Uudet energiaratkaisut: Huomio myös paloturvallisuuteen

Taloyhtiöissä on otettu käyttöön uusia energiaratkaisuja, joilla saadaan puhdasta energiaa. Yksi suosituimmista on aurinkosähköjärjestelmä talon katolla. Aurinkosähköjärjestelmään kuten myös muihin sähköjärjestelmiin liittyy paloriski. Aurinkopaneelin aiheuttamat sähköiskut ja tulipalot ovat vielä harvinaisia, mutta järjestelmien vanhetessa ikä kasvattaa riskiä, joten niiden ylläpitoon tulee kiinnittää huomiota.

Pelastustoimen valtakunnallisen resurssi- ja onnettomuustilasto Pronton mukaan aurinkopaneeleihin liittyviä tulipaloja on ollut vuosien 2017–2121 aikana yhteensä 18 kappaletta. Onnettomuustyyppeinä ovat olleet rakennuspalo tai rakennuspalovaara. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Pronto on sisäministeriön järjestelmä, jota ylläpitää Pelastusopisto. Kuva: Solarimo, Pixabay

Palotorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskus­järjestö SPEKistä kertoo, että aurinko­sähköjärjestelmien paloturvallisuus alkoi nousta esille muutama vuosi sitten aurinkopaneelien suosion kasvaessa. Kyselyjen ja neuvonnan määrä on hänen mukaansa lisääntynyt tasaiseen tahtiin.

Aurinkosähkön paloturvallisuuteen liittyvän tiedon tarpeeseen vastaa myös Motivan julkaisemat aurinkosähkön paloturvallisuusohjeet, joiden ohjaustyössä myös SPEK on ollut muiden asiantuntijoiden kanssa mukana.

Aurinkosähköpaloja on harvoin

Aurinkosähköjärjestelmät aiheuttavat tulipaloja harvoin. Tällä hetkellä pelastustoimen tilastot näyttävät aurinkosähköjärjestelmiin liittyvät palot osana muita sähköasennuksia, joten tarkkaa arviota paloista on vaikea tehdä. Kuitenkin paloja tapahtuu ja syinä ovat esimerkiksi sähköasennusten virheet kuten kaapelit ja liittimet sekä huollon puute.

– Kun aurinkosähköjärjestelmä suunnitellaan, asennetaan ja tarkastetaan asianmukaisesti, järjestelmien syttymisen riski on hyvin pieni. Aurinkopaneelit ovat meillä kuitenkin sen verran nuoria, että niiden mahdollinen vanhenemisen vaikutus ei näy tilastoissa, Lehto toteaa. 

– Eri maiden tilastojen mukaan tulipalot, joissa aurinkosähkö on ollut mukana, eivät ole muualla sen yleisempiä kuin Suomessa. Riskejä toteutuu, mutta ei paljon, vaikka järjestelmiä on ollut kauemmin käytössä esimerkiksi Keski-Euroopassa kuin meillä. Maiden välistä vertailua on toisaalta hankala tehdä, koska tilastoinnin tapa vaihtelee, eikä tilastoista siten voida vetää yksi suhde yhteen -vertailuja, Lehto toteaa.

Huolellinen suunnittelu ja asennus korostuvat

Lauri Lehto kertoo aikaisempaan selvitykseen viitaten, että suurimmat syyt paloriskin toteutumiseen ovat väärin asennetut tai vialliset osat järjestelmässä. Näin ollen huolellinen suunnittelu ja asianmukaisen asennus vähentävät paloriskiä merkittävästi.

Lehto nostaa esille valvonnan tarpeellisuuden, oli sitten kyse pienestä tai isosta järjestelmästä. Lisäksi aurinkosähköjärjestelmälle tulee aina tehdä käyttöönottotarkastus.

Hän korostaa myös tilaajan vastuuta.

– Aurinkosähköjärjestelmän tilaajan tulee huolehtia siitä, että saa asennuksesta käyttöönottodokumentaation ja ylläpito-ohjeet. Näin varmistetaan, että asennus on toteutettu ohjeiden ja sääntöjen mukaan sekä ylläpito voidaan hoitaa järjestelmän edellyttämällä tavalla.

Lauri Lehdon mukaan aurinkosähköjärjestelmistä on muutenkin tarjolla jo paremmin materiaalia. Aurinkosähköjärjestelmän paloturvallisuudesta saa tietoa muun muassa Motivan sivuilta.

– Ilahduttavaa on, että alan toimijat ovat itse tehneet aikaisempaa yksinkertaisempia ohjeistuksia, joita ei ole suunnattu ainoastaan suunnittelijoille tai ammattiasentajille vaan esimerkiksi taloyhtiöiden asukkaille.

