asbestityön laadusta.
• Altistumisalueen puhtauden varmistaminen, mittaus ja dokumentointi
Osastointimenetelmällä tehdyn työn jälkeen purkukohteen puhtaus varmistetaan mittaamalla ja analysoimalla mittaustulokset. Rakennuttajan ja purku-urakoitsijan tulee yhdessä tehdä asiakirja, jossa todetaan purkualueen puhtaus. Asiakirjaan liitetään ilmanäytteen analyysilausunto.