Tukesin mukaan tämän syksyn ikävänä ilmiönä ovat olleet kissojen myrkytykset, jotka on yhdistetty alfakloraloosia sisältäviin, nopeavaikutteisiin hiirenmyrkkyihin. Kissojen oletetaan altistuneen myrkylle joko syömällä itse myrkkysyöttiä tai välillisesti syömällä myrkyttyneen hiiren. Pahimmillaan myrkytys johtaa kissan kuolemaan.
Kissojen myrkytykset eivät ole aivan uusi ilmiö. Ensimmäiset epäillyt myrkytystapaukset tulivat Tukesin tietoon viime syksynä. Keväällä Tukes keräsi eläinlääkäreille tehdyllä kyselyllä tarkempaa tietoa alfakloraloosimyrkytysten yleisyydestä.
Tukes on viranomainen, joka myöntää luvat jyrsijämyrkyille ja muille biosidivalmisteille Suomessa. Ennen luvan myöntämistä valmisteen käyttöön liittyvät riskit arvioidaan Suomessa tai jossakin muussa EU-maassa.
Tukes on saanut paljon kysymyksiä siitä, miten kissoille vaaralliset alfakloraloosivalmisteet voivat olla sallittuja ja kaikkien käytettävissä. Kun alfakloraloosia sisältävät jyrsijämyrkyt hyväksyttiin, ei osattu ennakoida, että kissat voisivat saada myrkytyksen myrkkyä syöneistä hiiristä. Tällaista mahdollisuutta pidettiin erittäin epätodennäköisenä. Ajateltiin, että muiden eläinten myrkytys voidaan estää käyttämällä syöttilaatikkoa ja rajoittamalla valmisteiden käyttö sisätiloihin.
Tukesissa on aloitettu toimet lemmikkien myrkytysten vähentämiseksi. Vastedes alfakloraloosia sisältävät valmisteet on myytävä esitäytetyissä syöttilaatikoissa ja pakkauksissa pitää olla varoitus valmisteen vaarallisuudesta lemmikkieläimille. Lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista nopeita muutoksia. Käytännössä uudet varoitukset ja rajoitukset näkyvät kaupan hyllyllä muutaman kuukauden sisällä.
Tukes on pyytänyt kauppiaita tiedottamaan asiakkailleen alfakloraloosin vaaroista. On kuitenkin kauppiaiden oma valinta, tekevätkö he tätä vai eivät.
Vaikka rajoitukset tiukentuvat, on edelleen mahdollista, että kissa saa myrkytyksen syömällä myrkkyä syöneitä hiiriä. Alfakloraloosin riskit arvioidaan uudestaan EU-tasolla ensi vuonna. Tällöin Tukes nostaa esille kissojen myrkytystapaukset. Samalla voidaan keskustella siitä, soveltuvatko valmisteet kuluttajakäyttöön.
Vaikka kissojen myrkytykset on yhdistetty erityisesti alfakloraloosiin, eivät muutkaan jyrsijämyrkyt ole haitattomia. Tutkimuksissa on havaittu, että hitaasti vaikuttavia, antikoagulanttisia jyrsijämyrkkyjä löytyy yleisesti eläimistä, jotka syövät jyrsijöitä tai niiden raatoja, myös lemmikkikissoista. Nekään eivät siis ole hyvä ratkaisu.
On tärkeä ymmärtää, että kaikki jyrsijämyrkyt ovat myrkyllisiä myös muille eläimille. Siksi hiiriä ja muita jyrsijöitä tulisi ensisijaisesti torjua ennaltaehkäisyllä ja erilaisilla loukuilla. Loukutus on tehokas ja jyrsijämyrkkyihin verrattuna turvallinen tapa torjua jyrsijöitä. Jyrsijämyrkkyjä kannattaa käyttää vain poikkeustapauksessa, kun hiiriä ei ole saatu torjuttua muilla keinoilla.
Jyrsijämyrkkyjä ei ole täysin kielletty, koska ne on katsottu tarpeellisiksi jyrsijöiden torjunnassa. Jyrsijät voivat levittää tauteja, ne jyrsivät sähköjohtoja ja likaavat paikkoja ulosteillaan. Jos käytät jyrsijämyrkkyä, noudata käyttöohjeita. Kuluttajat saavat käyttää myrkkyjä ainoastaan sisätiloissa, syöttilaatikoissa. Kerro naapureillesi, jos aiot käyttää jyrsijämyrkkyä.
Biosidirekisteristä löytyvät kaikki Suomessa hyväksytyt jyrsijämyrkyt. Valmisteita voi etsiä rekisteristä tehoaineen nimen perusteella. Kuluttajille hyväksyttäjä tehoaineita alfakloraloosin lisäksi ovat brodifakumi, difetialoni ja flokumafeeni. Kolme viimeksi mainittua ovat antikoagulantteja, jotka tappavat hiiret viikon kuluessa tappavan annoksen syömisestä. Antikoagulanttien aiheuttamia myrkytyksiä voidaan hoitaa K1-vitamiinilla.