Kun Suomen ympäristökeskus julkisti vuonna 2006-2008 kartat tulvariskialueista, asuntojen hinnat tippuivat riskialueilla ja samanaikaisesti asuntojen kysyntä turvallisia alueilla nousi.
Ilmatieteen laitoksella työskentelevä tutkija Athanasios Votsis seurasi Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan, miten Helsingin, Porin ja Rovaniemen asuntojen hinnat heilahtelivat, kun tulvariskeistä tiedotettiin. Hän myös seurasi kuinka viheralueiden läheisyys heijastui neliöhintoihin.
Hän havaitsi tutkimuksessaan, että kiinteistöjen arvo säilyy parhaiten alueilla, joihin ei kohdistu ilmastonmuutoksesta aiheutuvia uhkia.
Rankkasateiden aiheuttamien tulvien ennustetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä, toisaalta viheralueiden on todettu vähentävän tulvimista, koska vesi sitoutuu maahan.
— Väitöstutkimus osoittaa, että viheralueiden rakentaminen ja tulvariskeistä tiedottaminen suuntaavat kaupunkirakentamista kestävään suuntaan, sanoo Athanasios Votsis.
Viheralue nostaa ympäröivien asuntojen arvoa
Rakennuttaja saa usein taloudellista hyötyä viheralueesta eli viheralueiden lisääminen tai säilyttäminen on hyvä sijoitus. Votsisin ympäristöekonomisten laskelmien mukaan viheralue hyödyttää taloudellisesti myös lähikiinteistöjen omistajia.
— Kohtalaisen tiheän kaupunkialueen keskelle jätetyt viheralueet näkyvät pitkällä aikavälillä alueen asuntojen arvoa korottavana tekijänä, Athanasios Votsis kertoo.
Viheralue voi olla puisto, puutarha, niitty, pelto tai viherkatto mutta se tulisi Votsisin mukaan kuitenkin suunnitella kyseiselle alueelle sopivaksi.
Vakuutusyhtiöllä rajallinen vastuu
— Vastuu vahingoista kaatuu viime kädessä kaupungille, koska vakuutusyhtiöiden vastuu on luonnonkatastrofin osalta rajallinen. Sen vuoksi on kaikkien etu, että rakentamista suunnataan turvallisille alueille, Votsis toteaa.
Helsingin rakentaminen on tutkijan mukaan ollut hyvällä mallilla, mutta tulevaisuudessa uusilla alueilla olisi syytä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja välttää rakentamista alueille, joilla on tiedossa oleva tulvariski.
Votsisin tutkimustulokset osoittavat, että kevyellä ohjauksella edistetään parhaiten kestävää kehitystä ja päästään parhaaseen tulokseen ihmisten kannalta.
Kuva simuloi kaupungistumista pääkaupunkiseudulla vuoteen 2040 mennessä. Tässä ennusteessa tulvariskejä ei ole otettu huomioon osana ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa. Kasvua on tapahtunut erityisen paljon tulville alttiilla rannoilla ja samanaikaisesti viheralueet ovat vähentyneet.
