Kuluvalle ja ensi vuodelle valtion osoittama tukipotti taloyhtiöiden remontteihin on nostattanut muutakin kuin hyväksyvää hyrinää. Etenkin tämän vuoden puolen osuudesta (15 miljoonaa euroa) edellytykset tuen hakemiseen ovat kiinni tuurista. Korjaustarpeita on, se on varma, mutta suunnitelmien ja päätösten tulisi jo olla vähintään melkein tehtyinä. Vuoden 2014 avustuksiin on luvassa 100 miljoonaa euroa. Senkään suhteen vitkasteluvaraa ei ole.
– En vielä tunne ihan tarkkaan ehtoja, mutta mahdollisesti laitamme hakemuksen käynnistyssavustuksesta menemään vielä tämän vuoden aikana, Kiinteistöhannonen Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hannonen sanoo.
Epäselvyyttä aiheuttavana Hannonen on kokenut ARAn ohjeen kohdan ”Toimenpiteiden on edistettävä energiatehokkuutta”. – En tiedä, edistääkö esimerkiksi viemäriremontti sitä juuri lainkaan.
1960-luvulla valmistunut, viemärisaneerauksen tarpeessa oleva taloyhtiö, johon Hannonen kommenteillaan viittaa, sijaitsee Tampereen Rautaharkossa. Taloyhtiössä, joka tuli hänen isännöintiinsä vasta kesällä, viemärien tilanne on ollut esillä jo useita vuosia. Syy, miksi tuumista ei ole edetty toimiin, on ollut koetuissa rahoitusongelmissa. Mahdollisen tuen turvin hanke olisi nyt vihdoin liikahtamassa eteenpäin, innostusta löytynyt.
– Aika iso kannustin lähteä tekemään asioita, joita muuten ehkä siirrettäisiin vielä vuosia eteenpäin, Hannonen toteaa vuoden 2014 aikana tarjolla oleva 100 miljoonan osuudesta. Kiinteistön kannalta on hyvä, että korjaukset tulevat hoidetuiksi ajoissa ennen kuin on syntynyt lisävahinkoja.
Kiinteistöhannonen Oy:n asiakasyhtiöistä avustushakemuksia saattaa ensi vuonna lähteäkin paitsi putki- myös julkisivukorjauksista ja lisälämmöneristyksistä. Kyselyt taloyhtiöistä päin ovat kylläkin isännöitsijän mukaan toistaiseksi jääneet suhteellisen vähäisiksi.
Käynnistysavustukseen oikeuttavien perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden kustannusten minimiraja on 150 000 euroa ja 200 euroa asuntoneliötä kohden. Sakari Hannosen näkemys on, että ne on nostettu liian korkealle. Rajat pudottavat leijonanosan pienten taloyhtiöiden korjaustarpeesta tuen ulkopuolelle.
– Pienissä yhtiöissä vastiketasot nousevat jo nyt korkeammiksi kuin suurissa. Siksi on eriarvostavaa tukea vain suuria yhtiöitä.
Korjauksien tärkeyttä on syytä pitää esillä. Isännöitsijöidenkin antama rohkaisu on Hannosen mukaan paikallaan, kunhan se tehdään asiakkaiden tilanteita ymmärtäen. Erityisesti tänä vuonna Hannonen on huomannut lainanottohalukkuuden pienentyneen huomattavasti yrityksensä päätoiminta-alueella, Tampereella.
– YT-neuvotteluja on menossa siellä ja täällä. On paljon ihmisiä, jotka muuten hyväksyisivät asioita, mutta eivät halua ottaa ylimääräisiä kuluja, kun eivät tiedä, onko heillä työtä kuukauden kuluttua vai ei. On ymmärrettävää, että asumiskuluja ei silloin mielellään lisätä.
Vuosikin lyhyt aika nollapisteestä lähteville
– Pari kohdetta on suunnittelultaan siinä vaiheessa, että avustusta on mahdollista hakea jo tämän vuoden puolella, isännöitsijä Ari Sahamies Lahden isännöitsijätoimistosta (LIT) sanoo. Kumpikin kohde on valmistautumassa putkiremonttiin.
Tarpeen onkin, sillä 1950-luvun tuotannosta ne alkavat olla asiakasyhtiöiden kiinteistöistä ikäkaudeltaan viimeisiä, joissa systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti toteutettu putkistokorjaus on vielä toteuttamatta. Toteutuspäätöksissä kannatuksen sai perinteinen menettelytapa.
Sahamies kertoo olleensa kohteita ajatellen jo yhteydessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen ARA:aan. Kun rakennusvalvonnan kautta aiemmin kulkeneista korjaushakemuksista päätöksen saanti vei viikkoja, ARA:sta suoraan haettuna on lupausta nopeammasta, jopa muutamassa päivässä annettavasta päätöksestä.
