Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Siksi niiden hankkimiseen pitäisi pääsääntöisesti kannustaa investointitukien sijaan neuvonnalla, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimpari.
– Lämmitys pitää sähköistää, koska sähköä voidaan tuottaa puhtaasti. Sähköistämisessä lämpöpumpuilla on puolestaan merkittävä rooli; esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö IEA esittää, että vuonna 2045 puolet lämmityksestä pitäisi tuottaa lämpöpumpuilla, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimpari.
Vimpari on tutkinut Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Kuopion ja Lahden kaikkien asuinrakennusten hintoja, vuokria ja lämmitysjärjestelmiä sekä lämmityksen aiheuttamia päästöjä ja lämmityskulujen osuutta asukkaiden tuloista.
Vimparin mukaan lämmitykseen kului tuloista keskimäärin noin 9 % ja lämpöpumpun asentamisen jälkeen noin 4 %. Pumpun vaatima investointi asukasta kohden oli keskimäärin 3800 euroa ja takaisinmaksuaika lämmityskuluissa saavutetuilla säästöillä reilu kymmenen vuotta.
Ympäristöministeriö on budjetoinut 100 miljoonaa euroa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vuosien 2020–2022 aikana.
– Lämpöpumppu voi tuottaa yhtä sähköyksikköä kohden jopa neljä yksikköä lämpöä. Se on siis todella energiatehokas – ja selvästi kustannustehokkain lämmitysmuoto. Siksi pitää kysyä, kannattaako niiden hankkimiseen todella myöntää investointitukea, kun investointi on niin kannattava muutenkin. Esimerkiksi lämpöpumpun vuotuinen prosentuaalinen tuotto suhteessa asunnon vuokratuottoihin voi olla moninkertainen. Todennäköisesti olisi järkevämpää kohdistaa resurssit tiedottamiseen ja ilmaiseen neuvontaan esimerkiksi taloyhtiöille, Vimpari sanoo.
Vimparin mukaan Suomen asuntomarkkinat ovat revenneet kahtia, mikä vaikuttaa selvästi myös haluun investoida vihreämpään lämmitykseen.
– Kalliimmilla alueilla lämpöpumpun hinta voi olla alle prosentin asunnon arvosta, mutta halvimmalla yli 10 %. Jälkimmäisessä tapauksessa motivaatio ja mahdollisuudet investoida eivät ehkä ole kovin korkealla – erityisesti kun asukkaiden tulot myös korreloivat asuntojen hintojen kanssa. Siksi mahdolliset investointituet kannattaisi suunnata näille alueille, koska päästöjen vähentäminen on kuitenkin meidän kaikkien kannalta välttämätöntä, Vimpari sanoo.
Vimparin mukaan lämpöpumppu voi vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 %.
– Koska lämmitys muodostaa suomalaisen päästöistä viidenneksen, kyseessä on ehkä suurin teko, jonka voi omien päästöjensä vähentämiseksi tehdä, Vimpari toteaa.