Isännöitsijät Essi Jalonen ja Anne Sirkiä Isännöinti Levasma Oy:ssä lukeutuivat ensikertalaisiin toukokuisessa Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarissa. Kaikki tiedonsaantiin viittaava kiinnostaa työkaveruksia. Niinpä esimiehen kysyttyä, josko tapahtuma kiinnostaisi, vastausta oli heti selvä: totta kai! Ja tietoa oli tarjolla, monessa paikkaa ja paljon.
Kahden osanottajan miehitys yritystä kohden ei ollut vähääkään ylimitoitettu. Kahden päivän luentosession jälkeen tuoreeltaan päällimmäisenä Jalonen ja Sirkiä nostivat esiin asianajaja Pasi Oravan ajankohtaista taloyhtiöitä ja sen remontteja sekä isännöitsijöiden velvollisuuksiin liittyvää asiaa tihkuneen esityksen – kuten siitä, mistä taloyhtiöiden remontteihin liittyvistä seikoista verottaja edellyttää saavansa tietoa.
– Se iski! Uskon, että uudet asiat ovat meille kaikille huolenasia. Alkuun hermostuttaa ja mietityttää, miten se hoituu, onnistunko minä siinä, Essi Jalonen kertoi.
Myös työssä jaksamiseen liittyvät puheenvuorot tuntuvat olevan isännöinnin ammattilaisille aina paikallaan. Niin nytkin.
– Hyvä että ihmisistä pidetään huolta. Aina tämä ei ole helppoa työtä henkisesti. Siksi sieltä tai täältä taholta välillä tulevaa kritiikkiä on osattava myös suodattaa. On tärkeä ymmärtää, että palautteen tarkoitus ei välttämättä ole loukata henkilökohtaisesti, Sirkiä totesi.
Toimivaksi tahoksi laukaista työn eteen heittämiä lukkotilanteita Jalonen ja Sirkiä ovat todenneet oman työyhteisön, jossa tarpeen tullen voi – Annen Sirkiän sanoin – ’pärrätä’ painetta tuottaneen asian ulos. Joku saattaa kohta oivaltaa, miten ongelma hoituu. Tai sitten ei – mutta vähintäänkin kollegoista löytyy niitä, joilla on kyky kaivaa tilanteesta esiin myös humoristiset puolet. Nauru rentouttaa ja piristää päivää.
Isännöitsijä – mikä se on?
Essi Jalosella on rakkaan harrastuksensa parissa itseään nuorempia ystäviä, jotka hänen ammattinsa kuultuaan ovat olleet vähän ihmeissään. Isännöitsijä? Mitä isännöitsijä tekee? – Ihmiset eivät välttämättä tiedä isännöitsijän ammatin olemassaolosta, jos eivät käy taloyhtiöiden kokouksissa, isännöitsijä Jalonen on todennut.
Järin huikeasti ikää turkulaisella Essi Jalosella itselläänkään ei vielä ole. 29-vuotiaana hänet voi hyvin luokitella ammattikuntansa nuoreksi edustajaksi, isännöitsijöiden keski-ikä kun keikkuu päälle viiden kymmenen. Ennen isännöinnin ammatin ’hoksaamista’ Jalonen oli ennättänyt hankkia jo monenlaista työkokemusta, pääasiassa erilaisissa kaupoissa.
– Alkoi ahdistaa, ettei päässyt enää eteenpäin, ei annettu vastuuta, Essi Jalonen toteaa ja myöntää kyllä, että vastuuta saadakseen olisi varmaan ollut suotavaa ilmentää aikomusta tähdätä kauppiaaksi. Se ei tuntunut omalta.
Ammatinvalinnallinen tuskailu järkevän työn löytämiseksi vaihtui oivallukseen ja sitä seuranneeseen toimeliaisuuteen Essin ja hänen miehensä jälleen kerran istuttua oman taloyhtiönsä kokouksessa.
– Mieheni sai älynväläyksen ja heitti, miksi minä ei hae isännöitsijäksi! Niinpä, miksipä ei? Lähetin sähköpostia Turun noin 50 isännöintiyritykseen, ja soitin perään. Sitten yhdestä sanottiin, että tule vaan.
Aivan kylmiltään nuori nainen ei tosin lähtenyt yhteyksiä ottamaan. Ensin hän jutteli oman talon isännöitsijän kanssa, kysyi tämän mielipidettä ja vinkkejä, miten suuntautua alalle. Isännöitsijä oli todennut, että kaikille ammatti ei kyllä sovi, mutta kannustanut ehdottomasti koettamaan, jos ala kiinnostaa.
Essi Jalosen tie isännöintialalle käynnistyi oppisopimustietä. Isännöinti Levasma Oy:n kanssa laadittu sopimus on pedannut tien kouluttautua samalla jo yrityksen töihin osallistuen. Kouluttautuja saa rahallista korvausta, jonka määrä nousee kokemuksen karttuessa.
Ensimmäinen oma taloyhtiö Essi Jaloselle nimettiin tämän vuoden alussa, ja sen myötä tuli myös isännöitsijän ammattinimike. Lisää yhtiöitä vastuulle on napsahdellut kevään mittaan. Toukokuun lopulla lukumäärä oli jo seitsemän.
Oma, ammatillinen PTS johtotähtenä
Määrätietoisen oloinen ja löytämästään ammatista iloinen nuori nainen pyrkii saamaan Isännöitsijän ammattitutkinnon (IAT) päätökseen ensi maaliskuussa. – Ja kymmenen vuoden pitkätähtäimen suunnitelmassani on ammatti-isännöitsijän tutkinnon suorittaminen! Siis, ammattilyhentein tiivistettynä: 10 vuoden PTS:ssä AIT-tutkinto.
Opittavaa on paljon, ja asioissa tapahtuu koko ajan myös muutoksia, sen Essi Jalonen on todennut. Hän sanoo kokevansa kunnioitusta kollegoitaan kohtaan, jotka ovat tehneet työtä jo kauan, ja ymmärtäneensä, että ’luultavasti koskaan ei voi olla ihan valmis’.
– Maailmakin tietysti muuttuu koko ajan. No, varmaan about 60-vuotiaana saattaa olla sellainen ole, että nyt, 30 vuotta työtä tehneenä, osaan jo aika paljon!
Alkutaipaleella olon tekee turvalliseksi se, että omalta työpaikalta löytyy useita tuenantajia, eri osaamisen alueilta: kirjanpidosta, sihteerityöskentelystä, reskontra- ja lakipuolelta jne. Aina on, keneltä kysyä. – Siellä minä vetelen, milloin kenenkin hihasta, Essi nauraa.
Niin – mikä olikaan eloisan ja eteenpäin pyrkiväisen nuoren isännöitsijän harrastus, mihin jutun alussa viitattiin? Se on tanssi. Ei mikään sortin paritanssi, vaan yksintanssia lavealla skaalalla: salsaa, discoa, hip hoppia ja … reipasta menoa.
– Nauratti, kun työterveydestä puhuttaessa todettiin, että liikkuakin pitäisi pikkuisen. Jotkut käyvät kävelemässä, jotkut kuntosalilla, minä tanssin. Siinä pääsee riehumaan ja esiintymään lavoille!
Teksti ja kuva: Hanna Rissanen Kuvassa Essi Jalonen Isännöinti Levasma Oy:stä.
Artikkeli on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Tulevaisuuden Isännöinti Extrassa 5/2014