Turvallisuussuunnittelun puute johti putoamistapaturmaan

Turvallisuussuunnitelman puute ja erityisesti kaidetolppien kiinnityksen lujuuden varmistamisen puute johti kattoyrityksen edustajien sakkorangaistuksiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.
Valtakunnallinen kattoyritys oli uusimassa kerrostalon katon peltikatetta. Rakennuksen katolle oli kiinnitetty suojakaiteet putoamisen ehkäisemiseksi.
Rakennusmies oli työtapaturman sattuessa kiristämässä kaidetolppiin kiinnitettyjä johteita, kun yksi kaidetolppa irtosi seinästä ja kaiderakennelma antoi periksi. Työntekijä putosi noin seitsemän metrin korkeudesta kadulla olevan auton katolle. Putoamisen seurauksena hän sai vakavia vammoja.

Ennakkosuunnittelu tärkeää
Käräjäoikeus katsoi, että kattoyrityksen aluepäällikkö ja työnjohtaja eivät olleet laatineet turvallisuussuunnitelmaa, jossa olisi laskelmin varmennettu kaidetolppien kiinnityksen lujuus.
Nyt kaidetolpat oli kiinnitetty vanhaan, haperoon reikätiiliseen seinään, ja jo vähäinen kuormitus aiheutti tolpan irtoamisen. Seinämateriaalista ei ollut tietoa etukäteen.
Kiinnitystapaa ei muutettu, vaikka työtapaturmassa vahingoittunut oli huomauttanut kiinnityksen epäluotettavuudesta. Oikeuden ratkaisun mukaan kiinnitys oli yli 20-kertaisesti alimitoitettu. Käräjäoikeus katsoi myös, että työtapaturma olisi voitu estää huolellisella etukäteen tehdyllä suunnitelmalla.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelulakimies Marita Suoknuuti korostaa huolelliseen työympäristön vaarojen arviointiin ja luotettaviin laskelmiin perustuvan ennakkosuunnittelun merkitystä.
– Putoamissuunnitelman tarkoitus on jo ennen työn toteuttamista kiinnittää suunnitelman laatijan huomio työn turvallisen suorittamisen kannalta oleellisiin seikkoihin.

Sakkorangaistukset yrityksen edustajille
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi kattoyrityksen aluepäällikön ja työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta 30 päiväsakon sakkorangaistuksiin. Lisäksi yritys tuomittiin 10 000 euron yhteisösakkorangaistukseen.
Tuomitut ja yritys määrättiin myös maksamaan loukkaantuneelle työntekijälle 13 700 euroa kivusta ja särystä sekä
pysyvästä kosmeettisesta haitasta. Maksettavaksi tuomittiin myös vahingoittuneen 7 000 euron oikeudenkäyntikulut.