Toistaiseksi Sahamiehellä ei ole selkeästi osoitettavissa isännöimistään taloyhtiöistä sellaisia, joista tultaisiin hakemaan avustusta ensi vuonna. Mielenkiintoa hän uskoo tarjouksen kyllä herättävän. Jotta avustuksen hakemiseen olisi edellytyksiä, hankesuunnitelmien pitäisi kuitenkin jo nyt olla likimain valmiina. Muuten on vaara, että menee hätiköinniksi. – Hankesuunnittelun käynnistämisestä remontin käynnistymiseen kuluu herkästi reilu vuosi.
Korjausavustustarjonnat ovat toki merkityksellisiä kannustuksia siinä, että päätökset edes pakottavista remonteista saadaan läpi. Sen Sahamies on todennut vuosien myötä. – Hyvin usein nousee esiin, että avustus haluttaisiin saada.
Isännöitsijänä Sahamies on pyrkinyt kuitenkin tuomaan esiin, että avustukset ovat vain ekstraa. Pelkästään niiden saamisen varaan aloittamista ei parane perustaa. Aina ei voi tietää etukäteen, onko niitä haettavissa. Ja jos tiedossa onkin, varmuutta ei ole, milloin ja millaisena päätös tulee.
Työpaikkansa muiden isännöitsijöiden kohteista Ari Sahamiehellä oli äkkiseltään tuntuma, että potentiaalisia vuoden 2013 käynnistysavustusten hakijoita ei ehkä olisi; kilpailutusta ei olisi vielä tehty tms.
– Ensi vuosi jää nähtäväksi. Voi olla, että avustuksen mahdollisuus saa liikettä taloyhtiöissä. Eiköhän kohteita ole, joissa putkiremontti tai julkisivukorjaus alkaa olla ajankohtainen.
Edellisen, vuoden 2009 korjausavustuskierroksen jälkeen Ari Sahamies muistaa kyllä kirjoittelun, kuinka avustukset olisivat nostaneet taloyhtiöille annettuja urakkahintoja. Omakohtaisesti hän ei lähde sitä myöntämään tai kumoamaan. Hänellä itsellään oli silloin kierroksessa vain yksi kohde, jonka pohjata johtopäätöksen tekoa ei pystynyt tekemään.
Järkevää pistää vauhtia, mutta hutiloida ei parane
– Hallitusten kokouksissa on keskusteltu, toimitusjohtaja ja isännöitsijä Esko Pietikäinen Helsingin Seudun Isännöitsijät Oy:stä (HSI) viittaa suhdanneluontoisten käynnistysavustusten heijastusvaikutuksesta asiakasyhtiöiden parissa. Lähinnä hän uskoo, että tukimahdollisuus ehkä aikaistaa niitä hankkeita, joita on jo valmisteltu yhtiökokouksissa – alun perin vähän myöhempään toteutusaikaan tähdäten. – Saatetaan ajatella, että eiköhän tehdä tämä nyt, kun tukikin on tarjolla, Pietikäinen kuvaa.
Aiemmilla korjausavustuskierroksilla Esko Pietikäinen sanoo selkeästi osoittautuneen, että tuet pistävät aloittamisiin vauhtia.
– Onhan se järkevääkin – jos ne eivät sitten vaikuta niin, että suunnitelmat tehdään hutiloiden. Olemme pyrkineet tuomaan asiakastaloyhtiöissä esiin tosiseikkaa, että suunnittelu on vaihe, jossa isoin osa järkevistä ja kustannuksiinkin edullisesti vaikuttavista ratkaisuista pystytään miettimään. Jos suunnittelussa kiirehditään oikomalla, voi olla että kustannukset ovat 20 prosenttia korkeammat. Vaikka sitten saadaankin tukea, niin…
Pietikäinen ei usko, että avustuksien ollessa jaossa, urakkahintoihin ilman muuta tulisi nousua. Paitsi jos tukitarjous osuu yhteen urakointihuipun kanssa. – Lyhyelle ajanjaksolle syntyy hirveä purske – silloin hinnat saattavat vähän nousta!
Edellinen korjaussavustujako osui Pietikäisen eräässä asiakasyhtiössä tilanteeseen, jossa oli tarve 3,7 miljoonan euron remonttiin kosteusongelman poistamiseksi. Avustusta myönnettiin puoli miljoonaa euroa.
– En usko, että se näkyi mitenkään saamassamme tarjouksessa. Hyöty tuli taloyhtiölle, koska korjaushan olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa. Mielellään suon taloyhtiöille rahaa niin paljon kuin sitä saadaan. Kyllä se helpottaa päätöksenteon ja maksamisen tuskaa.
Isännöitsijöiden ammattikunnan Pietikäinen näkeekin olevan tärkeä kanava vinkkaamassa taloyhtiöille tuista, jotka saattaisivat koskea niiden remontteja.
– Putkiremonttien tarvehan tuplaantuu, kun mennään 10 vuotta eteenpäin. Ja julkisivukorjauksia tehdään tällä vuosikymmenellä mielettömästi.
Teksti: Hanna Rissanen
Artikkeli on julkaistu marraskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 8/2013