Tuunaa työtäsi, tee siihen pieniä muutoksia, riko rutiineja, koe työn imua, vaali itsemyötätuntoa, iloitse myönteisistä asioista ja muista tauottaa työtäsi. Nauti pitkästä lomasta, mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta, muista huolehtia arjessasi, että lepäät ja palaudut riittävästi.
Paljon asioita, joilla Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Heli Kuitusen mukaan voi kasvattaa omia voimavarojaan ja hyvinvointiaan arkisessa työssään.
Esityksen lopussa kiinnostuttiin erityisesti siitä, kuinka pitkän loman pitäisi olla, että ihminen palautuu kunnolla työn rasituksista?
– Lyhyelläkin lomalla on havaittu olevan hyvinvointivaikutuksia, mutta ehkä vuodessa olisi kuitenkin hyvä pitää yksi pidempijaksoinen loma, että pääsee oikeasti irtautumaan työstään.
Toisaalta pitkälläkin lomalla on havaittu olevan aika lyhytaikainen hyvinvointivaikutus.
– Tutkimusten mukaan loman vaikutus kestää vain 2-4 viikkoa. Siksi arjessa on syytä oikeasti huolehtia siitä, että lepää ja palautuu.
Loman hyvinvointivaikutusta voisi kenties pidentää sillä, että pitää vuoden mittaan useampia lomia, vaikkakin lyhyempinä.
– Ehkä näin saataisiin lomista mahdollisimman hyvät palauttavat vaikutukset, Kuitunen vielä pohti.
Palautumisessa tärkeää on, että siihen liittyy sekä aitoa lepoa, jolloin vältetään voimavarojen kuluminen ja ladataan akkuja, mutta myös koetaan vaihteluvirkistymistä, mikä lisää voimavaroja.
– Se voi tuoda uusia ideoita työhönkin.
Lisäksi työn tauottaminenkin on tärkeä asia: Kuitusen neuvojen mukaan esimerkiksi intensiivistä työtä tehtäessä pitäisi vähintään 2-4 tunnin välein pitää tauko.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa tauon pitää ennen kuin väsymys on ehtinyt kovin pitkälle, niin sitä tehokkaammin tauko vaikuttaa, hän muistutti.
Lisäksi on tutkittua tietoa siitä, että levänneenä ihminen on tehokkaampi.
– Työterveyslaitos julkaisi maaliskuussa tutkimuksen, jossa todettiin, että työväsynyt ihminen pystyy kyllä yllättävän hyviin suorituksiinkin jonkin aikaa, mutta sillä on hintansa muistin toiminnan ja yleisen keskittymisen kannalta. Työväsymys kuormittaa aivoja ja pidemmän päälle sillä on selvästi suoritusta laskeva vaikutus, Kuitunen totesi.
Yhtiökokousruljanssista selviäminen
Petteri Soini ASA-Isännöinti Oy:stä kuvasi kokemuksiaan yhtiökokousajasta, jonka seurauksena päivistä tulee ylipitkiä, mieli käy ylikierroksilla, eikä elimistö tahdo oikein rauhoittua yölläkään.
– Tällaisia päiviä pystyy vetämään muutamia pelkästään tahdonvoimalla, mutta ei kovin pitkään, Soini totesi.
– Jonkin aikaa ihminen tosissaan jaksaa tällaista, mutta jossakin vaiheessa elimistö alkaa käydä, kuten kuvasitkin, ylikierroksilla, eikä ihminen pysty lepäämään silloinkaan, kun se olisi mahdollista. Silloin tarvitaan pidempi rauhoittumisjakso, että pystytään palautumaan, Kuitunen painotti.
– Voi tietysti miettiä sitäkin, olisiko minulla joitakin keinoja, jotka auttaisivat katkaisemaan työpäivän aikaisemmin. Että voisi vaikuttaa kiireisenkin ajan keskellä siihen, että saisi palautumisen tilaisuuden itselleen.
Jaani Räty Isännöintivelho Oy:stä kertoi omana vinkkinään, että kun tietää illalla olevan yhtiökokouksen, joka voi venyä pitkäänkin, päivällä hän ottaa omaa aikaa – lähtee pyörälenkille tai hoitamaan omia asioita.
Tätä voisi kutsua työn tuunaamiseksi, josta Heli Kuitunen myös esityksessään puhui.
Voimavarat ja vaativuus tasapainossa
Kuinka usein tunnette työn imua ja kuinka moni tunnistaa tunteneensa työn imua, Heli Kuitunen kysyi kuulijakunnaltaan.
