Vesikaton alaisella rakentamisella voidaan luoda paljon uusia asuinhuoneistoja jo täyteen rakennettuihin kantakaupunkeihin, joissa uusille asuinnoille on kysyntää, kirjoittaa Jori Weltner ullakkorakentamista koskevassa rakennusarkkitehtuurin opinnäytetyössään.
Ympäristöministeriön ullakkorakentamisen alueellisessa poikkeamispäätöksessä vuodelta 1987 ullakkoasuminen määritellään erityisrakentamiseksi, jossa tilankäytölliset, materiaaliset, varusteelliset ja viimeistelylliset asiat voivat poiketa suurestikin normaaliasumisesta. Weltnerin mukaan ullakkorakentamisluvan myöntämisen ehtona on koko asuntoyhtiön asumisviihtyvyyden ja yhteistilojen parantaminen, esimerkkeinä pihaalueiden kunnostaminen tai talosta puuttuvien saunan, pesulan tai hissin rakentaminen.
Ullakkorakentamislupaa varten tarvitaan ullakkoselvitys, jonka perusteella rakennusvalvontavirasto määrittelee rakennuksen soveltuvuuden ullakkoasumiseen sekä ullakkohankkeen sallitun laajuuden.
Asunnoiksi rakennettavassa ullakossa täytyy olla riittävästi vapaata korkeutta: harjan kohdalla vähintään 3,5 metriä vapaata raakatilaa eikä huonekorkeus saisi olla alle 2,2 metriä kuin vähäisiltä osin. Weltnerin mukaan ullakkorakentamisessa kannattaa asumismukavuuden vuoksi suosia suuria asuntoja. Ullakkotiloissa on usein paljon alle 1,6 metriä korkeaa tilaa, jota on vaikea sisustaa. Näiden tilojen käyttökelpoisuus helpottuu avarissa asunnoissa, hän kirjoittaa.
Weltner toteaa, että ullakkorakentamista ei ole tehty niin paljon kuin olisi mahdollista. Weltnerin mukaan ullakkorakentamisen yhteydessä halutaan usein tehdä koko rakennuksen linjasaneeraus, julkisivuremontti tai kattoremontti. Näiden ullakkoasuntoihin suoranaisesti liittymättömien rakennustoimenpiteiden hinnat pyritään siirtämään usein suureltakin osin ullakkoasuntojen hintoihin, Weltner kirjoittaa ja arvelee, että normaaliasuntoja korkeampi myyntihinta nostaa ullakkoasunnot statuskohteiksi, mikä osaltaan edesauttaa taloyhtiöiden nihkeää suhtautumista ullakkoasuntoihin.
Weltnerin mukaan ullakkorakentamishankkeiden keskikoko on Helsingissä melko pieni, noin 250 kerrosneliömetriä, ja siksi ullakkorakentamisen projektit eivät usein kiinnosta suuria rakennusyhtiöitä.
Esimerkkinä 1960-lukulainen
Osana opinnäytetyötään Jori Weltner suunnitteli asuintilat munkkivuorelaisen kerrostalon ullakolle. Nelikerroksinen rakennus on valmistunut vuonna 1962. Arkkitehtina oli Aarne Piirainen.
Rakennuksen runkona on paikalla valettu teräsbetoninen kirjahyllyrunko. Julkisivut ovat tiiltä, kuparipeltiä ja Mineritlevyä. Kattorakenne on puuta, vesikatteena on konesaumattu pelti. Ullakolla on verkkoseinäiset irtaimistovarastot ja pyykinkuivaustilaa.
Weltnerin mukaan rakennuksen ullakko on hyvä asuntojen rakentamiseen. Tila on noin 11 metriä leveä, ja porraskäytävät jakavat sen kahteen noin 10 metriä pitkään tilaan ja kahteen noin 14 metriä pitkään tilaan. Tilan korkeus on harjan kohdalta noin 3,7 metriä.
avautumaan tähän avonaiseen tilaan. Asunnot avautuvat etelään koko seinän kokoisten lasiseinien läpi. Lasiseinät avautuvat
parvekkeelle, jonne tilaa voidaan kesällä jatkaa suurien liukuovien kautta.Kylpyhuoneet on sijoitettu reunoille, joille katon mataluuden takia olisi ollut hankala sijoittaa asuintiloja.
Weltnerin suunnitelmassa olohuoneet ja ruokailutila on asunnoissa sijoitettu avonaisiksi tiloiksi keskelle asuntoa. Keittiöt on sijoitettu avautumaan tähän tupatilaan. Tilat avautuvat etelään päin koko seinän kokoisten lasiseinien läpi, jotka antavat valoa pitkälle katon alle. Lasiseinät avautuvat parvekkeelle, jonne tilaa voidaan kesällä jatkaa suurien liukuovien kautta.
Kylpyhuoneet on sijoitettu reunoille, joille katon mataluuden takia olisi ollut hankala sijoittaa asuintiloja.
Weltner toteaa tehneensä asunnoista avaria, valoisia ja pääosin uudisrakentamisen määräykset toteuttavia. Hänen mukaansa suunnittelutyötä helpotti, ettei rakennus ole suojeltu eikä sijaitse Helsingin tarkimmin säädellyillä alueilla.
”Monet suunnitteluratkaisuista, jotka tähän rakennukseen sisällytin, olisi kantakaupungin alueella todennäköisesti hylätty”, Weltner kirjoittaa.
Lähde ja kuvat: Jori Weltner: Ullakkorakentaminen Helsingissä. Opinnäytetyö, 2018 Metropolia ammattikorkeakoulu
Editointi: Jaana Ahti-Virtanen