Myrskyjen jälkeen on hyvä tarkastaa paneelien asennusten kunto ja mahdolliset vauriot tai toiminnan poikkeamat. Tarvittaessa voi pyytää ammattilaista avuksi, sanoo Lauri Lehto.

Ylläpidon merkitys on suuri

Lauri Lehto toteaa, että Suomen sääoloissa korostuu aurinkosähköjärjestelmien huollon ja yllä­pidon merkitys. Aurinkopaneelien käyttöiäksi on laskettu jopa 30 vuotta, ja se on pitkä aika sateen, myrskyjen, pakkasten ja lumitilanteen vaihdellessa. Nämä ovat riskitekijöitä ympäri vuoden ulkona oleville laitteille.

– Aurinkopaneelin asennuskulman vuoksi sen taakse voi kerääntyä vettä, jäätä ja lunta. Ilmojen lämmetessä liikkuvat massat voivat vaurioittaa kaapeleita ja itse paneeleita, ellei niitä ole suojattu kunnolla.

– Myrskyjen lennättämät oksat voivat rikkoa paneeleita tai aiheuttaa oikosulkuja, joista pahimmassa tapauksessa seuraa tulipalo. Niin ikään paneelien alle voi kertyä lehtiä, likaa ja roskia, jotka myös saattavat vahingoittaa sähköasennuksia ja aiheuttaa tulipalon.

Myrskyjen jälkeen on hyvä tarkastaa asennusten kunto ja mahdolliset vauriot tai toiminnan poikkeamat. Tarvittaessa voi pyytää ammattilaista avuksi. Aurinkopaneelien ja liittimien yleistä kuntoa pitäisi tarkkailla silmämääräisesti ainakin kerran vuodessa.

– Lika ja roskat tulee poistaa, että niitä ei pääse kertymään esimerkiksi liitoskohtiin, jotka ovat järjestelmän haavoittuvimpia kohtia. Paneelitelineiden ja kiinnikkeiden tarkistus on niin ikään paikallaan, ja tarvittaessa voi puhdistaa paneelit varovasti. Tärkeätä on myös ottaa viipymättä yhteyttä järjestelmän toimittajaan tai huoltoon, jos aurinkosähköjärjestelmässä tapahtuu häiriötä, Lehto sanoo.

Ylläpidon ja huollon merkitys on tärkeä, mutta näkyykö mahdollinen huoltamattomuus aikanaan aurinkosähköpalojen tilastossa, sitä ei voi Lauri Lehdon mukaan tässä vaiheessa ennakoida.

Turvakytkin pitää merkitä selkeästi

Aurinkosähköjärjestelmien yleistyessä keskusteluun on noussut pelastuslaitoksen turvallisuus tulipalon sattuessa, jos kohteessa on aurinkosähköjärjestelmä.

– Hätätilanteessa on ensiarvoisen tärkeätä saada järjestelmä jännitteettömäksi, joten järjestelmän turvakytkimen tulee olla selkeästi merkittynä. Tämä tieto voi olla tärkeä myös muille kuin pelastushenkilöstölle, Lauri Lehto toteaa.

Aurinkosähkön paloturvallisuusoppaan mukaan aurinkosähköjärjestelmän kiinteistöille on syytä laatia tietokortti, joka on tiivistetty kuvaus järjestelmästä ja sen sijainnista. Aurinkosähköjärjestelmän hankintatilanteessa olisikin syytä varmistaa, että tietokortti kuuluu järjestelmätoimitukseen. Siitä on hyötyä paitsi pelastuslaitokselle myös kiinteistön ylläpidolle.

Aurinkosähköjärjestelmistä kertovat kyltit eivät ole kiinteistöissä kovin yleisiä. Lehdon mielestä kyltitys olisi paikallaan etenkin kohteissa, joissa aurinkopaneelit on integroitu vesikatteeseen tai niitä on muuten vaikea havaita.

Motivan verkkosivuilta voi ladata aurinkosähköjärjestelmän tietokortin sekä huolto- ja seurantasuunnitelman mallin.

Kaikissa sähkölaitteissa paloriski

Uudehkoja energiaratkaisuja edustavat myös kiinteistöjen lämpöpumput ja huoneistojen ilma­lämpöpumput. Lauri Lehdon mukaan niiden mahdollisesti aiheuttamista tulipaloista ei ole tietoa: joko niitä ei ole tapahtunut tai ne tilastoidaan sähköpalojen joukkoon nimeämättä palon lähdettä.

– On muistettava, että oli sitten kyse aurinko­paneeleista tai lämpöpumpuista, nämä ovat sähkö­laitteita, joihin liittyy tulipalon riski. Asennettaessa taloon uutta tekniikkaa on tärkeätä päättää, miten sen ylläpito ja huolto hoidetaan ja kenen vastuulla se on.

Teksti: Irene Murtomäki