Suurin osa nosti kätensä pystyyn, mikä sopi hyvin siihen tietoon, että tutkimusten mukaan lähes 60 prosenttia ihmisistä kokee vähintään kerran viikossa tai jopa useammin työn imun kokemusta.
Työhyvinvoinnin yhteydessä puhutaan tänä päivänä voimavaroista, vahvuuksien hyödyntämisestä ja sitä kautta hyvinvoinnin kokemuksesta.
– Miksi työn voimavaratekijät ovat tärkeitä, niin yksi niistä liittyy hyvinvoinnin kokemukseen. Mitä hyvinvoinnin kokemus sitten voisi olla? Yksi tapa hahmottaa sitä, on se, että ihminen voi työssään hyvin. On luotu käsite työn imu kuvaamaan sitä.
Työn imu –käsitteeseen Heli Kuitusen mukaan liittyy kolme ulottuvuutta, joita ovat tarmokkuuden kokeminen työssä, omistautuminen ja uppoutuminen.
Tunnet itsesi tarmokkaaksi, ja on kiva lähteä aamuisin töihin. Koet työsi tärkeäksi ja olet omistautunut sille. Tai teet hyvää jonkun ihmisen puolesta ja edistät jotakin asiaa – olet omistautunut työllesi. Työ vie niin mukanaan, että unohdat katsoa kelloa.
Työn imun kokemukseen liittyy Kuitusen mukaan samanaikaisesti jotakin vaativaa ja voimavaroja.
– Työ voi ajoittain stressata, mutta se olisi tärkeää, että siihen liittyy myös niitä hyviä hetkiä ja niitä asioita, jotka tuovat energiaa, jolloin päästään hyvinvoinnin kokemukseen. Jos työ on jatkuvasti ja pitkään stressaavaa, se alkaa jo olla elimistöllekin melkoisen kuormittavaa ja alkaa laskea hyvinvointia.
Tärkeintä tässäkin mielessä Kuitusen mukaan olisi se, että työssä on tietynlaista vaihtelua.
Tuunaa työtäsi
Työn imun kokemusten kannalta olisi tärkeää pohtia niitä asioita, joista kokee mielihyvää ja virittäytymistä.
– Mitä ovat ne pienet myönteiset asiat, joita voisin lisätä omaan työhöni? Liittyvätkö ne osaamiseni hyödyntämiseen ja osaamisen kasvattamiseen vai vuorovaikutussuhteisiin? Mikä toisi minulle mielekkyyden kokemuksia lisää? Puhutaan työn tuunaamisesta. Eli sellaisista pienistä asioista ja ideoista, joita ihmiset jatkuvasti arjessaan tekevät.
Hän kutsui tuunaamista myös itsetekemiseksi, itseideoinniksi, pienistäkin työn sisältöön, vuorovaikutukseen tai omiin näkökulmiin liittyviä asioita, joilla voi ”tuunata” omaa työtään.
Työterveyslaitoksen toteuttamassa Innostuksen spiraalihankkeessa tällaisia työn tuunaamiseen liittyviä ideoita olivat esimerkiksi se, että sinulla on jokin taito, jota voitkin hyödyntää työssäsi.
– Meillä oli mukana yksi päiväkotityöntekijä, joka on opetellut soittamaan rumpuja. Hän päätti ryhtyä pitämään lapsille musiikkisessioita, mikä sopi hyvin hänen senhetkiseen työhönsä. Tai ruveta mentoroimaan – jakamaan osaamistaan toiselle.
Työn tuunaaminen voi olla myös sitä, että rikot rutiineja.
– Se ei tarkoita sitä, että pitäisi tehdä isojakin muutoksia päivittäiseen työskentelemiseen. Pienikin asia – nouset seisomaan työpisteessäsi, teet taukojumpan, vaihdat hetkeksi työpistettä – vaikuttavat.
– Jotkut ideoivat tutkimushankkeessamme, että pidetään palaveri kävellen. Ei istutakaan neuvotteluhuoneeseen, vaan pidetään palavereita välillä kävellen tai jotenkin muuten.
– Työn tuunaaminen vaatii myös pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja motivaatiota. Sitä että oikeasti jaksaa miettiä asioita eri tavalla, tehdä jonkin jutun vaikka viikon verran eri tavalla, kokea, että tämä tuo minulle jotakin niin tärkeää lisää, löytää motivaation, miksi pitää uutta asiaa yllä, Kuitunen kuvasi.
