Jakomäen vuokrakerrostalojen purkaminen ei ole mikään tavaton ilmiö koko Suomen mittakaavassa. Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta kertoo, että purkamisia on tehty 2000-luvun alusta alkaen. Vuosina 2000–2014 ARA on myöntänyt purkuluvan yhteensä noin 3 500 asunnolle.
– Puretut talot ovat olleet pääasiassa 1960- ja 1970-luvuilta. Purkamisen pääasiallisina syinä ovat olleet heikko käyttöaste eli paljon tyhjiä asuntoja, joille ei kysyntää, sekä tulossa olevat kalliit peruskorjaukset. Useissa tapauksissa kyse on molemmista, Ahola mainitsee.
Kuten olettaa sopii, puretaan asuntoja eniten väestöltään vähenevissä kunnissa ympäri Suomea. Mutta jonkin verran taloja laitetaan maan tasalle myös kasvukeskuksissa, jolloin samalle tontille rakennetaan uusia vuokra-asuntoja.
Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola arvioi, että purettavien talojen määrä todennäköisesti kasvaa, sillä useissa kunnissa väestö edelleen vähenee ja asuntokanta vaatisi isoja ja kalliita peruskorjauksia.
Purkamisen sijaan kunnat saattavat myös myydä tarpeettomia vuokratalojaan.
– Rajoituksista vapautetaan vuosittain noin 2 000–4 000 asuntoa, jotka niiden omistaja voi myydä vapaasti. Omistajana voi olla jokin muukin taho kuin kunta. ARAlle ei kuitenkaan ole tietoa, kuinka paljon näitä asuntoja myydään eteenpäin ja kuinka monet jäävät omistajille tavallisiksi, aravarajoituksista vapaiksi vuokra-asunnoiksi.
Lue tästä Jakomäen tuoreista kokemuksista ja ajatuksista tulevaisuudesta.