Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilaaman ja Finnish Consulting Groupin (FCG) sekä Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta asuinkiinteistöjen hintoihin. Asiaa tutkittiin kunnissa, joihin on rakennettu tuulivoimaa vuosien 2012 ja 2021 välisenä aikana.
Tuulivoimaloiden rakentaminen mietityttää edelleen asukkaita.
– Epävarmuuden tunne on ymmärrettävää, koska oma koti on monelle elämän suurin investointi. Asunnon ja talon arvoa halutaan ylläpitää. Tähän mennessä Suomesta ei ole ollut tutkittua tietoa siitä, mikä vaikutus tuulivoimalla on kiinteistöjen hintoihin. Tästä syystä halusimme selvittää, ovatko tuulivoimahankkeet Suomessa vaikuttaneet asuinkiinteistöjen hintoihin, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo.
Tutkimuskuntia olivat Haapajärvi, Jokioinen, Kalajoki, Karvia, Närpiö, Perho, Raahe ja Simo. Otoksena oli 1134 asuinkiinteistökauppaa. Asuinkiinteistökauppojen ajankohtia verrattiin tuulivoiman käyttöönottoajankohtiin.
Vuosina 2010–2020 vanhojen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet Suomessa keskimäärin yli 5 prosenttia. Ainoastaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vanhojen omakotitalojen hinnat ovat nousseet 2010-luvulla.
Asuinkiinteistöjen hinnat määräytyvät muun muassa asunnon iän, asunnon ja tontin pinta-alan sekä sijainnin mukaan. Asuinkiinteistöjen hinnat vaihtelivat tarkasteltavien kuntien välillä ja varsinkin saman kunnan sisällä selvästi. Hieman alle puolet tutkimusaineiston kaupoista oli tehty asemakaava-alueella ja hieman yli puolet asemakaava-alueen ulkopuolella.
– Tässä tutkimuksessa käytettyjen tilastomatemaattisten menetelmien perusteella on päästy selkeään tutkimustulokseen, joka kertoo, ettei tuulivoimaloiden käyttöönotolla ole ollut tilastollista vaikutusta asuinkiinteistöjen hintoihin, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm toteaa.
– Suomessa viitataan usein ruotsalaiseen Westlund ja Wilhelmssonin (2021) tapaustutkimukseen, jossa johtopäätös oli, että tuulivoima laskisi kiinteistöjen arvoa. Ruotsalaistutkijat käyttivät analyysissään hedonista hinnoittelumallia eli siinä on selvitetty, miten ihmiset kokevat tuulivoimaloiden vaikuttaneen kiinteistöjen arvoihin. Maksuhalukkuus on kuitenkin eri asia kuin toteutuneet kiinteistökauppojen hinnat. Ruotsalainen tutkimus ei kerro miten tuulivoimalat ovat vaikuttaneet kiinteistöjen hintoihin, ainoastaan sen, miten ihmiset kokevat, että tuulivoimalat vaikuttavat heidän kiinteistöjensä arvoihin, Anni Mikkonen toteaa.