Merkitykselliset, myönteiset asiat keskiöön
Heli Kuitunen puhui myös siitä, miten tärkeää olisi tuoda omaan työhön merkityksellisiä ja myönteisiä asioita, joiden avulla voi selvitä esimerkiksi takapakeista tai kielteiseksi koetuista tilanteista.
– Jos kerron jollekin ihmiselle työpäiväni tapahtumista, niin itse asiassa en kerro, että yksi näin, kaksi näin, kolme näin, vaan kerron niitä asioita, jotka ovat olleet minulle merkityksellisiä.
– Siinä on jonkinlainen juoni, mikä on yhteydessä siihen, että painotan tiettyjä asioita. Jokin asia on ollut oleellinen jonkin tapahtuman kannalta tai se liittyy menneeseen tapahtumaan, todistan tämän tapahtuman avulla jotakin muuta tapahtumaa eli poimin vain tiettyjä asioita.
– Minkälaisiin asioihin kiinnitän huomiota ja minkälaista kertomusta teen, niin siihen liittyy sekin, minkälaisia ennakko-odotuksia minulla on asioista tai mitkä ovat minulle oikeastaan tärkeitä ja merkityksellisiä asioita.
Olennaista tässä tarkastelussa Kuitusen mukaan on se, että miettii, minkälaisia asioita tulee kertomukseensa valinneeksi, minkälaisiin asioihin on kiinnittänyt huomiota.
– Kertomus voi olla minua energisoiva tai sitten minua lannistava. Tämä on huomattu esimerkiksi kuntoutuksessa. Silloin kun ihmiset tietoisesti valitsevat myönteisiä asioita, niin silloin he voivat kokea myös paranemisensa nytkähtäneen askeleen eteenpäin.
Hän kehotti myös harjoittelemaan sitä, että miettii tietoisesti tätä asiaa: – Voinko valita joitakin myönteisiä asioita ja mihin myönteisiin asioihin tietoisesti kiinnitän enemmän huomiota.
Itsemyötätuntoa arkeen
Myönteisyyden lisäämisen voi Kuitusen mukaan liittää myös käsitteeseen itsemyötätunto.
– Kun pitkään työelämässä olleilta ihmisiltä kysytään, mikä on paras taito, minkä he ovat oppineet pitkän työuran aikana, niin moni sanoo, että olen oppinut asettamaan asiat mittasuhteisiin, en enää hötkyile, kun tulee takapakkeja, vaan suhtaudun niihin rennommin ja luotan ammatilliseen osaamiseeni.
Tämä näkökulma onkin noussut Kuitusen mukaan työtä koskeviin tutkimuksiin 2000-luvun alkupuolella positiivisen psykologian myötä.
– Ryhdyttiin tarkastelemaan sitä, minkälainen merkitys sillä on, miten ihmiset suhtautuvat itseensä. Kyse ei ole itsetunnosta, vaan siitä, miten suhtaudun itseeni, kun koen takapakkeja. Tai ylipäätään, minkälainen suhtautuminen kullakin on itseensä.
– Yksi keskeinen asia on hyväksyminen, oman itsensä hyväksyminen puutteineen, vahvuuksineen. Toinen puoli on olla ystävä itselle.
Ihmiselle on Kuitusen mukaan aika luontaista ajatella takapakeista ja ikävistä kokemuksista, että niiden avulla voi kehittää itseään – analysoidaan takapakkia, mietitään, mikä siihen johti ja pidämme huolta, ettei se toistu.
– Totta toinen puoli. Onhan se hyvä tiedostaa, minkälaiset asiat ovat siihen johtaneet. Mutta toisaalta tässä olisi hyvä miettiä, miten itse kohtelisin ihmistä vastaavanlaisessa tilanteessa.
– Näin voisikin ajatella, että itsemyötätunto on taito, jota voi harjoitella, mutta se voi olla myös osa ammatillista osaamistani, ammatillista suhtautumistani, kykyä nähdä kokonaisuus, nähdä asiat, mitkä ovat siihen vaikuttanut ja kannustaa itseään sitä kautta eteenpäin.
– Kyse ei ole itsesäälistä tai laiskottelusta. Se ei tee ihmisestä alisuoriutujaa, vaan ehkä enemmänkin mahdollistaa sen, että voi kokeilla, voi tuunata työtänsä, kokeilla uusia asioita ja kehittyä, Kuitunen vielä kannusti.
Teksti: Riina Takala
Kuva: Markus Paajala
Vinkki: Lataa ilmainen työn tuunaajan inspiraatiokirja ja tee oma tuunaussuunnitelma www.ttl.fi/inspi