Tupakointi on vähentynyt ja tupakoinnin rajoitukset laajentuneet. Keskustelua tupakansavun riesoista suuntaus ei ole silti vähentänyt. Lokakuussa 2010 uudistunut tupakkalaki toi taloyhtiöille oikeuden kieltää tupakointi tuuletusparvekkeilla ja muissa yhteisissä tiloissa. Huoneistoparvekkeille ja huoneistoihin kielto-oikeutta ei ulotettu.
– Yksiselitteistä kieltoa ei olla suunnittelemassa, Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola kertoo.
Uusien taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin on kuitenkin jo nyt mahdollista sisällyttää sisä- ja parveketilojen tupakointikielto.
Yhteydenottoja ministeriöön parveketupakoinnista tulee jatkuvasti, enemmän kuin mistään muusta tupakointiin liittyvästä asiasta. Eikä ainoastaan toisten sauhuttelusta kärsiviltä, vaan myös tupakoitsijoilta, jotka ovat kokeneet yksityisoikeutensa loukatuksi, jos ja kun heitä on pyritty kieltämään polttamasta omassa kodissaan tai parvekkeellaan.
Kimurantista tilanteesta huolimatta eri tahojen välisin keskusteluin ollaan hakemassa uudenlaista ratkaisumallia sovellettavaksi. Valmista ratkaisumallia Paavolan mukaan ei ole vielä esittää, saati poliittista päätöstä.
Ensisijaisesti toivomme, kuten varmaan taloyhtiöissäkin toivotaan, että asiasta voitaisiin sopia keskenään ja tupakoitsijat huomioisivat naapureitaan. Eniten harmittaa sellaisten ihmisten puolesta, jotka eivät esimerkiksi liikuntavamman vuoksi pääse kotoaan ja joille parveke on ainoa henkireikä – ja naapurin parveketupakointi sulkee sen pois.
– Toisaalta tiedossa on tapauksia, joissa kodissaan tai parvekkeellaan polttavan on vaikea olla huomaavainen, koska hänelle ulosmeno tupakalle on vaikeaa tai mahdotonta samoista syistä.
– Kumpi on tärkeämpää, oikeus puhtaaseen hengitysilmaan omassa kodissaan tai oikeus tupakoida? Vastaus tähän peruskysymykseen Meri Paavolalla kuten arvatenkin valtaosalla muistakin tupakoimattomista on ihan selvä: oikeus puhtaaseen hengitysilmaan. Silti kysymys on hankala.
Sakkolinjalle, jos ei kiellotkaan tehoa?
Tupakkalain ohella asiaan liittyy terveydensuojelulaki, jonka mukaan asuntoon tulevan hajun, savun ym. aiheuttaman terveyshaitan takia tulee ryhtyä toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi.
Käytännössä terveystarkastajan pitää selvittää tilannetta, ja jos mikään muu – esimerkiksi rakenteiden korjaus – ei auta, tupakointia voidaan rajoittaa edellytyksellä, että savusta aiheutuu terveyshaittaa. Tämä menettely on työläs ja asiaan liittyvät tuomioistuinratkaisut ovat käytännössä estäneet tupakointikieltojen määräämisen, koska selkeää terveyshaittaa ei ole voitu todeta.
Yksi ratkaisumalli saattaisi olla, että ongelmallisessa tilanteessa oleva taloyhtiöllä olisi kohteessa terveystarkastajan tekemien mittausten ja aistihavaintojen tuloksiin vedoten oikeus käyttää päätösvaltaa, määrätä huoneistoparvekkeella ja/tai huoneistossa tupakointiin samanlainen kielto kuin yhteisissä tiloissa. Kriteerinä kiellolle Paavolan mukaan voisi olla terveyshaitan sijasta savuhaitta.
Ajatuksena on, että jos kieltoa ei noudatettaisi, taloyhtiö voisi huomauttaa tupakoitsijalle asiasta. Jos se ei auta, siitä voisi seurata poliisiasia ja sakkorangaistus. Tämä on yksi malli, jota on pohdittu. Jos joku löytää hyvän vaihtoehdon, olemme avoinna ajatuksille, Meri Paavola sanoo.
Valviran nettisivuilta löytyvät ohjeet ”Menettelytapaohjeet asuntojen tupakansavuongelmia käsiteltäessä” sekä ”Parveke- ja ulkotupakoinnin aiheuttaman terveyshaitan arviointi”.